Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2021–2/2023

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste Suomessa. Suuri osa suomalaisista aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljännes selvästi lihavia. Lihavuuteen liittyy merkittävää stigmaa, jolla tarkoitetaan ihmistä tai ihmisryhmää sosiaalisesti hyvin negatiivisesti leimaavaa ominaisuutta. Lihavuuden on esitetty olevan yksi stigmatisoivimmista ominaisuuksista. Lihavuuden stigman vaikutusten on todettu olevan moninaiset ja vakavat. Ne ilmenevät esimerkiksi lihaviin ihmisiin kohdistuvina ennakkoluuloina, negatiivisina stereotypioina, epäasiallisena kohteluna, syrjintänä ja kiusaamisena. Esimerkiksi nuoren lihavuus lisää riskiä kiusatuksi tulemiseen. Lihavuuden kokemus voi olla henkisesti hyvin kuormittavaa ja sillä on vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin. Siihen liittyvät usein häpeän, syyllisyyden ja ahdistuksen tunteet ja sillä on yhteys syömishäiriökäyttäytymiseen, liikkumiseen sekä muihin terveysseuraamuksiin.

Vaikka lihavuuden stigma ja sen vaikutukset on tunnistettu tutkimuksessa, niihin ei ole vielä toistaiseksi kiinnitetty riittävästi huomiota yhteiskunnallisessa keskustelussa tai lihavien ihmisten kanssa tekemisissä olevien instituutioiden toiminnassa ja käytännöissä. Näiden tahojen reagointia kuitenkin tarvitaan, sillä lihavuuden stigma on kiinnittynyt yhteiskunnan rakenteisiin. Lihavuuden stigmaa tuotetaan ja ylläpidetään niin tutkimuksessa, terveydenhuollossa kuin mediassa.

Viime vuosina lihavuuden stigman negatiivisiin vaikutuksiin on alettu herätä. Esimerkiksi globaalia ja eurooppalaista terveyspolitiikkaa ohjaavat tahot ovat kiinnittäneet huomiota lihavuuden stigman seurauksiin ja tarpeeseen ottaa stigma paremmin huomioon toiminnassaan. Esimerkkeinä tästä ovat mm. WHO:n (2017) raportti lihavuuden stigmasta ja painosyrjinnästä, EU-tuomioistuimen kannanotto (2015) työelämän painosyrjintään tai lihavuustutkimukseen erikoistuneen amerikkalaisen Rudd Centerin selvitys (2017) painoon, erityisesti lihavuuteen kohdistuvista negatiivisista asenteista. Suomessa perustavanlaatuista keskustelua lihavuuden stigmasta ja sen vaikutuksista ei ole vielä toistaiseksi käyty millään hallinnon tai yhteiskunnan alueella. Yksittäiset tutkijat kuten Jyväskylän yliopiston dosentti Hannele Harjunen ja kolmannen sektorin asiantuntijat ja toimijat kuten Sydänliitto ja Syömishäiriöliitto ovat kuitenkin tehneet jo pitkään uraauurtavaa työtä lihavuusstigman tunnetuksi tekemisessä, sen purkamisessa ja vaikutusten lieventämisessä.

Tässä hankkeessa nämä pitkään lihavuuden stigman kanssa työskennelleet tahot yhdistivät voimansa. Hankkeessa syvennettiin ja laajennettiin ymmärrystä lihavuuden stigmasta, stigman toimintamekanismeista ja seurauksista. Hankkeessa etsittiin konkreettisia ratkaisuja lihavuuden stigman lieventämiseen ihmisten kokemuksissa yhteiskunnan eri alueilla ja toiminnoissa. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää lihavuuteen liittyvän leiman vähentämiseen tähtäävien toimien suunnittelussa ja toimeenpanossa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa vaikuttavia hyvinvointitalouteen, terveelliseen ympäristöön, liikunnan lisäämiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyviä toimia ja rahoitustarpeita.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä : Lihavuuden stigma ja sen vähentäminen (1.3.2023)
• Policy Brief: Lihavuuden stigman vähentäminen edellyttää eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja -käytäntöjä (17.1.2023)
• Tiedote: Selvitys: Lihavuuden stigmaa voidaan vähentää viidellä toimenpiteellä (1.3.2023)

Ota yhteyttä:

terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliitto ry, p. 050 359 1211, etunimi.sukunimi(at)sydanliitto.fi