Blogi: Tieto käyttöön!

Mitä ilmastoturvallisuus on ja miksi se on tärkeää?

Sanna Erkamo Julkaisupäivä 31.8.2020 11.03 Blogit

Koronakriisi on osoittanut tarpeen varautua yllättäviinkin globaaleihin uhkiin. Sen ja ilmastonmuutoksen yhteydestä on puhuttu etenkin kriisin jälkeisen talouselvytyksen suhteen, mutta koronakriisi on myös hyvä esimerkki siitä, miten erilaiset globaalit uhkat voimistavat toisiaan ja varautuminen vaikeutuu. Maailmalla huolenaiheeksi on noussut esimerkiksi alkavaan hurrikaanikauteen varautuminen koronapandemian aikana. Suomessa erilaisiin turvallisuusuhkiin varautuminen tapahtuu kokonaisturvallisuuden mallin avulla, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksia kokonaisturvallisuuteen ei ole Suomessa huomioitu vielä kovin syvällisesti.

Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntien vakautta monin tavoin, ja tulevien vuosikymmenien kuluessa vaikutukset turvallisuuteen voimistuvat entisestään. Myös ilmastonmuutoksen hillinnällä ja siihen sopeutumisella voi olla vaikutuksia turvallisuuteen. Ilmastoturvallisuus keskittyy uhkiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa joko suoraan tai siihen ja sen hillintään liittyvien poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten prosessien seurauksena.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaaratekijät tarkoittavat äkillisiä sään ääri-ilmiöitä sekä ilmaston kroonisia, mutta hitaita ja mahdollisesti peruuttamattomia muutoksia, kuten merenpinnan nousua, biodiversiteetin vähentymistä tai alueellisten elinolojen heikentymistä mm. viljelysmaan köyhtyessä ja veden määrien vähentyessä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaaratekijöiden riskitasoon vaikuttaa se, miten vaaratekijöille altistumiseen ja yhteiskunnan haavoittuvuuteen vaikutetaan. Suomea koskevia säähän ja ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä haavoittumiseen ja altistumiseen vaikuttavia tekijöitä kuvataan esimerkiksi SIETO-raportissa

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan aiheuta vain sää- ja ilmastoriskejä, vaan voimistaa myös muita olemassa olevia uhkia. Vaikutukset voivat myös ketjuuntua ja kertautua, jolloin ne saavat aikaan kauaskantoisia ja vaikeasti ennakoitavissa olevia seurauksia. Muutokset ovat niin kokonaisvaltaisia, että niillä on väistämättä seurauksia myös väestöryhmien välisiin jännitteisiin, kansainvälisiin suhteisiin ja talouteen. Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä puolestaan vaatii laaja-alaisia yhteiskuntien rakenteisiin ja järjestelmätasoon pureutuvia toimia. Vaikka päästövähennykset kokonaisuutena hyödyttävät selvästi ihmiskuntaa, voivat ne erityisesti hätiköiden toteutettuina lisätä eriarvoisuutta ja vastakkainasetteluja. Ne myös muokkaavat maailman geopoliittisia asetelmia ja voivat vaikuttaa etenkin fossiilienergian tuottajamaiden asemaan.

Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset liittyvät sekä pehmeään että kovaan turvallisuuteen. Sää- ja ilmastoriskeistä aiheutuvat tapaturmat ja onnettomuudet lukeutuvat pehmeän turvallisuuden alle. Ilmastonmuutoksen lietsomista poliittisista ja sosiaalisista jännitteistä kumpuavat uhat puolestaan lukeutuvat tarkoituksellisesti vahingoittaviin kovan turvallisuuden uhkiin.

