Blogi: Tieto käyttöön!

Salamatkustajat kuriin painolastivesisopimuksella

Johanna Yliskylä-Peuralahti Julkaisupäivä 28.1.2016 16.08 Blogit

Vieraslajit ovat lajeja, jotka eivät luontaisesti kuulu tietylle alueelle, vaan ne leviävät ihmisen toiminnan tuloksena. Merenkulku on yksi suurimmista vieraslajien levittäjistä. Laivojen koon ja nopeuden kasvu, uusien merireittien avautuminen ja laivaliikenteen lisääntyminen helpottavat ei-toivottujen salamatkustajien levittäytymistä. Ilmaston lämpeneminen, uusien merireittien avautuminen ja kasvava risteilymatkailu Polaarialueilla tuovat mukanaan riskin vieraslajeista. Arktiset alueet ovat karuista oloistaan huolimatta luonnoltaan erittäin rikkaita ja siellä elää kylmiin ja karuihin oloihin sopeutunutta lajistoa, jota ei tavata missään muualla maapallolla. Arktinen luonto on siksi erityisen haavoittuva.

Tutkijat ovat selvittäneet, että lähes kaksi kolmasosaa lajeista siirtyy uusille alueille laivaliikenteen mukana. Ei-toivotut seuralaiset voivat matkustaa joko laivan runkoon kiinnittyneinä tai sen painolastiveden mukana. Painolastivettä tarvitaan, jotta alus pysyy vakaana. Kun painolastivesi lasketaan mereen laivan määränpäässä, samalla matkasta selvinneet eliöt siirtyvät uuteen ympäristöön. Uuden lajin tulo muuttaa alueella ennestään elävien eliöiden välisiä suhteita ja ravintotilannetta. Osa tulokaslajeista voi olla sellaisia, joille ei ole uudessa ympäristössä luontaisia vihollisia. Tulokaslajit voivat syrjäyttää alueen alkuperäislajeja ja tuoda mukanaan uusia sairauksia. Vieraslajit ovat siksi uhka luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle ja ne voivat aiheuttaa huomattavia, jopa miljardiluokkaa olevia taloudellisia tappioita. Kerran tietylle alueelle asettumaan päässyttä lajia on mahdoton hävittää.

Painolastivesiyleissopimuksella torjutaan vieraslajien leviämistä

Vieraslajien leviämisen ehkäisemissä keskeinen väline on kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n painolastivesiyleissopimus. Sopimus kieltää painolastiveden laskemisen mereen Polaarialueilla ja Itämerellä. Sopimus sisältää lisäksi määräykset painolastiveden ottamisesta ja vaihtamisesta merellä sekä painolastitankkien tyhjentämisestä. Sopimuksen arvioidaan tulevan maailmanlaajuisesti voimaan loppuvuonna 2016. Suomi on varautunut hyväksymään sopimuksen tänä vuonna ja saattamaan sen asteittain voimaan vuoteen 2021 mennessä. Maamme hallitus on tehnyt esityksen vaadittavista lainsäädäntömuutoksista (HE 122/2015 vp).

Painolastivesien käsittelylaitteistojen toimivuuteen kylmissä, arktisissa oloissa liittyy kuitenkin monia ongelmia. Olemassa olevat, hyväksytyt laitteet on kehitetty toimimaan jäättömissä valtamerioloissa, eikä niiden toimivuutta ole testattu kylmissä oloissa eikä myöskään Itämeren vähäsuolaisessa vedessä. Alhaiset lämpötilat vaikeuttavat laitteistoissa käytettävien kemikaalien toimivuutta. Käsittelylaitteistot kuluttavat paljon energiaa ja vievät paljon tilaa, mikä on pois laivan lastinkuljetustilasta. Laitteiston rikkoutuminen ja sen toiminnan lakkaaminen on erityisen suuri ongelma polaarialueilla, joissa etäisyydet satamien välillä ovat useita satoja merimaileja ja missä varaosia ja korjaajaa on hankala saada. Laiterikko voi siksi pysäyttää aluksen matkan, koska käsittelemätöntä painolastivettä ei saa Polaarialueilla purkaa mereen. Haasteena onkin löytää toimiva järjestelmä polaarioloihin sekä toimivat menettelyt laiterikkoihin ja muihin poikkeustilanteisiin.

Uusia bisnesmahdollisuuksia meriteknologiateollisuudellemme

Painolastivesisopimuksella on iso merkitys etenkin suomalaisten meriteknologiayritysten kannalta. Sopimuksen hyväksyminen lisää painolastivesilaitteistojen ja niitä koskevien asennus- ja suunnittelutöiden kysyntää sekä uusissa että olemassa olevissa laivoissa. Vaikka sopimusvelvoitteet tietävät lisäkustannuksia laivojen omistajille, sopimuksen voimaantulolla on myönteisiä vaikutuksia etenkin suomalaiselle laivasuunnittelu- ja muulle meriteknologiateollisuudelle. Vaikka testaus- ja hyväksyntämenettelyn kalleudesta johtuen tällä hetkellä vain yksi suomalaisyritys tarjoaa painolastivesilaitteistoja ja niihin liittyviä palveluja, sopimusvelvoitteet saattavat edesauttaa muuta teknologiakehitystä, kuten esimerkiksi painovesilastittomien aluksien kehittelyä.  Suomella olisi lisäksi mahdollisuus profiloitua laitteiden testausympäristön tarjoajana. Yritysten soisi tarttuvan näihin mahdollisuuksiin.

Lisätietoja:

POLARCODE-hanke

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n painolastivesisopimuksella torjutaan laivojen mukana leviäviä haitallisia vieraslajeja, Trafin tiedote

Lisätietoja painolastivesiyleissopimuksesta IMO:n sivuilla

Hallituksen esitys Painolastivesiyleissopimuksen hyväksymisestä (HE 122/2015 vp)

Marine Invasive Species in the Arctic –raportti

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita