Lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen integraatiota tukevat toimet eri maissa

Tutkimuksessa selvitetään, miten lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua jaoppimista edistäviä palveluja on järjestetty sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyönä 11 eri maassa. Aineisto koottiin kirjallisuudesta, verkkosivuilta ja sähköisellä kyselyllä valtionhallinnon asiantuntijoilta eri maissa. Tarkastelu tehtiin kahdesta näkökulmasta: 1) palveluja koskevat säädökset ja politiikkaohjelmat ja 2) palvelujen ohjaus, järjestäminen ja palvelukokonaisuudet.

Tutkimuksessa kuvataan eri maista esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä, joiden soveltuvuutta Suomen oloihin on syytä pohtia.

Katsauksessa mukana olleiden maiden lainsäädännössä ja politiikkaohjelmissa painottuvat lapsi- ja perhelähtöisyys, varhainen tuki ja puuttuminen sekä haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.

Irlannissa lasten asiat on koottu laajimmin samaan ministeriöön. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen järjestämisestä vastaavat useimmiten eri tahot. Katsauksen maiden integroitujen palvelujen sääntelyssä, rahoituksessa ja toimintakäytännöissä on paljon eroavaisuuksia, myös maan sisällä, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on eri maissa koottu ikäryhmittäisiin, elämänkaarimallin mukaisiin palvelukokonaisuuksiin.

Johtopäätöksinä esitetään lapsen oikeuksien aikaisempaa vahvempaa hyödyntämistä monialaisen toiminnan kehittämisessä sekä kansallisen pitkäkestoisen lapsistrategian laatimista ja kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien sitoutumista siihen liittyvän toimeenpano-ohjelman toteuttamiseksi.

Lisäksi esitetään kansallisen viitekehyksen laatimista ohjaamaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan sekä hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen ja niiden kustannusten kokonaisseurantaa.

Johtopäätöksenä todetaan myös, että kunnissa ja maakunnissa tarvitaan yhteistyörakenteita, esimerkiksi aiemmin yhdyspintaselvityksessä esitetty ns. LAPE-yhteistyöryhmä, varmistamaan lasten ja nuorten palvelujen suunnittelu ehyenä kokonaisuutena.

Tutkimus antaa tukea Suomen toimille palvelukokonaisuuksien (perhekeskus, opiskeluhuollon kokonaisuus, osaamis- ja tukikeskukset) pitkäjänteiseksi kehittämiseksi, jota varten tarvitaan kansalliset linjaukset ja kriteerit.