Blogi: Tieto käyttöön!

Miten jäsentää muuttuvan ilmaston vaikutuksia turvallisuuteen?

Emma Hakala Julkaisupäivä 31.5.2021 10.16 Blogit

Ainakin ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuraajat saattoivat panna merkille uutisen, jonka mukaan Yhdysvaltojen uusi presidentti Joe Biden nimesi lähes ensi töikseen tammikuussa ilmastonmuutoksen yhdeksi kansallisen turvallisuuden prioriteetiksi. Linjaus eroaa merkittävästi Bidenin edeltäjän politiikasta, mutta muuten se asettuu luontevaksi jatkoksi esimerkiksi USA:n entisen presidentin Barack Obaman, YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin tai Suomen presidentti Sauli Niinistön näkemyksille.

Presidentti Biden näyttää kuitenkin ottavan harppauksen ongelman tunnistamisesta kohti käytännön ratkaisuja. Hän on määrännyt maan turvallisuusviranomaisia selvittämään, miten niiden tulisi työssään huomioida ilmastonmuutoksen seurauksia. Samalla huomio kääntyy yhä enemmän siihen, millaisia konkreettisia turvallisuusvaikutuksia ilmastonmuutos aiheuttaa ja miten niihin on mahdollista varautua. Samoja kysymyksiä Suomen näkökulmasta on pohdittu valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan hankkeessa “Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus”.

Jotta varautumista ilmastonmuutoksen kaltaiseen uuteen turvallisuusuhkaan olisi mahdollista kehittää, on ensin pystyttävä käsitetasolla hahmottamaan, millaisesta ilmiöstä on kyse. Siksi hankkeemme yhtenä tehtävänä on ollut muodostaa ilmastoturvallisuuden jäsennys niin jatkotutkimuksen kuin käytännön työn tueksi. Käsitteet auttavat tunnistamaan ongelman, mutta samalla väistämättä heijastavat arvovalintoja, ohjaavat ajattelua ja saattavat jopa sulkea pois joitakin toimintatapoja. Siksi niihin ei voi suhtautua minä tahansa sanahelinänä.

Ilmastoturvallisuuden kohdalla aiheen jäsentäminen on erityisen tärkeää, sillä se poikkeaa monin tavoin perinteisestä uhkakuva-ajattelusta. Osin tämä johtuu ilmiön kokonaisvaltaisuudesta. Kuten hankkeemme edellisessä blogissa kuvataan, ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen yhteiskunnan toimintaan, mutta yksittäisiin vaikutuksiin ja erityisesti niiden muodostamiin vaikutusketjuihin liittyviä syy-seuraussuhteita on usein vaikea hahmottaa. Lisäksi ilmastonmuutosta on kuvattu toimijattomaksi uhaksi (“actorless threat”), minkä vuoksi sitä ei voi torjua kukistamalla yksittäinen vastustaja, vaan siihen varautuminen edellyttää pitkäjänteistä toimintaa monelle eri alalla.

Hankkeemme lähtökohtana on ollut, että ilmastoturvallisuuden jäsennyksen tulisi olla sekä käyttökelpoinen että viimeisintä tutkimusta heijasteleva. Turvallisuusvaikutusten moninaisuudesta huolimatta jäsennyksen tulee olla riittävän yksinkertainen, jotta se edistäisi käytännön politiikkatyötä. Toisaalta lähes miten tahansa jaoteltuina vaikutuksilla on keskinäisvaikutuksia, joten eri kategorioiden välillä on väistämättä päällekkäisyyksiä. Lopulta päädyimme kolmitasoiseen jäsennykseen, jossa ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin.

Suorat vaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tai voimistamiin luonnonilmiöihin ja niistä seuraaviin vahinkoihin ihmisille, infrastruktuurille ja ekosysteemeille. Niitä ovat esimerkiksi tulvien tai rankkasateiden seuraukset sekä niistä johtuvat pitkäaikaiset sähkönjakelun häiriöt. Suoria vaikutuksia voi ilmetä myös pitkällä aikavälillä, kun esimerkiksi uusista taudinaiheuttajista johtuvat terveysriskit kasvavat. Suorat vaikutukset voivat tapahtua laajoillakin alueilla, mutta useimmiten niiden aiheuttaja ja taustalla oleva vaikutusketju on suhteellisen helposti tunnistettavissa.

Ketjuuntuvien vaikutusten kohdalla ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin vaikutuksiin. Esimerkiksi poikkeukselliset sääolosuhteet eri puolilla maailmaa voivat aiheuttaa tuotantovaikeuksia ja häiriöitä toimitusreiteillä, jotka voivat tuntua myös Suomessa. Seuraukset voivat entisestään vahvistua, mikäli ne yhdistyvät esimerkiksi valtioiden välisiin kiistoihin ja vastakkainasetteluihin. Myös muuttoliikkeiden ja globaalin eriarvoisuuden kaltaiset kysymykset voivat itsessään synnyttää turvallisuusvaikutuksia tai vahvistaa niitä. Ketjuuntuvat vaikutukset liittyvät olennaisesti myös geopolitiikan ja talouden ilmiöihin ja siten laajempaan turvallisuusympäristön muutokseen.

Siirtymävaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä ja siihen sopeutumisesta syntyviin seurauksiin. Ne käsittävät sekä yksittäisten toimien mahdolliset haittavaikutukset että laajemman, koko yhteiskunnan järjestelmätasolla tapahtuvan siirtymän seuraukset. Ne voivat siten liittyä esimerkiksi kestävään energiantuotantoon vaadittujen raaka-aineiden turvaamiseen tai fossiilisesta tuotannosta luopumisesta seuraaviin geopoliittisiin muutoksiin, mutta myös valtion sisällä kasvavaan yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun ja eriarvoisuuteen.

Hankkeen työssä jäsennys on auttanut tunnistamaan, millaisia turvallisuusvaikutuksia ilmastonmuutoksesta voi koitua Suomen kokonaisturvallisuudelle. Tässä tarkastelussa Suomelle erityisen merkittäviksi nousevat ketjuuntuvat ja siirtymävaikutukset, kuten kansainvälisten jännitteiden kohoaminen, kuljetusketjujen häiriöiden yleistyminen, polarisaatio ja kasvava eriarvoisuus. Näiden seuraaminen on ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin varautumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vaikutuksia, ennakointia ja tarvittavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin hankkeen elokuussa ilmestyvässä loppuraportissa. Selvää kuitenkin on, että työ ilmastoturvallisuuden parissa on vasta aluillaan ja edellyttää jatkoa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Teksti: Emma Hakala, Ulkopoliittinen instituutti
Kuvituskuva: Pasi Markkanen

Lisää kommentteja