Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Mallien käyttö ja laadukkaat tietoaineistot edistävät vesiensuojelua
Vesien ja meren tilan ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa käytetään monia erilaisia tietoaineistoja ja mallityökaluja. Mallien antamat tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia ja kokonaisarviot eivät siten aina osu oikeaan. Ongelmana on myös se, että suuri osa malleista on alun perin kehitetty muihin käyttötarkoituksiin kuin vesien- ja merenhoidon tarpeisiin. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat esittävät raportissaan useita toimenpidesuosituksia tilanteen parantamiseksi.
Yhden mallin tulokset usein toisen mallin lähtötietoja
Yhden mallin antamia tuloksia käytetään usein toisen mallin lähtötietoina, ja malliketjujen tulisi olla toimivia. Erityisen tärkeätä olisi lisätä edelleen vuoropuhelua toisaalta valuma-alue- ja merimallintajien ja toisaalta vesistömallintajien ja taloustieteilijöiden kesken. Myös loppukäyttäjien tulisi olla mukana mallien kehitystyössä, jotta heillä olisi alusta alkaen realistinen kuva siitä, millaisia ominaisuuksia eri malleilla on.
Mallien tuloksiin ja niiden tulkintaan sisältyy aina epävarmuustekijöitä, jotka eri osapuolten olisi hyvä tunnistaa. Mallien antamat tulokset tulisi kuvata visuaalisesti niin, että loppukäyttäjät voisivat helpommin verrata mallien tuloksia havaintoihin perustuviin arvioihin.
Malleissa käytettävien lähtötietojen läpinäkyvyyttä tulisi parantaa niin, että lähtöaineistot kuvattaisiin aiempaa tarkemmin tulosten raportoinnin yhteydessä. Nykyisin sama lähtötieto saatetaan tulkita eri yhteyksissä eri tavalla. Esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteiden kuvaajana käytetään tyypillisesti alun perin eri tarkoitukseen koottua tietoaineistoa, ja tietojen tulkinta vaihtelee eri mallityökaluja käytettäessä. Ratkaisuksi lähtötieto-ongelmaan tutkijat tarjoavat tutkimusaineistoja koskevien tietopyyntöjen yhdenmukaistamista.
Hoitotoimien vaikutukset eroteltava muista vaikutuksista
Vesien ja meren tilan arviointiin liittyy monenlaisia tietotarpeita ja malleilla on useita eri käyttötarkoituksia. Loppukäyttäjät odottavat tietoa muun muassa eri suojelutoimenpiteiden soveltuvuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Malleilla tulisi voida tarkastella myös esimerkiksi lannan käytön vesistövaikutuksia, maan kasvukunnon parantamisen vaikutuksia ja orgaanisen aineksen lisäämisen vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin.
Vesienhoitotoimenpiteiden, maatalouden rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset on tarpeen erotella toisistaan mallityökaluja käytettäessä. Jos näin ei tehdä, jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia ei saada selville, eikä tulevaisuuden uhkiin pystytä varautumaan asianmukaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota mallien kykyyn kuvata ravinteiden kierrätyksen kuormitusvaikutuksia. Esimerkiksi lannan käytöstä aiheutuvista ravinnepäästöistä on niukasti tutkimustietoa.
Vuonna 2016 käynnistyneen tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida nykyisen tietopohjan ja mallityökalujen käytettävyyttä vesien- ja merenhoidossa sekä luoda pohja mallinnusjärjestelmälle, jonka avulla saadaan entistä tarkempi kuva ravinteiden liikkeistä peltolohkoilta vesistöihin ja sieltä merialueille. Tutkijat arvioivat tällä hetkellä käytössä olevia malleja erityisesti uskottavuuden, käytettävyyden ja hyväksyttävyyden näkökulmista.
Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan –raportti toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: hydrologi Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 685; agronomi Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 526; erikoistutkija Antti Iho, Luonnonvarakeskus (Luke), p. 0295 326 159 sekä erikoistutkija Olli Malve, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 401
