-
Valtionavustus koronakriisin oppeja tarkastelevaan tutkimukseen myönnetty Turun yliopistolle
Valtioneuvoston kanslia myönsi Turun yliopiston johtamalle tutkimuskonsortiolle 900 000 euron valtionavustuksen hankkeeseen, jossa tuotetaan laaja-alainen katsaus pandemiakriisin ja sen hallinnan vaikutuksista ja kehittämiskohteista. Pandemiakriisin opetukset -hankkeessa ovat mukana myös Vaasan ja Helsingin yliopistot, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Demos Research Institute.
-
Puheesta tekoihin – demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen uusi suunta
Suomalaisen koulutuksen normatiivinen perusta on demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osalta vahva. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus jää kuitenkin tällä hetkellä yksittäisten opettajien harteille, eivätkä demokratia- ja ihmisoikeuskysymykset ole näkyvässä asemassa oppilaitosten toimintakulttuurissa. Tarvitaan yhteistä suuntaa ja koordinaatiota. Keskeistä on myös vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden toimijuutta omassa oppilaitos- ja lähiyhteisössään.
-
Tutkimus: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus kaipaa jäntevyyttä
Kysymykset ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisesta ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. On myös selvää, etteivät demokratia ja ihmisoikeudet pysy yllä tai toteudu, ellei niitä kannatella, edistetä tai niistä keskustella. Näin todetaan 17. huhtikuuta julkaistussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutumista käytännössä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja opettajankoulutuksessa.
-
Verkkovihaa tuotetaan organisoidusti mutta levitetään myös huomaamatta
Verkkovihaa tuotetaan ja levitetään moniin tarkoituksiin. Verkkoviha-hankkeessa tarkasteltiin vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostoja, toimintamuotoja ja motiiveja.
-
Avustushakemusten yhteismuotoilu ja radikaali avoimuus parantavat kansalaisten ja hallinnon välistä luottamusta
Demokratian kestävyyttä koetellaan parhaillaan useissa Euroopan maissa, joiden johtajat käyttävät autoritäärisiä keinoja valtansa vahvistamiseksi....
-
Kansalaisaloitteiden allekirjoittajamäärässä ei näytä olevan suurta tarkistamisen tarvetta
Eduskunnan tehtävä on kuitenkin sen vaikeudesta huolimatta käydä kansalaiasaloitteista keskustelua, jossa punnitaan aloitteiden perusteita, niiden liittymistä suurempiin kokonaisuuksiin ja päättää aloitteiden pohjalta toimenpiteistä. Asetettua 50 000 ihmisen allekirjoittajarajaa voidaan tähänastisten kokemusten perusteella pitää melko onnistuneena.