Blogi: Tieto käyttöön!

Yhteissuunnittelun keinoin kohti vesiviisaita kiertotalousratkaisuja

Tanja Suni Sarianne Tikkanen Julkaisupäivä 2.5.2016 9.19 Blogit

Kiertotalouden lähtökohtana on varmistaa, että materiaalit ja tuotteet pysyisivät kierrossa mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää muutoksia koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoimintamalleihin ja kulutuskäyttäytymiseen asti. Kiertotalous on yhteiskunnallisesti merkittävä mahdollisuus. Se ei kuitenkaan ole vesien ja vesiekosysteemien näkökulmasta yksiselitteisesti riskitön asia. Marraskuussa 2015 käynnistyneessä Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittamassa Kohti vesiviisasta kiertotaloutta –hankkeessa etsimme ratkaisuja vesiviisaan kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteemme on tuottaa tietoa erityisesti päätöksenteon tarpeisiin.

Nesslingin säätiön hakutoiveena oli tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yhteistyö tiedon hyödyntäjien kanssa. Vesiviisas päätettiin perustaa tiedon yhteissuunnittelun ja -toteutuksen (co-design ja co-production) periaatteisiin. Hanke on toiminut alusta asti kiinteässä vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden (ministeriöt), kiertotalouden toimijoiden (yritykset, etujärjestöt), viranomaisten ja tutkijoiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Otimme vuorovaikutuksen ammattilaisia matkaoppaaksi   

Onnistunut ja vaikuttava vuorovaikutus vaatii aikaa ja osaamista. Suomessa on tiedevuorovaikutuksen ammattilaisia ja erilaisia rajapintaorganisaatioita, jotka voivat toimia hankkeessa viestinnän, sidosryhmäyhteistyön ja osallistavien toimintatapojen tukena. Vesiviisas aloitti yhteistyön globaalimuutostutkimuksen yhteissuunnittelua ja yhteistuotantoa edistävän Future Earth Suomen (FES) kanssa jo suunnitelmavaiheessa. FES valittiin hankkeen vuorovaikutuskoordinaattoriksi, joka auttoi laajojen sidosryhmien jaottelemisessa järkeviksi ryhmiksi ja suunnitteli tutkijoiden kanssa hankkeelle omat vuorovaikutustavat ja viestinnän.  Lisäksi vuorovaikutusta ja viestintää tehdään yhteistyössä SYKEn viestinnän, Ympäristötiedon foorumin (YTF), Pyhäjärvi-instituutin ja Sitran kanssa. Tiedeviestintään erikoistunut Kaskas Media tarjosi hankkeen alkumetreillä tärkeää viestintäsparrausta.

Kentälle jo suunnitteluvaiheessa  

Vuorovaikutus alkaa jo ennen hanketta, jatkuu läpi koko hankkeen ja vielä sen jälkeenkin. Vesiviisas-hankkeessa satsasimme jo hankkeen alussa sidosryhmien kartoitukseen, tapaamisiin ja keskusteluihin, seminaareissa verkostoitumiseen ja aihepiirin näkemysten keräämiseen. Tämä vaati aikaa, mutta se palkittiin kun hanke alkoi. Meillä oli heti verkosto käytössämme, olimme jo alustavasti kartoittaneet tiedontarpeita ja näkemyksiä ja pääsimme nopeasti kiinni olennaisiin asioihin. Kohtuullisen lyhyessäkin eli vuoden mittaisessa hankkeessa ehtii suunnitella ja tuottaa tietoa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, kunhan sen ajoittaa oikein.

Kutsuimme uusia ystäviä hiekkalaatikolle

Hyviä sidosryhmäverkostoja ei rakenneta yhdessä yössä, eikä edes yhdessä hankkeessa. Vuorovaikutustaidot ja sidosryhmäyhteistyö ovat kumuloituvaa pääomaa: meidän vesiviisaan tutkijoiden edelliset hankkeet ja aikaisemmat verkostot loivat pohjan vuorovaikutukselle. Sen lisäksi kurotimme yli perinteisten siilojen, jotta löytäisimme erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Uskomme, että yllättävät yhteistyökumppanit voivat tuottaa mahdollisesti juuri sen uuden ja innovatiivisen palasen hankkeellemme.   

