FI SV

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn tulevia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle selvitetty

Valtioneuvoston viestintäosasto 30.6.2017 11.26
Tiedote 326/2017
Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn tulevia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle selvitetty

Merenkulun ympäristösääntely ja Suomen elinkeinoelämä - MERSU on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan –hanke, jossa arvioitiin jo päätetyn ja tulevaisuudessa mahdollisesti voimaanastuvan merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle.

Jo päätetyn kansainvälisen ympäristösääntelyn kustannusvaikutus Suomen meritse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuosina 2020–2025 on arviolta 25–40 miljoonaa euroa vuodessa, joka vastaa noin 0,1 – 0,2 % suomalaisyritysten logistiikkakustannuksista. Kustannusrasitus kohdistuu erityisesti merikuljetuksia paljon käyttäville toimialoille eli metalli-, metsä- ja kemianteollisuudelle.

Sääntelymuutokset synnyttävät myös merkittävät maailmanlaajuiset markkinat alusten päästöjä ja energiankulutusta vähentäville ratkaisuille. Useat suomalaisyritykset ovat näiden teknologioiden toimittajien kärkeä, ja niillä on hyvät edellytykset hyödyntää liiketoimintapotentiaalia.

Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista taloudellisilla ohjauskeinoilla suunnitellaan myös merenkulkualalle. Päävaihtoehtoina on esitetty päästökauppaa tai bunkkerimaksua, mutta päätöksiä asiassa ei ole tehty. MERSU-hankkeessa arvioitiin, että kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen päästökaupalla nostaisi Suomen elinkeinoelämälle kohdistuvia kustannuksia lisäksi vielä noin 25–30 miljoonaa euroa vuodessa. Arvion oletuksena on, että sääntely astuisi voimaan EU:n piirissä jo 2023, ja että asetetun päästötavoitteen ylittävä osuus toteutuisi hiilidioksidipäästöoikeuksien kauppana kahdeksan Yhdysvaltain dollarin tonnihinnalla. 

Alusten energiatehokkuuden parantamiseen ja sen myötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen pyritään alusten energiatehokkuusindeksin, EEDIn avulla. EEDIn tulevia vaiheita koskevissa neuvotteluissa olisi Suomen kannalta huomioitava erityisesti sääntelyn vaikutus talvimerenkulkuun ja alusten kykyyn kulkea jäissä. 

Tiukentuva ympäristösääntely tulee maailmanlaajuisesti nopeuttamaan aluskannan uusiutumista, mikä tarkoittaa mm. nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävien alusten määrän kasvua ja aluskierrätyksen lisääntymistä. Sääntelymuutokset luovat myös liiketoimintamahdollisuuksia mm. laitevalmistajille, järjestelmätoimittajille, alussuunnittelijoille sekä korjaus- ja purkutelakoille. Monet suomalaisyritykset ovat alan tuotekehityksen eturintamassa.

Merenkulun ympäristösääntely ja Suomen elinkeinoelämä – hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle -selvitys

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: yksikön johtaja, liikenneneuvos Ari-Pekka Manninen, liikenne- ja viestintäministeriö. p. 0295 342 626, ari-pekka.manninen (at) lvm.fi sekä projektipäällikkö Sari Repka, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. P. 040 8019 206 sari.repka (at) utu.fi