Katsaus: Kannusteilla ja ekosysteemipalveluilla tehoa elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöhön

12.5.2017 10.11
Uutinen
Katsaus: Kannusteilla ja ekosysteemipalveluilla tehoa elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöhön

Talouden uudistumis- ja kilpailukyky edellyttävät vahvaa innovaatiotoimintaa. Uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti, usean eri toimijan vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi tarvitaan yhä enemmän yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä avoimuutta sekä osaajien liikkuvuutta yli sektorirajojen, missä yhteistyötahto ja yhteistyömyönteinen asenne korostuvat.

Vaikka elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet, avoimuutta tulee edelleen vahvistaa.  Merkittävimmät sektorien välisen yhteistyön esteet tai hidasteet johtuvat tuoreen selvityksen mukaan asenteista ja toimintatavoista. 

Selvityksessä korostetaan muun muassa osaamisen liikkuvuuteen, rahoitusmalleihin sekä immateriaaliseikkoihin liittyviä kannusteita.  Sektoreiden välillä on etsittävä uusia toimintamalleja, joilla helpotetaan palvelussuhteiden eroista johtuvia liikkuvuuden esteitä sekä tuetaan tutkijoiden meritoitumista.

Nykyinen julkaisujen merkitystä korostava yliopistojen rahoitusmalli ei kannusta yhteistyöhön eikä tutkimustulosten kaupallistamiseen. Yhteistyön lisäämiseksi rahoitusmalleihin tulisikin sisällyttää kannusteita ja mittareita yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. 

Yhteistyön käynnistämistä ja käytännön toteuttamista edistäisi myös immateriaalioikeuksiin ja sopimuksiin liittyvän osaamisen vahvistaminen, mitä tukisi muun muassa helppokäyttöiset ja räätälöitävissä olevat mallisopimuspohjat.

Sektoreiden välisen yhteistyön ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja rakentamiseen tarvitaan uudenlaisia ”ekosysteemipalveluita”. Nämä alue- ja paikallistasolla toimivat ekosysteemien fasilitointiin erikoistuneet palvelut voidaan ymmärtää fyysisinä, digitaalisina ja sosiaalisina yhteistyöalustoina, ja ne yhdistävät yrityksiä ja muita toimijoita muihin kansallisiin ja alueellisiin yrityspalveluihin, t&k-infrastruktuuriin, osaamiseen ja rahoitukseen.

Tulevien julkisten panosten suuntaamisessa keskeistä on huomioida ekosysteemien elinkaaren vaihe. Elinkaaren varhaisessa vaiheessa huomio tulisi kohdistaa yhteisen vision rakentamiseen ja sitä tukeviin perusinvestointeihin, kuten tutkimuspohjan ja infrastruktuurin rakentamiseen. Sen sijaan kypsyysvaiheen ekosysteemit, jotka rakentuvat paljon avainyritysten toiminnan ympärille, pystyvät houkuttelemaan usein myös yksityisiä pääomia, jolloin julkisen sektorin rooli jää pienemmäksi. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen välisen yhteistyön toimivuuden varmistaminen on tärkeää ekosysteemin jatkuvaa uusiutumista silmällä pitäen. Ekosysteemisten yrityspalveluiden kehittämisessä korostuu kokeiltavuus ja toimintamallien testaus ja pilotointi yhdessä ekosysteemin toimijoiden kanssa.

Policy Brief 6/2017: Yhteistyöverkostoilla tehoa elinkeino-elämän ja tutkimuksen yhteistyöhön

”Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä niiden toimintaedellytyksiä parannetaan?”-selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot: Henrik Pekkala, Ramboll Management Consulting Oy, p. 040 535 5638, henrik.pekkala(at)ramboll.fi;  Ella Mikkola, Bird & Bird Oy, p. 040 585 3566, ella.mikkola(at)twobirds.com;  Pirjo Kutinlahti, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 50 48260, pirjo.kutinlahti(at)tem.fi