Sidosryhmäyhteistyötä tukee myös hyvä ohjausryhmä. Vesiviisas-hankkeen ohjausryhmässä oman panoksensa antavat VATT, Teknologiateollisuus ry., Sitra, ympäristöministeriö ja Suomen vesifoorumi. Ohjausryhmän omat tilaisuudet, tiedotuskanavat ja verkostot ovat olleet tehokkaita tapoja tuoda mukaan uusia sidosryhmiä. Teknologiateollisuus ry toimi Vesiviisaan Kick-off –tilaisuuden ja pian sen jälkeen järjestetyn ensimmäisen yritystyöpajan isäntänä. Saimme tätä kautta myös hyödyllisen kontaktin Ellen MacArthur -säätiön Mats Linderiin. Hän perehdytti meidät säätiön kehittämään kiertotalouden ratkaisujen, esteiden ja edellytysten sekä politiikkatoimien jäsentämisen menetelmään: Delivering the circular economy: a toolkit for policymakers. Menetelmää kannattaisi hyödyntää myös Suomessa paikantamaan ratkaisuja ja politiikkatoimia kiertotalouden edistämiseksi. Vesiviisaassa käytämme menetelmää soveltuvin osin vesiviisaiden ratkaisujen, niiden esteiden ja politiikkatoimien tunnistamisessa.    

Tieto käyttöön matkan varrella

Vesiviisas-hanke on toiminut nyt viisi kuukautta ja olemme kohta puolivälissä hanketta. Olemme pitäneet monta onnistunutta tilaisuutta eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi Säkylässä pureuduimme kaksipäiväisessä tapahtumassa ensin elintarvikeketjun kiertotalouteen ja toisena päivänä lannan kestävään käyttöön. Tapahtumien järjestelyt hoidimme yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin, FES:n, YTF:n sekä Ravinnekierrätys, pilaantumisen torjunta ja muuttuva lannoitetalous eli QUMARE –hankkeen kanssa. Yhteistyömme jatkuu tiedotuksen puolella.  YTF julkaisi Puheenvuoroja eli policy brief -katsauksen Elintarvikeketjun kiertotalous –tilaisuudesta. Lannan ravinteet kiertoon –päivästä kirjoittivat blogin puolestaan QUMARE -hankkeen Helena Valve ja Niko Humalisto. Se julkaistiin Pyhäjärvi-instituutin sivuilla, joilla on muutenkin aktiivisesti tiedotettu yhteisistä tekemisistämme.

Tietoa olemme saattaneet käyttöön aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä, sekä Ympäristötiedon foorumin uutiskirjeessä ja sivuillamme blogien muodossa. Olemme lähestyneet myös suurta yleisöä työstämällä alkuun Wikipediaan artikkelin kiertotaloudesta. Emme jätä tuloksiamme loppuraporttiin, vaan jalostamme parhaillaan infografiikkaa tässä vaiheessa saaduista tuloksista mm. siitä, miten Suomessa kulutetaan vettä.

Vielä tehtävää Vesiviisaassa

Vesiviisas on jo pitkällä kohti tavoitettaan, mutta vielä on paljon tehtävää. Seuraava työpajamme pureutuu politiikkatoimiin, ohjauskeinoihin ja sääntelyyn. Vesi ja kiertotalous ovat vahvasti mukana hallitusohjelmassa, mikä vahvistaa Vesiviisaan tutkimustulosten ja politiikkasuositusten ajankohtaisuutta ja käyttökelpoisuutta.

Vesiviisas haluaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, minkälaista on vesien ja muun ympäristön kannalta kestävä mutta myös liiketaloudellisesti kannattava kiertotalous.  Millaisilla toimilla voisimme nousta vesiviisaan kiertotalouden mallimaaksi? 

Teksti: Tanja Suni ja Sarianne Tikkanen
Kuva: Riitta Supperi/Keksi/Team Finland

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita