Blogi: Tieto käyttöön!

Länsinaapurin jätevesien fosforikuviot – olisiko opittavaa, yrittäisimmekö yhteistyötä?

Tanja Pihl Julkaisupäivä 30.10.2017 10.17 Blogit

Suomessa yleinen ilmapiiri yhdyskuntajätevesilietteen käytöstä maatalouden lannoitevalmisteena on kiristymään päin. Suuret elintarvikevalmistajat eivät aina katso suopeasti jätevesilietteellä lannoitettuja raaka-aineita, koska lietteillä ei yleisesti ole hyvää imagoa. Suurinta huolta aiheuttavat lietteissä mahdollisesti olevat lääkejämät, raskasmetallit ja mikrobit. Tämä huolettaa siksi, että riskitekijöiden siirtymisestä lietteestä maaperään ja ympäristöön ja haitallisista vaikutuksista ruokaan ja ihmisiin ei ole selvyyttä. Varsinkin orgaanisten haitta-aineiden osalta tietoa ei ole riittävästi. Mitkä ovat sitten huolet naapurimaassamme Ruotsissa koskien jätevesilietteiden lannoitekäyttöä?

Revaq-sertifiointi vuodesta 2008

Ruotsissa on vuodesta 2008 ollut käytössä Revaq-sertifiointijärjestelmä, joka voidaan myöntää jätevedenpuhdistamolle, ja joka pyrkii vähentämään jätevesiin päätyvien haitallisten aineiden määrää ja parantamaan sekä jäteveden että jätevesilietteiden laatua. Sertifiointi asettaa maksimiarvot kymmenille eri metalleille ja velvoittaa puhdistamoita käymään läpi alueellaan olevan teollisuuden kanssa teollisuuden käyttämiä aineita. Jotta jäteveteen ei päätyisi vaarallisia aineita, teollisuuden on poistettava haitalliset aineet prosesseistaan, tai suljettava oma kemikaalikiertonsa, niin että vaarallisia kemikaaleja ei pääse puhdistamoille päätyviin jätevesiin. Sertifiointi takaa lietteen laadunvarmistuksen ja vain Revaq-lietettä saa käyttää lannoitevalmisteena maataloudessa.

Suurimmat jätevedenpuhdistamot Ruotsissa kuuluvat Revaq-sertifiointijärjestelmään, mikä tarkoittaa sitä, että puolet Ruotsin jätevesistä puhdistetaan jollakin 84:stä sertifioidusta jätevedenpuhdistamosta. 60 % Revaq-lietteestä käytetään lannoitteena maanviljelyssä ja 40 % käytetään esimerkiksi vanhojen kaivosten täyttämiseen ja maisemointiin.  Vanhojen kaivosten maisemoinnissa suurinta hyötyä on lietteen orgaanisella aineella, mutta lietteen ravinteet korvaavat kuitenkin myös mineraalifosforia, jota muuten jouduttaisiin lisäämään vaihtoehtoiseen täyttöaineeseen. Tämä käyttö vastaa Suomessa lietteen käyttöä maisemointiin ja viherrakentamiseen.

Puhdistamot, jotka syystä tai toisesta eivät pysty saamaan Revaq-sertifiointia, ovat kiinnostuneet lietteen fosforin talteenotosta muilla keinoilla. Koska Ruotsissa, kuten myös Suomessa, ylivoimaisesti suurin osa jätevesistä käsitellään kemiallisella fosforinpoistolla, eivät maailmalla kokeellisesti käytössä olevat ja käytännön kokemuksia keränneet tekniikat sovellu fosforin talteenottoon. Ruotsissa ollaankin kokeilemassa esimerkiksi fosforin talteenottoa poltetun jätevesilietteen tuhkasta.

Ovatko orgaaniset haitta-aineet riski?

Ruotsissa tehdyn teknisen alan konsulttiyrityksen tutkimuksen mukaan (Österås ym. 2015) jätevesilietteellä lannoitettu maaperä ja siinä kasvavat kasvit eivät sisällä lietteissä olevia orgaanisia haitta-aineita sellaisissa pitoisuuksissa, että siitä koituisi haittaa joko ympäristölle tai ihmisille. Monet orgaaniset haitta-aineet häviävät maaperästä melko lyhyessä ajassa lietteellä lannoituksen jälkeen, mutta maaperässä pysyvät haitta-aineetkaan eivät vaikuttaisi aiheuttavan riskejä ympäristölle tai ihmisille. Tulokset täsmäävät monen muun tutkimustuloksen sekä mallinnuksen kanssa (Hörsing ym. 2014), (Grøn 2007). 

Kadmium mineraalilannoitteissa

Ruotsissa on myös herätty huoleen mineraalilannoitteiden raskasmetallien päätymisestä maaperään ja sitä kautta kasveihin, eläimiin ja ihmisiin. Suurinta huolta herättää kadmium, joka jää maaperään pitkäksi aikaa sinne päädyttyään. Kadmiumia löytyy kaivoksista louhitun mineraalifosforin seasta vaihtelevia määriä. Mitä enemmän kadmiumia ja muita epäpuhtauksia fosforin seasta löytyy, sitä halvempaa mineraalifosfori on. Yksi perustelu Ruotsissa kierrätysfosforin käytölle onkin tarve vähentää maaperään päätyvän kadmiumin määrää.

Entä asenneilmapiiri Ruotsissa?

Yleisesti kuluttajien asenne kierrätetyn fosforin käyttöön maatalouden lannoitteena on Ruotsissa positiivinen. Tosin kuluttajien keskuudessa tehty kysely on paljastanut, että keskivertokuluttajalla on hyvin rajoittunut tietämys siitä, mihin fosforia Ruotsissa käytetään ja mistä se Ruotsiin tulee. Koska 100 % Ruotsissa lannoitteena käytetystä mineraalifosforista tulee ulkomailta, on Ruotsissa kiinnostuttu fosforin kierrätyksestä myös omavaraisuuden lisäämisen näkökulmasta.

Olisiko Suomella jotakin opittavaa Ruotsin tavasta hoitaa fosforin kierrätystä? Suomeen suunnitteilla olevaan lannoitteiden laatujärjestelmään voisi mahdollisesti ottaa mallia Ruotsin Revaq-sertifioinnista. Myös työ lietteen laadun parantamiseksi jo ennen kuin jätevedet päätyvät puhdistamoille on Ruotsissa tehokasta, se estää jo alun perin haitta-aineiden pääsyn lietteisiin, ja sitä kautta pelloille. Olisiko tästä työstä hyötyä Suomen tapauksessa? Ainakin vaikuttaisi, että meillä olisi monta mahdollisuutta yhteistyöhön, esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla saman tavoitteen saavuttamiseksi - fosforin tehokkaampaan kiertoon yhteiskunnassa. 

Kiitokset Svenskt Vattenin Anders Finnsonille, joka kertoi Ruotsin fosforin kierrätyksen nykytilasta.

Lisälukemista:

Grøn, C., 2007. Organic contaminants from sewage sludge applied to agricultural soils. False alarm regarding possible problems for food safety?(8 pp). Environmental Science and Pollution Research, 14, pp.53-60.

Teksti: Tanja Pihl, Aalto-yliopisto
Kuvituskuva: C. Werner, saatavilla osoitteessa flickr.com (CC BY 2.0)

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita