Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden analyysi tuo uutta tietopohjaa aluesuunnitteluun ja -kehittämiseen

Ihmisten ja yritysten liikkuminen ja kontaktit ylittävät usein hallinnolliset rajat. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ovat kehittäneet toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden tarkasteluja, joiden avulla voidaan kuvata alueellista vuorovaikutusta hallinnollisista aluejaoista riippumatta. Tulokset auttavat kohdentamaan aluesuunnittelua ja -kehittämistä.

Toiminnallisilla alueilla ratkaistaan arjen sujuvuus

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa (ToKaSu) -hankkeessa on rajattu toiminnallisia alueita, jotka perustuvat työssäkäyntiin, asiointiin ja muuhun päivittäiseen tai viikoittaiseen liikkumiseen. Alueiden rajaamiseen on kehitetty uusia menetelmiä valtakunnallisten paikkatietoaineistojen perusteella. Hankkeen tuloksena on syntynyt useita eritasoisia työssäkäynti- ja asiointialueiden rajauksia.

Toiminnalliset aluerajaukset piirtävät kartalle alueen, jonka puitteissa tarvitaan yhteistä suunnittelua ja toimenpiteiden koordinointia eri toimijoiden kesken. Toiminnalliset alueet ovat usein seututasoisia kokonaisuuksia, joihin kuuluu useita eri kuntia. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen, elinkeinojen ja ympäristön osalta. Toiminnallisten alueiden tulisikin olla keskeinen lähtökohta, kun uudistetaan hallinnollisia aluejakoja tai palvelurakenteita. Käytettävissä olevien aluerajausten perusteella voidaan huolehtia siitä, että uudistukset tukevat ihmisten ja yritysten arjen sujuvuutta ja tätä kautta alueiden elinvoimaisuutta.  

Kasvuvyöhykkeet on huomioitava alueellisissa uudistuksissa

ToKaSu-hankkeessa on tarkasteltu myös verkottuneista keskuksista ja toiminnallisista alueista muodostuvia kasvuvyöhykkeitä ja selvitetty niiden merkitystä ja kehittämistarpeita. Kasvuvyöhykkeiden perustana on toimiva liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa yritystoimintaan, työssäkäyntiin, opiskeluun ja palvelujen käyttöön liittyviä yhteydet keskusten välillä. Suurempien kaupunkien väliin jäävät alueet pyrkivät hyötymään sijainnistaan ja pääsemään mukaan keskusten kasvuun.

Kasvuvyöhykkeitä on luokiteltu alueellisen vuorovaikutuksen ja saavutettavuuteen perustuvan vuorovaikutuspotentiaalin perusteella. Vyöhykkeiden muutoksia on lähestytty myös väestön, muuttoliikkeen, työllisyyden, työpaikkakehityksen, rakentamisen ja yritysten kehitysnäkymien kautta. Tietopohjana on käytetty tilastoja, paikkatietoja, aluekehittäjien ja yritysten näkemyksiä sekä kansainvälisiä vertailukohteita. Tulokset tarjoavat välineitä arvioida vyöhykkeitä ja suunnata kehittämistoimia siten, että vyöhykkeillä tapahtuva vuorovaikutus voidaan ottaa huomioon maakuntauudistuksen ja muiden muutosten yhteydessä.

Kasvuvyöhykkeiden kehittämisessä olennaista on yhteisen strategisen näkemyksen etsiminen yli hallinnollisten rajojen, jotta vältytään osaoptimoinnin vaaralta. Paras pohja kehittämiselle muodostuu, kun keskusten välillä on riittävästi erilaista vuorovaikutusta ja kasvupotentiaalia. Alueellisen vuorovaikutuksen tarkastelu on siksi tarpeellista vakiinnuttaa osaksi päätöksentekoa sekä valtion ja alueiden välisiä neuvotteluja.  

Hallintorajat ylittävän yhteistyön tarve korostuu

Hankkeen tulokset korostavat sitä, että kuntien, maakuntien ja valtion hallintorakenteiden rinnalla on oleellista tarkastella toiminnallisia aluetasoja, jotka sijoittuvat usein mittakaavallisesti hallinnollisten aluetasojen väliin. Aluesuunnittelua ja -kehittämisessä on tarpeellista tarkastella toimenpiteiden vaikutuksia myös toiminnallisten alueiden ja vyöhykkeiden näkökulmasta.

Keskeisinä toimenpide-ehdotuksina nostetaan esille tietoperustan vahvistaminen, seudullisen suunnittelun vahvistaminen, vaikutusarviointien kehittäminen, vuorovaikutuksen lisääminen, neuvottelumenettelyjen kehittäminen, kestävän liikkumisen edistäminen sekä aluekehittämisjärjestelmän uudelleen tarkastelu.

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa -raportti

Policy Brief 7/2017: Toiminnalliset aluerajaukset auttavat kohdistamaan aluesuunnittelua

Policy Brief 8/2017: Kasvuvyöhykkeet rikkovat rajoja

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: tutkimuksesta vastaava erikoistutkija Antti Rehunen, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1550, antti.rehunen (at) ymparisto.fi, tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja Hanna-Maria Urjankangas, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 506 3739, hanna-maria.urjankangas (at) tem.fi