Blogi: Tieto käyttöön!

Kuntien uusissa osallistumiskeinoissa painottuu neuvoa-antavuus

Maija Karjalainen Julkaisupäivä 14.4.2016 10.30 Blogit

Suomalaiset eivät koe kuntademokratian toimivan kovinkaan hyvin. Kuntaliiton toistuvissa kyselytutkimuksissa vain noin joka viides kuntalainen on kokenut, että kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan ja kunnan päätöksenteko kohtelee oikeudenmukaisesti eri väestöryhmiä. Kansalaiset suhtautuvat kuitenkin yleisesti ottaen myönteisesti kansanäänestysten ja muiden demokraattisten innovaatioiden laajempaan käyttöön kunnissa. Kansanvallan uudet muodot -hankkeessamme tutkitaan muun muassa, mitä uusia kansalaisosallistumisen muotoja Suomessa on otettu käyttöön ja miten ne vaikuttavat demokratian kehitykseen.

Suoraa demokratiaa

Uudet osallistumisen muodot Suomen kunnissa voidaan jakaa suoran demokratian instrumentteihin ja epämuodollisempiin kansalaisten konsultoinnin muotoihin. Suora demokratia tunnetaan maailmalla ’järeimpänä’ kansalaisosallistumisen muotona, sillä siinä delegoidaan usein päätösvaltaa kansalaisille. Suoran demokratian instrumentteja Suomen kuntatasolla ovat kansanäänestysaloitteet ja kunnalliset kansanäänestykset. Kumpikaan näistä ei velvoita valtuutettuja noudattamaan kuntalaisten tahtoa, mutta instrumentit siinä mielessä järeitä osallistumisen muotoja, että valtuustot ovat lain mukaan velvoitettuja ottamaan käsittelyyn niiden kautta välittyvän kansalaismielipiteen ja keskustelemaan siitä.

Kansanäänestysaloitteita ja kansanäänestyksiä on käytetty 1990-luvun alkuun ulottuvan historiansa aikana melko harvakseltaan, molempia noin 60 kertaa. Kuntalaiset ovat keränneet vaadittavan 5 prosentin tuen aloitteille koskien mm. kuntaliitoksia, liikennejärjestelyjä ja kouluverkkoa. Kuntapäättäjien suhtautuminen kansanäänestysaloitteisiin on kuitenkin ollut hyvin varauksellista, sillä vain alle joka viides on johtanut kansanäänestykseen. Kuntapäättäjien aloitteista järjestetyt kansanäänestykset sen sijaan ovat koskeneet yksinomaan kuntaliitoksia, ja niiden tuloksia on noudatettu enemmistössä tapauksista.

Kuulemista, kyselyjä ja verkkovaikuttamista

Olemme selvittäneet hankkeessa myös muiden, epämuodollisempien osallistumiskeinojen käyttöä vuonna 2015. Erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia edustavassa otoksessa (N=32) yleisimpiä osallistumisen muotoja ovat kuulemistilaisuudet, palautekanavat sekä kyselyt, jotka tuottavat taustatietoa päätöksenteon tai palvelujen järjestämisen tueksi. Näitä osallistumismuotoja yhdistää melko vähäisten politiikkavaikutusten lisäksi se, että osallistuminen on avointa kaikille kiinnostuneille. Kuntalaismielipiteen muodostustapa on myös näissä yleisimmissä osallistumismuodoissa hyvin samanlainen: Jokainen osallistuja ilmaisee oman henkilökohtaisen näkemyksensä asiaan, jotka joko lasketaan yhteen tai viranhaltijat kirjoittavat niistä sanallisen yhteenvedon. Myös yhdistysten ja järjestöjen kuuleminen on kunnissa yleistä.

