Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Katsaus: Neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vaatisi puolen miljardin lisäinvestointeja joka vuosi

Työ- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
9.9.2021 9.03
Uutinen
Kuvituskuva talous

Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi 9. syyskuuta julkaisusta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä.

Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.

Onnistuessaan t&k-toiminta synnyttää korkeampaa arvonlisää, tuottavuutta ja usein myös korkean tulotason työpaikkoja. Innovaatioiden avulla yritykset voivat kehittää niin tuotteisiin ja palveluihin kuin tuottamiseen käytettäviin menetelmiin ominaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ole.

Maailmalla tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvussa, mutta Suomi uhkaa pudota kärkijoukon kyydistä. Rinteen ja Marinin hallituksen tavoittelema neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi kuuden prosenttiyksikön vuosittaista kasvua t&k-menoissa aikavälillä 2019–2030.

Tutkimus- ja kehitysmenot ovat Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoitetta ei olla saavuttamassa, Policy Briefissä todetaan. Rahamääräisesti tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi julkiselta sektorilta yli 150 miljoonan ja kotimaisilta yrityksiltä noin 290 miljoonan euron vuosittaista kasvua t&k-investoinneissa. Lisäksi ulkomaisilta yrityksiltä ja muilta ulkomaisilta rahoittajilta tarvittaisiin noin 70 miljoonan euron vuosittaista kasvua, jolla rahoitettaisiin Suomessa tehtävää t&k-toimintaa.

”T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin. Yritystasolla lopullisia tavoitteita ovat tyypillisesti markkinoilla pärjääminen ja kannattavuus. Kansantalouden tasolla tavoitteisiin kuuluvat muun muassa tuottavuus, työllisyys, hyvinvoinnin kasvu ja kestävä kehitys”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Suomessa puutetta digiosaajien lisäksi myös muiden alojen ammattilaisista

Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on alttiina kansainväliselle kilpailulle sijaintipaikoista. Yritysten tärkeimpiä sijaintipaikkakriteereitä ovat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yrityksen muiden asiakkaiden ja yksiköiden läheisyys.  Suomen syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso esimerkiksi Saksaan ja Yhdysvaltoihin nähden vähentävät Suomen houkuttelevuutta. Suomea pidetään kuitenkin edelleen hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisenä maana t&k-investointien kannalta.

Suuryrityksille tehdyn kyselyn perusteella t&k-työvoiman tarve on kahtiajakoinen. Toisaalta pulaa on perinteisten ammattien korkeakoulutetuista osaajista, kuten konepajatekniikan ja mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen henkilöstöstä, toisaalta nimenomaan digiosaajista, kuten ohjelmistokehittäjistä ja data-analyytikoista. Lisäksi yritysten mukaan tekniikan alan osaajilla on puutteita esimerkiksi liiketoimintaosaamisessa.

Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:

  • Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.
  • Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.
  • Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.
  • Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön saatavuusongelmia.
  • Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.
  • Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.
  • T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla, p. 046 851 0501, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.