Hyppää sisältöön

Kansainvälinen vertailututkimus poliittisesta päätöksenteosta valtioneuvoston kehittämisryhmän työn pohjaksi julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 20.10.2016 15.03
Tiedote 451/2016

Vertailututkimuksessa on analysoitu viiden maan (Ruotsi, Viro, Hollanti, Norja ja Uusi-Seelanti) valtioneuvostotason rakenteita, kehitystä, ohjaussuhteita ja toimintaa.

Tutkimus sisältää myös laajan katsauksen Suomen valtioneuvoston, keskushallinnon ja komiteatyön kehittymiseen sekä viimeaikaisiin muutoksiin. Laajan Suomea koskevan analyysin pohjalta tutkimuksen loppuluvussa pohditaan Suomen eroja ja yhtäläisyyksiä muiden maiden toimintaan ja miten näiden muiden maiden kokemusten avulla voitaisiin parantaa Suomen valtioneuvoston yhtenäisyyttä.

Tutkimuksen keskeisinä tutkimusmenetelminä on käytetty laajaa kirjallisuuskatsausta, tarkastelun kohteena olevia maita koskevaa tutkimuskirjallisuutta ja eri maiden valtionhallinnon asiantuntijoiden haastatteluja.

Halu yhteistyöhön on tärkeämpää kuin rakenteet

Tutkimus päätyy muun muassa seuraaviin keskeisiin johtopäätöksiin:

  • Keskushallinnon hallintorakenteilla ei ole lähtökohtaisesti itseisarvoa valtioneuvoston yhtenäisyyden tekijänä. Kaikki on kiinni siitä, miten julkisen politiikan ja hallinnon keskeiset toimijat haluavat tehdä yhteistyötä.
  • Selkeä hallinnon kehittämisen visio ja hallinnon kehittämisen kokonaisvastuun määrittäminen luovat jatkuvuutta hallintoreformeihin.
  • Ministeriöiden rakennejoustavuus lisää valtionhallinnon ketteryyttä ja nopeuttaa rakenteellisten muutosten toteutusta. 
  • Poliittisen johtamisen ja ministeriöiden virkamiesjohtamisen välisen työnjaon selkeys edistää yhtenäisen valtioneuvoston toimintatapaa.
  • Yhtenäisen valtioneuvoston idea ja poikkihallinnollisuus toteutuvat vain kun päätöksenteko on selkeästi määritelty
  • Yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa laaja-alaisilla komiteoilla ja selvityshankkeilla on merkittävä rooli varsinkin, kun otetaan huomioon niissä valmisteltavien asioiden vaatima legitimiteetti yli puoluerajojen.
  • Yhteistä kaikille tutkituille maille on valtiovarainministeriöiden vahva rooli.
  • Käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus edellyttää lähivuosina laajaa koordinaatiota poliittisessa päätöksenteossa ja keskushallinnossa.

Tutkimusryhmä esitteli tutkimustuloksensa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen helmikuussa asettamalle Valtioneuvoston kehittämistyöryhmälle 4.10.2016. Varatuomari Seppo Tiitisen johtama työryhmä hyödyntää vertailututkimuksen tuloksia jatkotyönsä pohjana ja tekee ehdotuksensa valtioneuvostorakenteesta sekä ylimmän valtiojohdon yhteistyömallista suhteessa eduskuntaan vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvoston kehittämistyöryhmä on osa johtamisen ja toimeenpnon parantamisen kärkihanketta, jonka yhtenä tavoitteena on valtioneuvoston ja valtionhallinnon johtamisprosessien sovittaminen yhteen strategisen hallitustyöskentelyn kanssa.

Vertailututkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen vastuullisena toteuttajana toimi Ramboll Management Consulting ja hankkeen vastuullisena johtajana kehitysjohtaja, dosentti Janne Jalava. Tutkimuksen sisällöllisenä johtajana toimi tutkimusjohtaja, dosentti Petri Virtanen (Competence Capital Oy). Lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat valtionhallinnon erityisasiantuntija Petri Uusikylä (Frisky & Anjoy Oy) ja dosentti Seppo Tiihonen.

Valtioneuvoston yhtenäisyys – kansainvälinen vertaileva tutkimus

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: kehitysjohtaja Janne Jalava, Ramboll Management Consulting Oy, janne.jalava(at)ramboll.com, p. 040 350 1538 sekä neuvotteleva virkamies Jarmo Huotari, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 418

(Valtiovarainministeriön tiedote 4.10.2016)