Selvitys: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeissa tuotettua tietoa on hyödynnetty monipuolisesti
20. lokakuuta julkaistun selvityksen mukaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeissa tuotettua tietoa on hyödynnetty monipuolisesti valtioneuvoston päätöksenteon eri vaiheissa, päätösten vaikutusten seurannassa sekä strategia-, suunnittelu- ja lainvalmistelutyössä.
Turun yliopiston toteuttama selvitys tarkasteli, miten ja missä määrin VN TEAS -hankkeissa tuotettua tietoa hyödynnetään valtioneuvoston päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Selvityksen mukaan VN TEAS -hankkeiden tuottamaa tietoa on hyödynnetty myös ministeriöiden kehittämistoiminnassa, resurssipäätöksissä, sisäisessä raportoinnissa ja sidosryhmätyössä. Myös muut julkisen hallinnon toimijat sekä tiedotusvälineet ovat käyttäneet tuotettua tietoa.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalle on ominaista poikkihallinnollinen yhteistyö ministeriöiden välillä, tutkijoiden ja ministeriöiden asiantuntijoista koostuvien ohjausryhmien välinen vuorovaikutus sekä yhteiskehittäminen hankkeiden aikana. Selvityksen mukaan virkamiehet kokivat näiden tekijöiden edistävän tutkimustulosten hyödynnettävyyttä.
Tutkijoiden ja virkakunnan aktiivinen vuorovaikutus olennaista tiedon käytön kannalta
Valtioneuvoston kanslia osoittaa kullekin VN TEAS -hankkeelle eri ministeriöiden asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän. Selvityksen mukaan ohjausryhmän rooli on keskeinen tiedon hyödyntämisen edistäjänä. On tärkeää, että ohjausryhmän jäsenet ovat perehtyneitä tutkimuksen aiheeseen sekä ministeriöiden tietovajeisiin. Ohjausryhmän asiantuntijuutta tarvitaan myös hankkeissa tuotetun tiedon kehystämisessä virkakuntaa ja päätöksentekijöitä palvelevaan muotoon.
Selvityksessä ilmeni, että tutkijakoulutuksen omaavat virkamiehet hyödyntävät työssään sekä VN TEAS -hankkeissa tuotettua tietoa että muuta tutkimustietoa maisterin koulutuksen saaneita kollegoitaan useammin.
VN TEAS -toiminta on kehittänyt virkakunnan valmiuksia organisoida hanketyötä sekä toimia yhteistyössä tutkijoiden ja muiden ministeriöiden kanssa. Hankkeilla on ollut merkitystä myös oppimisen näkökulmasta, sillä ne ovat tuoneet virkamiehille uusia näkökulmia tutkimuksen tekemiseen ja tieteellisiin käytäntöihin.
”Yhtenä VN TEAS -toiminnan vahvuuksista voidaan pitää jatkuvaa vuorovaikutusta tutkijoiden ja virkamiesten välillä. Samalla kun virkamiesten ja ministeriöiden edellytykset yhteistyöhön ja tiedon hyödyntämiseen lisääntyvät, myös tutkijoiden osaaminen kehittyy. Virkamiesten mukaan tutkijat oppivat päätöksenteosta, päätöksentekijöiden tarpeista ja siitä, millainen ja missä muodossa esitetty tieto palvelee parhaiten päätöksentekijöitä”, kertoo selvityshanketta vetänyt kollegiumtutkija Reetta Muhonen Turun yliopistosta.
Vuorovaikutus edistää tiedon hyödyntämistä, mutta hyödyntäminen ei pohjaudu ainoastaan tutkimustietoon, sen laatuun tai siihen kuinka tehokkaasti tietoa välitetään.
”Se, käytetäänkö tutkimustietoa lopulta vai ei, liittyy aina myös laajempaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin”, muistuttaa Muhonen.
Selvityksen mukaan tiedon hyödynnettävyyden kannalta on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että
- tutkimustyön pohjana oleva valtioneuvoston tietotarpeen kuvaus on selkeästi laadittu ja lähtökohdiltaan realistisesti toteutettavissa;
- selvitysten tai tutkimusten laatijat ovat tutkimuksellisesti päteviä;
- hankkeen tuottama loppuraportti on tutkimuksellisesti laadukas ja kuvaa myös tuloksiin liittyvät mahdolliset epävarmuudet.
Myös viestinnällä on selvityksen mukaan tärkeä rooli tutkimustiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Tutkimusviestintään liittyvien tavoitteiden työstäminen on syytä aloittaa jo ennakoivasti hankkeen aikana. Viestinnän eri kanavia kannattaa hyödyntää monipuolisesti ja sisällön tulisi olla mahdollisimman selkeää, helposti ymmärrettävää, ytimekästä ja tiivistä. Myös tutkimustuloksiin pohjautuvien politiikka- ja toimenpidesuositusten antaminen edistää tutkimustiedon hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa.
Lisätietoja: kollegiumtutkija, dosentti Reetta Muhonen, Turun yliopisto, p. 050 535 8985, [email protected]
Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