Turvallisuusvaikutukset voivat olla joko paikallisia tai valtiorajat ylittäviä eli heijastevaikutuksia. Heijastevaikutukset kohdistuvat myös Suomen kaltaisiin maihin, jotka eivät välttämättä kärsi ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista niin selkeästi. Muualla maailmassa tapahtuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat mm. Suomen teollisuuteen, energiantuotantoon, liiketalouteen ja väestöön globaalien tuotanto-, rahoitus- ja infrastruktuuriverkostojen sekä vaikutusketjujen kautta.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin

Suomessa erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden aikana toimiminen tapahtuu kokonaisturvallisuuden toimintamallin näkökulmasta. Sen avulla pyritään turvaamaan yhteiskunnan kannalta elintärkeiden toimintojen jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Malli yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Käytännössä kokonaisturvallisuus syntyy viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten jatkuvana yhteistyönä.  Elintärkeät toiminnot on määritelty yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja niihin kuuluvat 1. johtaminen 2. kansainvälinen ja EU-toiminta 3. puolustuskyky 4. sisäinen turvallisuus 5. talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus 6. väestön toimintakyky ja palvelut sekä 7. henkinen kriisinkestävyys.

Sään ääri-ilmiöt voivat lisätä onnettomuuksia ja sairauksia, vahingoittaa infrastruktuuria ja varallisuutta, heikentää huoltovarmuutta ja häiritä logistiikkaa sekä resurssivirtoja. Ilmastonmuutoksen laajemmat vaikutukset voivat myös lisätä eriarvoisuutta ja pakotettuja muuttoliikkeitä. Lämpeneminen muuttaa geopoliittisia asetelmia esimerkiksi arktisella alueella ja se saattaa olla myös yhtenä tekijänä kärjistämässä konflikteja. Ilmastopolitiikalla on myös taloudellisia vaikutuksia, se voi voimistaa poliittisia vastakkainasetteluita ja olla merkittävänä osana hybridivaikuttamisessa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien turvallisuusuhkien riskitasoon vaikuttavat monet tekijät: miten nopeasti ja voimakkaasti ilmastonmuutos etenee, miten ilmastonmuutosta hillitään sekä miten siihen varaudutaan ja sopeudutaan. Esimerkiksi pitkään jatkuneesta helteestä aiheutuvat terveysvaikutukset eivät ole ainoastaan riippuvaisia lämpötilasta, vaan niihin vaikuttavat merkittävästi myös ihmisten tietoisuus helteen vaikutuksista, väestön ikärakenne ja terveydentila, asuin- ja työtilat sekä terveydenhuollon ja varoitusjärjestelmien toimivuus.

Erilaisiin uhkiin varautuminen tapahtuu eri tasoilla. Paikallisiin uhkiin varautuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä maan sisällä tai alueellisesti, kun taas geopoliittisiin uhkiin varautuminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. EU:n tasolla keskeiseksi strategiaksi niin turvallisuus- kuin ilmastopolitiikassa on noussut resilienssipolitiikka, joka painottaa yksilöiden ja yhteisöjen toimintakyvyn ylläpitämistä olosuhteiden muuttuessa sekä valmiutta kriisien kohtaamiseen ja niistä palautumiseen. Resilienssinäkökulmaa on kritisoitu siitä, että se voi siirtää politiikan painopisteen ilmastonmuutoksen hillinnästä riskeihin varautumiseen.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa laaja-alaisuutensa ansiosta ilmastoturvallisuuden tarkasteluun erittäin hyvän lähestymistavan. Eri osa-alueisiin kohdistuvat vaikutukset ja mahdolliset varautumiskeinot edellyttävät kuitenkin vielä konkreettisempaa tarkastelua. Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus -tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää ilmastonmuutoksen laaja-alaisia vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuuteen sekä esittää konkreettisia keinoja niihin varautumiseksi. Hankkeen avulla lisätään niin päättäjien, viranomaistahojen, eri alojen asiantuntijoiden kuin laajemmankin yleisön tietämystä ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksista.

Teksti: Sanna Erkamo, Ilmatieteen laitos

Lisää kommentteja