Blogi: Tieto käyttöön!

Kansainvälisten osaajien asiantuntemuksen hyödyntämisessä siirryttävä tarjonnasta kysyntään

Nina Rilla Juha Oksanen Julkaisupäivä 28.9.2017 8.38 Blogit

Kansainvälisistä osaajista käydään monilla aloilla globaalia kilpailua, joten heidän houkuttelemiseensa, integroimiseensa ja pysymiseen tähtääviä toimia on kehitettävä jatkuvasti myös Suomessa. Toistaiseksi kuitenkin valtiovallan toimet ovat meillä olleet tarjontavetoisia. On keskitytty siihen, kuinka saadaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen. Huomio on ollut maahanmuuttajille ja ulkomaisille opiskelijoille suunnatussa kulttuuri- ja kielikoulutuksessa sekä palveluissa, jotka auttavat heidän työelämään kiinnittymistä.

Monissa maissa, kuten Kanadassa tai Uudessa-Seelannissa, joissa maahanmuutosta on pidempi kokemus, aloitteet kansainvälisten osaajien yhdistämiseksi elinkeinoelämään ovat jo muuttuneet kysyntä eli työnantajavetoisiksi. Toimenpiteitä suunnitellaan yritysten tarpeista lähtien. Samalla vahvistetaan työnantajien tietoisuutta monikulttuurisen työpaikan vahvuuksista eli luodaan kysyntää kansainvälisille osaajille. Lähestymistapa luo hyvän pohjan ulkomailta muuttavien osaajien integroitumiseen tehokkaasti uuden asuinmaan elinkeinoelämään ilman turhia viiveitä. Suomessa kaupungit ja kaupunkiseudut ovat aktiivisimmin lähteneet kehittämään toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan yritysten ja alueen kilpailuetua kysyntälähtöisen elinkeinopoliittiset tavoitteet huomioivan maahanmuuton kautta.

Kansainvälisiä osaajia hyödyntämällä Suomeen kehittyy vahvempia kansainvälisiä yrityksiä. 

Esimerkiksi innovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa voitaisiin aiempaa paremmin hyödyntää ulkomaisten osaajien käyttäjäkokemuksia, kulttuuriosaamista myyntityössä tai kohdemaan markkinatuntemusta yrityksen kansainvälistymisessä. Kansainvälisten osaajien integroimiseksi elinkeinoelämään, kansainvälistyminen tulee nähdä ja ymmärtää laajasti. Se ei ole ainoastaan ulospäin suuntautuvaa toimintaa, kuten vientiä, vaan se on myös yritykseen sisäänpäin suuntautuvaa toimintaa, esimerkiksi ulkomaisia yhteistyösuhteita tai kansainvälisten osaajien tietopääomaa.   

Kansainvälisiä osaajia hyödyntävä kysyntälähtöinen malli edellyttää ajatusmaailman muutosta niin yrityksissä, yhteisöissä kuin päätöksenteossa. Tietoisuutta voidaan lisätä muun muassa tuomalla konkreettisia hyviä käytäntöjä esille ja edistämällä uusia kokeiluita. Esimerkiksi monessa maassa toteutettua maahanmuuttajille suunnattua mentorointia voitaisiin tarjota myös työnantajille, erityisesti niille jotka harkitsevat ensimmäisen ulkomaisen osaajan työllistämistä.

Maahanmuuttoon liittyvät aloitteet tarve- ja kysyntälähtöisiksi

Suomi voi onnistua aiempaa paremmin kansainvälistä taustaa omaavien osaajien hyödyntämisessä elinkeinoelämässä kun maahanmuuttoon liittyvät aloitteet kehittyvät tarve- ja kysyntälähtöisiksi, tarjonnan sijaan. Suomeen tuskin tarvitaan uusia kansainvälisten osaajien tarjontaa ylläpitäviä verkostoja vaan huomiota olisi kiinnitettävä enemmän erityisesti jo olemassa olevien ammatilliset yhteisöjen, verkostojen ja yhdistysten avoimuuteen ja rooliin osaajien ja yritysten tarpeiden yhdistämisessä.  

On meillä onnistuttukin kansainvälisten osaajien houkuttelussa. Hyvän esimerkin Suomeen muuttaneiden osaajien panoksesta uusien globaalisti kiinnostavien tuotteiden kehityksessä ja yritysten ulkomaisessa kasvussa tarjoaa pelitoimiala, jonka huikea kasvu ei olisi ollut mahdollinen ilman ulkomaisia osaajia.

Kuinka saada pelitoimialan ilmapiiri levitettyä muille toimialoille?

Muutos kansainvälisten osaajien integroimiseksi ja uusien kysyntävetoisien palveluiden kehittämiseksi on käynnissä. Osaajien ja yritysten alueellisia yhteiskehittämispalveluita on syntynyt viime aikoina runsaasti (esimerkiksi http://come2.fi/; https://talenttampere.fi/; http://www.sawostamaailmalle.fi/). Suomalaisilla ulkomaista kasvua hakevilla tai sitä suunnittelevilla yrityksillä on huikea mahdollisuus osallistua niiden kehittämiseen.

Myös valtion taholla on äskettäin havahduttu tarpeeseen luoda koordinoitu ja systemaattinen maahanmuuton malli osana elinkeinopolitiikkaa. Yritysten innovaatiopohjaisessa kansainvälisessä kasvussa ei vielä hyödynnetä riittävästi ulkomaisia osaajia ja asennemuutoksen vauhdittamiseksi ja palveluverkoston uudistamiseksi on käynnistetty valtionhallinnossa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelma.

Teksti: Nina Rilla ja Juha Oksanen, VTT 
Kuvituskuva: Riitta Supperi, Suomi-kuvapankki, Team Finland

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita