Blogi: Tieto käyttöön!

Blogit

Työikäisten pitkäaikaistyöttömien polut työllisyyteen ovat usein pitkät ja mutkaiset

Kesäkuussa valmistuneen VN TEAS ”Eri poluilla työllisyyteen” -hankkeen tulosten mukaan työllisyyteen tähtäävässä sosiaaliturvassa tulisi nykyistä vahvemmin huomioida myös osallisuuden edistämisen tavoite. Oikeudenmukainen sosiaaliturva edellyttää sekä joustavuutta että harkintaa, sillä työikäiset ovat lähtökohtaisesti keskenään eri asemassa suhteessa työmarkkinoihin.  

Hankkeessa selvitettiin viiden eri maan (Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Englanti) käytäntöjä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa, sekä näiden maiden haasteita etuuksien ja palveluiden yhteensovittamisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin moninaisia palvelupolkuja, kuten työllisyys-, koulutus- ja kuntoutuspolut. Monen erilaisen palvelu- ja etuuspolun mahdollisuus, monipolkuisuus, nousi muissa tarkastelluissa maissa usein esille ratkaisuna vastikkeellisen aktivointipolitiikkaan ja etuuksien ja palvelujen yhteensovittamiseen.   

Tulokset toivat vahvasti esiin sen, kuinka moninainen ryhmä pitkäaikaistyöttömät on. Moni pitkäaikaistyöttömistä on jo lähtökohtaisesti kaukana työmarkkinoista. Polut työllisyyteen ovat usein pitkiä ja mutkittelevia kaikissa tarkastelluissa maissa. Yhdessä nämä luovat monia esteitä työllistymiselle.

Osallisuus vahvemmin sosiaaliturvan tavoitteeksi

Hankkeen yhtenä johtopäätöksenä oli se, ettei ainoastaan työllisyyteen tähtäävä aktivointipolitiikka, varsinkaan avoimille työmarkkinoille tähtäävä politiikka, usein toteudu käytännön tasolla.  Sen sijaan moninaisemmat palvelupolut antavat mahdollisuuksia tarjota työttömille nykyistä joustavammin erilaista toimintaa. 

Hankkeen tulosten perusteella ehdotamme, että

1. Sosiaaliturvan julkilausuttuna tavoitteena tulee työllisyyden tukemisen lisäksi olla myös osallisuuden edistäminen.

Sosiaaliturvan tulee antaa mahdollisuuksia joustavampaan sosiaaliturvaan eri elämäntilanteissa ja ihmisten eri lähtökohdista. Tämä haastaa nykyajatteluamme sosiaaliturvan yhteydestä työvoimapolitiikkaan ja vain työllisyyteen tähtäävästä palvelujärjestelmästä. Suorasti työhön tähtäävä työttömyysturva (yhdistettynä TE-palveluilla) ei nytkään aina toteudu. Sosiaaliturvan tavoitteena pitää huomioida työllisyyden lisäksi osallisuuden edistäminen, jolloin tavoitteena on lähtökohtaisesti ihmisten hyvinvointi ja osallistuminen yhteiskuntaan laajemmin, ei pelkkä työmarkkinoille osallistuminen. Näin voidaan tukea ihmisten aktiivisuutta, omatoimisuutta ja osallisuutta sosiaaliturvauudistuksen tavoitteiden mukaisesti. 

2. Aktivoinnissa tulee huomioida palvelupolkujen moninaisuus, tunnistamalla ja mahdollistamalla sosiaalisen integraation palvelupolku.

Muihin maihin verrattuna Suomessa pitkäaikaistyöttömät näyttävät jäävän helposti paikoilleen palvelukierteeseen, ja järjestelmä koetaan passivoivana. Etuudet määrittävät paljolti tarjottuja palveluja.  

Sosiaaliturvauudistuksen ratkaisumalleissa tulisi huomioida sosiaaliturvaetuuksien ja palveluiden poikkileikkaavat ratkaisut, joissa työikäisen yksilöllinen tilanne on otettu huomioon. Tämä edellyttää monipolkuisuuden ja erilaisten tavoitteiden tunnustamista.   

Tulosten mukaan Suomi voi oppia erityisesti Alankomaiden ja Tanskan monipolkuisemmista järjestelmistä, jotka tunnistivat muitakin kuin yhden päätavoitteen työttömälle eli tavoitteen työllistyä nopeasti avoimille työmarkkinoille. Sosiaalisen integraation polulla julkilausuttu tavoite työllisyyteen oli ainakin väliaikaisesti poistettu ja pyrkimyksenä oli edistää ihmisten toimintakykyä ja aktiivisuutta. Erilainen aktiivisuus, esimerkiksi vapaaehtoistyö tai omaishoiva, voi siten olla yksi tunnistettu polku kohti työllisyyttä. Tämä voi pidemmällä aikavälillä mahdollistaa myös työmarkkinoille siirtymisen.

Monipolkuisuus edellyttää toimeenpanon kehittämistä osana sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta.

Sosiaaliturvan toimeenpanon tulee olla yksi keskeisistä kehityskohteista sosiaaliturvauudistuksessa. Lainsäädännön ja julkisen talouden ohella toimeenpanon menestykseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten  organisaatio-, tietojärjestelmä- ja johtamisrakenteet, poikkihallinnollisuus ja monialainen yhteistyö. Kyse on siten varsin mittavasta uudistustyöstä, mutta ilman tätä sosiaaliturvauudistus ei voi saavuttaa tavoitteitaan. 

VN POLKU -hanke tuotti tutkittua tietoa sosiaaliturvauudistukseen

Sosiaaliturvakomitean työ on edennyt jo linjausehdotuksiin ja etenee kohti välimietintöä. Sen pohjalta seuraavalla hallituksella on mahdollista edetä nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä. Uudistuksessa haetaan erityisesti keinoja vahvistaa työllisyyttä, sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden.

Teksti: Minna van Gerven, Sosiaalipolitiikan professori Tampereen Yliopisto, Merita Mesiäislehto, erikoistutkija THL, Peppi Saikku, tutkimuspäällikkö THL ja Joonas Ollonqvist, erikoistutkija THL

Joonas Ollonqvist Merita Mesiäislehto Minna van Gerven Peppi Saikku

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.