Yhteistyöverkostoilla tehoa elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöhön

Elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Digitalisaatio ja globalisaatio ovat kuitenkin muuttaneet toimintaympäristöä. Digitalisaatio ja perinteisten toimialojen rakenteelliset murrokset haastavat kehittyneet taloudet uusiutumaan ja etsimään uusia kasvualoja.

Talouden uudistumisessa keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot. Tiedon määrän ja saatavuuden nopea kasvu, viestintäteknologian kehitys sekä arvoverkostojen globalisoituminen ovat muuttaneet myös innovaatiotoimintaa. Nämä kehityskulut ovat vahvistaneet yhteistyön ja avoimuuden merkitystä innovaatiotoiminnassa. Uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi tarvitaan yhä enemmän yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä avoimuutta ja osaajien liikkuvuutta yli sektorirajojen.

Yhteistyön edistämiseksi Policy Brief-artikkelissa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

• Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä voidaan edistää oikeilla kannusteilla ja tukemalla osaajien liikkuvuutta sektorien välillä.

• Myös liikkuvuutta voidaan edistää oikeilla kannusteilla. Yksilön osaamista ja verkostoitumista kehittävä liikkuvuus erilaisten organisaatioiden välillä olisi nykyistä paremmin huomioitava esimerkiksi tutkijoiden meritoitumisessa. Sektoreiden välillä voidaan myös etsiä uusia toimintamalleja, joilla helpotetaan palvelussuhteiden eroista johtuvia
liikkuvuuden esteitä. Toimivien toimintamallien luominen edellyttää yhteistyötahtoa ja yhteistyömyönteistä asennetta.

• Sektorien välisen yhteistyön lisäämiseksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rahoitusmalleihin tulisi sisällyttää kannusteita ja mittareita yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja sen osana elinkeinoelämävaikutuksille.