Hyppää sisältöön

Ennakointiluotsi
Ennakointi vahvemmin osaksi tietoon perustuvaa päätöksentekoa

valtioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 28.3.2019 10.06
Kolumni

Valtioneuvoston ja kansallisen ennakoinnin tukena toimii ennakointiluotsi, ryhmä ennakoinnin ja tulevaisuustyön ammattilaisia. Tässä kirjoituksessa avaamme ennakointiluotsin toimintaa ja katsomme eteenpäin tulevaan.

Ennakointiluotsi on tukenut kansallista ennakointiyhteistyötä ja rakentanut ennakointityön ja tulevaisuustiedon yhteyttä päätöksentekoon valtioneuvoston ytimessä, tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja valtiosihteerin kanssa. Luotsi on lisännyt eri tahoilla tehtävän ennakointityön painoarvoa sekä tarjonnut syventäviä näkökulmia lukuisiin ennakointeihin, ennen kaikkea valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon, ministeriöiden yhteiseen ennakointityöhön ja paikoitellen myös maakuntien ja kuntien strategia- ja ennakointityöhön. Ennakointiluotsin jäsenet ovat lisänneet ennakointi- ja päätöksentekoprosessien välisiä rajapintoja yhdessä ja erikseen, moni myös osana omaa päivittäistä työtään. Ennakointiluotsi on tehnyt työtään osin näkymättömissä, ns. virkatyönä sekä monissa erilaisissa verkostoissa – tämän työn arvo näkyy sitoutumisena syvävirtoihin, joihin sovitetaan lukuisia erilaisia päätöksiä, asetettuja tavoitteita ja pintakuohuja.

Olemme oppineet, että tulevaisuuspolitiikan näkemys ja asiantuntemus ovat siirtyneet verkostoihin, joita ei voi eikä kannatakaan pyrkiä tiukasti hallinnoimaan. Elämme maailmassa, jossa päätöksenteossa vaaditaan laajaa ymmärrystä monimutkaisista ja toisiinsa kytkeytyvistä kokonaisuuksista. Tässä tilanteessa tarve kehittää tietopohjaa kasvaa ja tarvitaan yhä enemmän ennakointikentän toimijoiden välistä rakentavaa vuoropuhelua, jotta päätöksenteolle voidaan tarjota laaja-alainen, mutta silti riittävän konkreettinen ja yksityiskohdissaan puhutteleva tietopohja. 

Yhteiset visiot rakentuvat vuorovaikutteisesti ja avoimen dialogin kautta, mutta tulevaisuutta luotaavan tietopohjan rakentaminen ja ylläpito vaativat jatkuvia panostuksia. Tietopohja rakennetaan tieteen ja tutkimuksen avulla. Ennakointi- ja tutkimustiedon on aina oltava käytettävissä valtioneuvoston työn tukena.

Vaikuttavaa mutta ihmisen kokoista ennakointia

Teknologian ajama murros haastaa kehittäjiensä ja käyttäjiensä arvot. On välillä vaikea nähdä, kenellä on oikeat vastaukset esimerkiksi teknologian eettisiin ja arvoperustaisiin kysymyksiin. Yhteiseen ennakointityöhömme on syytä ottaa vahvemmin mukaan inhimillisten arvojen pohdintaa sekä tunnistaa selkeämmin päätöksenteosta nousevien keinojen ja tavoitteiden välisiä eroja.

Suomessa on luotu hyvä maaperä tulevaisuusdialogin käymiselle ja sitä maaperää kannattaa edelleen kasvattaa, tavoitteena toivon rakentaminen ja valoisa tulevaisuus. Tarvitsemme positiivisia tulevaisuuskuvia, joiden voima voi olla yllättävänkin suuri.

Yksi haaste tulevaisuusajattelussamme on se, että tulevaisuuskuvia rakennetaan joko hyvin yleisellä tasolla tai ne jäävät vain yksittäisten toimijoiden omiksi asioiksi. Näiden välissä olevalla pohdinnalle voimme avata yhteiskunnalle uusia näköaloja tulevaan.

Ennakointi ei ole myöskään pelkkää ymmärryksen ja tiedon lisäämistä, se sisältää paljon aktiivista tekemistä ja toimintaa. On syytä selventää sitä, että keskitymmekö mitattaviin faktoihin vai yritämmekö parantaa ihmisen hyvinvoinnin kokemusta. Valitusta näkökulmasta riippuu, nähdäänkö esimerkiksi perustulokokeilu onnistumisena. Tarvitsemme uusia ajatusmalleja, joita ennakointityöllä voidaan systemaattisesti rakentaa.

Olemme myös oppineet, että emme osaa aina kysyä oikeita kysymyksiä. Niitä ”entä jos” kysymyksiä ja niitä ei-ilmeisimpiä kysymyksiä ihmisen, yhteiskunnan ja maapallon tulevaisuudesta. Tiedämme, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia seuraavalta hallitukselta mutta osa niistä edellyttää sellaisia keinoja, joita emme vielä osaa kuvitellakaan. Tähän tarvitaan vahvaa ennakointityötä, johon voidaan osallistua kaikkialla yhteiskunnassa.

Ennakointiin ja tulevaisuustyöhön liittyvät haasteet ovat myös yhteisiä ympäri maailman – ennakointi on usein hajanaista ja vähän irrallaan monista keskeistä päätöksenteon prosesseista. Tästä huolimatta ennakoinnin rooli esimerkiksi strategiatyössä on vahvistunut ja ennakoinnin toimijakenttä laajenee nopeasti. Tulevaisuuden tutkijat ja ennakointiasiantuntijat toimivat lähtökohtaisesti kansainvälisessä tiede- ja teknologiamaailmassa, hallinnon puolella kansainvälisiä verkostoja ja yhteisiä toiminnan alustoja syntyy koko ajan lisää. Ennakointiluotsi kansallisen ennakoinnin sparrausryhmänä ja ”advisory boardina” on ollut yksi tapa vahvistaa ennakoinnin roolia – hyvää työtä kannattaa jatkaa ja kehittää myös seuraavalla hallituskaudella ja jakaa kokemuksia entistä laajemmin.

Ennakointiluotsi 2015-2019

Professori Toni Ahlqvist, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Valiokuntaneuvos Olli Hietanen, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
Strategiajohtaja Paula Laine, Sitra
Akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen, Suomalainen Tiedeakatemia
Johtava asiantuntija Kaisa Oksanen, valtioneuvoston kanslia
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen, Kuntaliitto
Johtaja Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto
Professori Ahti Salo, Aalto-yliopisto
EU-asioiden johtaja Leena Sarvaranta, VTT Oy
Johtava asiantuntija Jaana Tapanainen, valtioneuvoston kanslia
Professori Markku Wilenius, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto