Hyppää sisältöön

Kohti materiaalitehokasta kiertotaloutta

Julkaisuajankohta 3.11.2017 12.42
Uutinen

Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on hyödyntää kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kasvavia mahdollisuuksia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeissa on selvitetty kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden edistämiskeinoja Suomessa. Torstaina 2.11. järjestetyssä tilaisuudessa käytiin ministerien Kimmo Tiilikaisen ja Jari Lepän johdolla läpi hankkeissa saatuja tuloksia ja niiden hyödyntämistä.

Vuonna 2013 laadittua kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa arvioineen selvityksen mukaan materiaalitehokkuuden parantaminen vaatii kohdennettuja toimenpiteitä. Esimerkiksi materiaalitehokkuuskatselmukset ovat toimineet hyvin, mutta tarvitaan lisää vaikuttavuudeltaan merkittäviä edistämistoimia ja tutkimusta. Lisäpanostusta tarvitaan selvityksen mukaan erityisesti dematerialisaatioon ja kierrätykseen sekä uudelleenkäyttöön.

Joonas Hokkanen Ramboll Oy:stä kertoi esityksessään hankkeen tuloksista ja toimenpide-ehdotuksista.

Jätevesien fosforin kierrätysmahdollisuuksia selvittänyt hanke tarkasteli fosforin talteenoton menetelmiä sekä fosforin kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoja ja niiden soveltuvuutta Suomeen. Hankkeen tuloksia esitelleen Aalto-yliopiston professori Riku Vahalan mukaan jätevesien sisältämä fosfori päätyy tällä hetkellä puhdistamolietteen mukana pääosin viherrakentamiseen, jossa ei ole suurta lannoitustarvetta. Lietteen maatalouskäyttöä rajoittaa huoli sen sisältämistä haitta-aineista ja ruuan puhtaudesta. Ratkaisuna voisi Vahalan mukaan olla fosforin talteenotto mahdollisimman puhtaana, jolloin sitä voisi käyttää lannoitteissa. Talteenottomenetelmistä osa sopisi Suomen oloihin melko pienillä muutoksilla jätevedenpuhdistamoilla ja kunnallistekniikassa, mutta osa vaatisi suuria muutoksia esimerkiksi viemäriverkostoon. Tällä hetkellä mikään menetelmä ei ole vielä täysin kilpailukykyinen kustannuksiltaan, ja niistä meille parhaiten soveltuvatkin edellyttävät vielä kehitystyötä.

Fosforin kierrätyksen edistämiseksi julkishallinto voisi Tyrsky-konsultoinnin tutkimusjohtaja Kati Berningerin mukaan käyttää useiden ohjauskeinojen yhdistelmää. Lannoitevalmistajien kanssa neuvoteltavat vapaaehtoiset sopimukset kierrätysravinteiden käytöstä, julkinen rahoitus uusien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon, fosforin talteenotto- ja kierrätysfosforin sekoitevelvoitteet sekä erilaiset taloudelliset kannusteet voisivat edistää fosforin kierrätystä ja luoda markkinoita kierrätysravinteille.

Euroopan komissio hyväksyi joulukuussa 2015 kiertotalouspaketin. Suomessa on Sitran johdolla useiden ministeriöiden ja laajan sidosryhmäjoukon kanssa valmisteltu syyskuussa 2016 julkaistu raportti Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii ohjauskeinojen vaikuttavuuden arviointia ja ohjauskeinojen kehittämistä, jotta kansallista päätöksentekoa ja erityisesti kiertotalouteen liittyvien politiikkatoimien määrittelyä voidaan tukea paremmin. VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Motiva Oy:n käynnissä olevassa hankkeessa kartoitetaan Suomeen soveltuvia hyviä kiertotalouden käytäntöjä ja ohjauskeinoja. Hanke tarkastelee erityisesti rakennus- ja pakkausmateriaalien kierrätyksen sekä prosessi teollisuuden sivuvirtojen ja teknologiateollisuuden uudelleenvalmistuksen arvoketjuja. Selvityksen tuloksia on odotettavissa kesällä 2018.

Tutkijat Magnus Simons VTT:sta, Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskuksesta ja Ilkka Hippinen Motiva Oy:stä kertoivat hankkeen etenemisestä.


Teksti ja kuva: Risto Alatarvas