Selvitys metsäbiomassan kustannustehokkaasta käytöstä
Metsäteollisuuden hyvän vireen myötä kotimaisen puun käyttö kasvaa merkittävästi, mikä mahdollistaa myös sivutuotepohjaisen bioenegian ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon kasvattamisen.
Metsäteollisuus ja puubiomassaan perustuva energiantuotanto lisää puun kokonaiskysyntää vuoteen 2030 mennessä. Puupohjaisten nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon kaupallistuminen samalla ajanjaksolla lisäisi kokonaiskysyntää entisestään. Voidaankin arvioida että näköpiirissä olevan puun käytön kasvu asettaa suureen haasteen kotimaisille puumarkkinoille. Tänään 3. helmikuuta julkistetussa selvityksessä on tarkasteltu kasvavan kysynnän vaikutuksia puumarkkinoihin sekä eri toimialoihin. Lisäksi on tarkasteltu puupohjaisten biopolttoaineiden tuotannon käynnistämisen vaatimia ohjauskeinoja ja niiden tärkeimpiä vaikutusmekanismeja.
Pöyryn skenaarioanalyysien perusteella Suomen tulevaisuuden kokonaispuunkäyttö voi nousta jopa 120 miljoonaan m3:iin ja hakkuut jopa 87 miljoonan m3:iin vuonna 2030. Puunkäytön kasvusta vastaavat suurimmalta osalta sellun ja sahatavaran tuotannon ja viennin arvioitu kasvu.
Puuvarat mahdollistavat nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon selvän kasvun nykytasoon verrattuna. Tuotannon kasvulla voi kuitenkin erityisesti korkean biopolttoainetuotannon skenaariossa olla myös negatiivisia taloudellisia vaikutuksia muille puuta käyttäville sektoreille, erityisesti sellun valmistukselle. Selvityksessä arvioitiin kahden eri biopolttoaineen tuotantoskenaarion (300 000 t/a ja 700 000 t/a) vaikutuksia puumarkkinoihin, puun käyttöön eri sektoreilla sekä kansantalouteen. Biopolttoaineiden tuotannon noustessa nykytasolta 300 000 tonnilla, ei tällä selvityksen mukaan ole merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuuden tuotantoon. Tämänsuuruisen lisätuotannon raaka-aineiksi riittäisivät pääosin teollisuuden sivutuotteet ja metsähake, joiden tarjonta kasvaa metsäteollisuuden lisääntyvän puunkäytön myötä. Puupohjaisten biopolttoaineiden tuotannon korkean kasvun skenaariossa tuotanto nousisi nykytasolta 700 000 tonnilla mikä johtaisi siihen, että ainespuuta alkaisi ohjautua pois kemiallisesta metsäteollisuudesta sekä sivutuotteita pois energiasektorilta.
Molemmissa tarkastelluissa skenaarioissa tarvitaan uusia ohjauskeinoja puupohjaisten biopolttoaineiden markkinoille saattamiseksi. Jotta tuotantoa voisi Suomeen syntyä, ohjauskeinojen tulisi taata selkeä markkinanäkymä edistyksellisille biopolttoaineille vähintään vuoteen 2030 tai 2035 asti. Laitosten puustamaksukyky ei ilman ohjauskeinoja ole tasolla, jolla ne voivat ostaa raaka-ainetta markkina-hintaan ja toimia kannattavasti. Mikäli kuitenkin puupohjaisten biopolttoaineiden tuotannon edistäminen katsotaan strategisesti tärkeäksi tavoitteeksi, ohjauskeinojen tärkein tehtävä on nostaa uusien biopolttoainelaitosten puustamaksukyky riittävälle tasolle puuraaka-aineen saannin turvaamiseksi. Jotta muun teollisuuden puun saantia ja kilpailukykyä ei vaarannettaisi, tulisi mahdollisten ohjauskeinojen kohdistua ensisijassa aina sivutuotteiden kuten kuoren, purun ja metsähakkeen kaltaisiin jakeisiin.
Selvityksen toteutti Pöyry Management Consulting Oy osana vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaselvitystä ja valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja:
Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy, puh. 010 33 22701, esa.sipila(at)poyry.com
Yhteyshenkilö ministeriössä: hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö, paivi.janka(at)tem.fi
