Tutkimuksella tärkeä rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelussa
Keskiviikkona 15.11. järjestetyssä tilaisuudessa käsiteltiin kansainväliseen politiikkaan liittyviä teemoja, joihin etsitään parhaillaan ratkaisuja myös strategisen tutkimuksen ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeissa.
Ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen korosti avauspuheenvuorossaan tutkimustiedon, ja erityisesti tilaustutkimuksen, merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelussa.
– Yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa työkseen tekevien virkamiesten ja tutkijoiden välillä on tärkeää erityisesti ennakoinnin näkökulmasta. Parhaillaan ministeriöissä valmistellaan tulevaisuuskatsauksia. Tutkimuksella on tässä tulevaisuustyössä tärkeä rooli isojen kokonaisuuksien yhdistämisessä ja muutostekijöiden tunnistamisessa.
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professori Ilkka Liikanen tarkasteli puheenvuorossaan eurooppalaista naapuruutta ja kylmän sodan jälkeistä itä-länsi -jaottelua. Liikanen piti kiinnostavana viimeaikaista ulkosuhteitamme koskevaa keskustelua, jossa Suomen määritellään kuuluvan korostetusti länteen.
– Edustaako keskustelu vahvaa sitoutumista länteen, vai onko se tulkittavissa myös haasteeksi perinteiselle tulkinnalle kylmän sodan ajan itä-länsi -jaosta, Liikanen pohti.
Kommenttipuheenvuorossaan Liikasen esitykseen Euroopan hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith totesi, että Euroopan ja EU:n identiteetin itäistä ulottuvuutta ei ole vielä riittävästi tutkittu. Suomen osalta itä-länsi -jaottelussa ja strategisessa kulttuurissa on nähtävissä kaksijakoisia piirteitä.
– Muun muassa EU-jäsenyyden myötä olemme identiteetiltämme osa länttä, mutta toisaalta vahvasti itäisestä ulottuvuudesta riippuvainen maa. Politiikan asemoinnissa itä-länsi -jaottelun näkökulmasta riittää jatkossakin pohdittavaa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan johtamassa käynnissä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa tarkastellaan presidentti Trumpin johtaman Yhdysvaltojen muuttuvaa globaalia roolia ja sen vaikutuksia Euroopassa.
– Yhdysvallat on tulevaisuudessakin suhteellisen vakaa ja sopeutumiskykyinen, vaikka myllerrykset maailmalla kiihtyvät. Ehkä aiempaa vahvemmin karsastetaan sellaisen globaalin vastuun kantamista, joka ei ole sopusoinnussa Yhdysvaltojen oman edun kanssa.
Kommenttipuheenvuorossaan puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Pete Piirainen totesi, että Eurooppa, Lähi-itä ja Aasia ovat Yhdysvalloille kansainvälisten sitoumusten osalta tärkeitä.
– Uskottavuuden kannalta kansainvälisissä sitoumuksissa pitäytyminen on Yhdysvalloille tärkeää. Pohjois-Euroopan asioita Yhdysvallat ei ole ehkä koskaan aiemmin tuntenut niin hyvin kuin nyt. Myös kansainvälisten järjestöjen ja EU:n roolia Suomen omassa politiikassa tulisi rohkeasti tuoda esiin Washingtonissa.
Johtaja Olli Sipilä Pöyry Management Consulting Oy:stä ja professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista kertoivat esityksessään käynnissä olevasta globaalista energiasektorin murroksesta. Kasvavan energian kysynnän vuoksi hiilivedyt säilyvät energiapaletissa vielä pitkään ilmastotavoitteista huolimatta.
– Maailman energian kysyntä kasvaa 30 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Merkittävintä kysynnän kasvu on kehittyvillä markkinoilla. Kaasu korvaa hiiltä ja öljyä energian tuotannossa, mutta öljy pysyy tärkeänä liikenteen polttoaineena, Sipilä kertoi.
Vuoteen 2040 mennessä yhä suurempi osa energiasta tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla ja uudella teknologialla. Energiasiirtymät vaikuttavat mitä todennäköisimmin geopolitiikkaan, ja myös Suomen tulee varautua mahdollisiin muutoksiin.
– Tulevaisuuteen katsoen siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja kaupankäynti sillä saralla edistäisi kaikkien kokonaisturvallisuutta, Tynkkynen korosti.
Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri Jyri Raitasalo totesi kommenttipuheenvuorossaan, että siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin tulee vaikuttamaan valtioiden toimintaan, niiden välisiin suhteisiin ja kansainväliseen turvallisuuteen, mutta energiasektorilla pätee kuitenkin pitkän aikavälin logiikka.
– Muutokset ovat hitaita, mutta vääjäämättömiä. Emme ole kuitenkaan revoluution partaalla. Pitkän aikavälin tarkastelussa ja skenaarioissa pitää ottaa huomioon myös energiasektorin ulkopuolella tapahtuvat muutokset, sillä energiapoliittiseen päätöksentekoon liittyy monia eri tekijöitä.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen johtamassa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeessa tutkitaan muuttuvaa maailmaa ja tarkastellaan Suomen kansainvälisen toimintaympäristön kannalta kriittisiä globaaleja muutostekijöitä.
– Tutkimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka, mutta ensimmäisten havaintojen pohjalta murrokset globaalissa valtapoliittisessa järjestelmässä eivät ainakaan helpota Suomen olosuhteita kaupan, talouden, politiikan ja turvallisuuspolitiikan kannalta.
Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Lenita Toivakka (kok.) totesi, että suomalaisen tutkitun tiedon saaminen eduskunnan käyttöön on tärkeää, etenkin kun tiedon tulva on valtava. Tiilikaisen alustukseen liittyen Toivakka totesi, että Euroopan unionilla on nykytilanteessa mahdollisuus ottaa vahvempi rooli monissa asioissa, jos unioni pystyy parempaan yhteistyöhön kuin mitä viime vuosina on nähty.
– Kun transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevat neuvottelut ovat jäissä, niin EU on jo lähtenyt aktiivisesti etsimään uusia mahdollisuuksia vapaakauppaneuvottelujen aloittamiseksi. Myös puolustusyhteistyössä on otettu hyviä askeleita eteenpäin. Suomen kannalta EU:n puolustusyhteistyön edistäminen on tärkeää, etenkin kun erilaiset jännitteet Itämeren alueella ovat viime vuosina lisääntyneet.
Teksti: Risto Alatarvas
Kuvituskuva: flickr.com (CC BY 2.0)
Videot: Tuukka Troberg