Kyselyjä ja kuulemistilaisuuksia tuoreempia esimerkkejä ovat sähköisen osallistumisen keinot. Esimerkiksi internet-keskustelupalsta, karttapohjainen osallistumistyökalu tai jokin muu sähköinen osallistumistyökalu on käytössä lähes puolessa otoksemme kunnista. Mahdollisuus kuntalaissa säädetyn kuntalaisaloitteen tekemiseen internetissä on tarjolla yli 80 prosentissa kuntia – usein tämä tarkoittaa oikeusministeriön www.kuntalaisaloite.fi-palvelua. Sähköiset osallistumiskanavat mahdollistavat kyselyjä paremmin vuorovaikutuksen kuntalaisten ja päättäjien kesken, mutta ne madaltavat osallistumisen kynnystä vain niiden osalta, joille internetin käyttö on tuttua.

Kohti keskustelevaa demokratiaa?

Viime vuosina myös Suomessa on herännyt kiinnostus deliberatiiviseen osallistumiseen, jossa on tärkeää eri mielipiteiden huomioon ottaminen ja puntaroiva keskustelu. Tästä esimerkkejä ovat kansalaisraadit, joita on kokeiltu noin kymmenessä kaupungissa. Kansalaisraatien periaatteisiin kuuluu, että osallistujat pyritään valitsemaan mahdollisimman edustavasti. Näin varmistetaan, että raadissa tulevat kuulluiksi kaikki eri näkemykset päätettävänä olevasta asiasta. Kansalaisraati tuottaa ratkaisuehdotuksen sille annettuun kysymykseen, ja tämän ehdotuksen voidaan ajatella heijastavan kuntalaismielipidettä, johon päädyttäisiin, jos kaikilla olisi riittävästi aikaa ja taustamateriaalia perehtyä kysymykseen. Deliberaatio tuottaa siis perusteellisempia ja laadukkaampia kuntalaismielipiteen ilmaisuja kuin kyselyt ja kuulemistilaisuudet.

Osallistuvalla budjetoinnilla on suoran demokratian tavoin vahvat politiikkavaikutukset, sillä siinä kuntalaisille luovutetaan todellista budjettivaltaa. Kuntapäättäjät ja viranhaltijat ovat kuitenkin suhtautuneet menetelmään toistaiseksi varauksella ja sitä on kokeiltu vasta muutamissa suurimmissa kunnissa.

Kuntien tarjoamat osallistumismahdollisuudet painottuvat siis Suomessa kuntalaisten konsultointiin ja yksittäisten mielipiteiden kokoamiseen – keskusteleva ja päätösvaltainen osallistuminen on meillä vasta tulossa. Kuntien kokemuksia uusista osallistumismuodoista sekä esimerkkejä demokraattisista innovaatiosta maailmalta kannattaa kuitenkin seurata herkällä korvalla nyt itsehallintoalueiden päätöksentekoa suunniteltaessa. Aluehallintouudistus luo Suomeen demokratialaboratorion, jossa uusia osallistumismuotoja voidaan testata ja kehittää.

Lisätietoja hankkeesta: https://blogit.utu.fi/kansanvaltavol2/tutkimushankkeet/kansanvallan-uudet-muodot-suomessa/ 

Muita lähteitä:

Christensen, H.S., Lundell, K. & Karjalainen, M (2015). Democratic Innovations to the Rescue? Political Trust and Attitudes Toward Democratic Innovations in Southwest Finland. International Journal of Public Administration, published online 19 November 2015.

Karjalainen, M. (2013). Suoran demokratian rooli kuntapolitiikassa. Tutkimuskatsauksia 9/2013, Turun kaupunkitutkimusohjelma.

Kuntaliitto (2011). Kuntalaiset ja kunnat muutoksessa. Acta nro 256, Kuntaliitto.

Kuntaliitto (2015). Kuntalaistutkimus 2015. http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/arttu2/osaprojektit/kuntalaistutkimus/Sivut/default.aspx , luettu 25.2.2016.


Teksti: Maija Karjalainen
Kuvat: Riitta Supperi/UM/Finland Promotion Board (kuvituskuva) ja Maija Karjalainen

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita