Blogi: Tieto käyttöön!

Kurkistus maailmalle: mitä voimme oppia sote-palvelujen valvonnasta?

Eeva Liukko Julkaisupäivä 16.12.2016 9.46 Blogit

Sote-uudistus muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita poikkeuksellisella tavalla: palvelujen järjestäminen erotetaan palvelujen tuottamisesta, ja monituottajamallin edistäminen monipuolistaa ja hajauttaa toimintaympäristöä nykyisestään. Uudistuksen tavoitteena on tarjota asiakkaille laatua, valinnanvapautta ja yhteen sovitettuja palveluja kustannustehokkaasti toteutettuna. Mahdollisuuksia avautuu, mutta samalla etenemme kohti tuntematonta. Uudella tavalla rakentuva palvelujen kenttä avaa ovia epävarmuudelle, horjuvalle laadulle ja sellaisillekin riskeille, joihin on vaikea etukäteen täsmällisesti varautua.


Nyt on tärkeää hakea palvelujen ohjaukseen ja valvontaan ratkaisuja, jotka varmistavat uudistuksen selustan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Reformit-yksikkö on selvittänyt valtioneuvoston tutkimushankkeessa Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Pohjoismaiden, Iso-Britannian ja Alankomaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen ja valvonnan järjestelmiä ja käytäntöjä. Tarkoituksena on ollut arvioida, mitä oppeja voimme ottaa uudistukseemme muista maista. Innostavinta eivät olleet yksittäiset ohjauksen käytännöt tai valvonnan menetelmät vaan tapa, joilla asiakkaiden oikeuksia sekä palvelujen laatua ja turvallisuutta lähestyttiin. Keskeisinä piirteinä meille hahmottuivat monitasoinen, järjestelmän läpäisevä turvallisuutta varmistava toiminta sekä kansallisen laatutyön avoimuus ja läpinäkyvyys.

Kokonaisvaltaista valvontaa ja ohjausta  

Tarkastelemissamme maissa toiminnan ohjaus ja valvonta toteutuvat substanssiministeriöiden alaisuudessa, mikä varmistaa valvontaviranomaisen ohjaamisessa tarvittavan sisältöosaamisen ja vuorovaikutuksen. Turvallisuuteen ja laatuun tähtäävä työ alkaa valtionhallinnosta, josta toimintaa ohjataan toivottuun suuntaan normiohjauksen ja strategisen ohjauksen lisäksi muun muassa budjettineuvotteluissa ja valtionrahoitusosuuksilla. Alalle pääsyä valvotaan ammattihenkilöiden ja yleensä myös palveluntuottajien rekisteröinti- ja lupamenettelyillä. Palveluntuottajien hyväksyntä- tai hankintamenettelyissä asetetaan vielä tarkennettuja kriteerejä toiminnan laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat markkinoiden ja kuluttajien asemaa sekä esimerkiksi asiakkaille suunnatun informaation riittävyyttä.

Tälle kokonaisvaltaiselle perustalle rakentuu valvontaviranomaisten sekä palvelujen järjestäjien ja tuottajien muu, avoimuuteen perustuva ennakollinen valvonta. Kaikissa tarkastelluissa maissa toteutetaan kansallisesti ohjattua laatutyötä. Palveluntuottajat raportoivat toimintaansa koskevaa laatutietoa julkisiin laaturekistereihin. Asiakkaat kykenevät tarkastamaan palveluntuottajien laadullisen suoriutumisen kansalaisille suunnatuilta verkkosivuilta ja tukemaan valinnoillaan hyvälaatuista palvelutuotantoa. He voivat myös osallistua valvontaan muun muassa potilas- ja asiakasjärjestöjen kautta. Lisäksi ohjausdokumentit ovat luettavissa valvontaviranomaisten kotisivuilla, ja tarkastuskäyntien raportit ovat julkisesti saatavilla, helposti löydettävissä ja tulkittavissa.

Omavalvonnan avoimuutta

Palveluntuottajat toteuttavat omavalvontaa omassa toiminnassaan. Kun palveluntuottajia velvoitetaan läpinäkyvyyteen oman toimintansa ja laatutyönsä suhteen, omavalvonta laajenee oman toiminnan seurannasta avoimeksi tilivelvollisuudeksi asiakkaiden ja muiden toimijoiden edessä. Samalla avoin laadun seuranta toimii ohjauksen välineenä sekä edistää vertaisoppimista ja koko palvelukentän kehittymistä. Avoimuus myös vahvistaa vastuullisesti toimivien palveluntuottajien asemaa. Hyvin toimivassa valvonnan kokonaisuudessa jää ilmoituksiin ja kanteluihin perustuvan jälkikäteisen valvonnan tehtäväksi ainoastaan ottaa koppi tilanteista, jotka putoavat mahdollisimman tiheäksi punotun turvaverkon läpi.

Suomella on vielä oppimista erityisesti järjestelmällisestä laatutyöstä ja valvonnan avoimuudesta, vaikka monet edellä esitetyistä käytännöistä jo toteutuvat täälläkin. Kun nyt parannamme palvelujärjestelmäämme, meidän kannattaa ottaa uudenlaiset uhkakuvat ja riskit heti haltuun.

Ne ovat tunnistettavissa ja hallittavissa, kun ennakollinen valvonta ja omavalvonta toimivat alusta alkaen vankoissa perusrakenteissa riittävästi resursoituna ja kun kaikki toimijat, asiakkaat mukaan lukien, ovat mukana vahvistamassa avoimuuteen ja laatuun perustuvaa toimintakulttuuria. 

Teksti: Eeva Liukko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuva: Riitta Supperi, Finland Image Bank

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita