Kokeilevan Suomen tulosseminaarissa julkaistiin parlamentaarisen neuvottelukunnan suositukset kokeilutoiminnan jatkokehittämiselle
Pääministeri Sipilän hallituksen asettamana tavoitteena on luoda Suomesta maailman paras innovaatio- ja kokeiluympäristö vuoteen 2025 mennessä. Tätä tavoitetta toteuttaa myös Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri –kärkihanke, joka tuttavallisemmin kulkee nimellä Kokeileva Suomi. Kokeilukulttuuri hallitusohjelmassa on ollut maailmanlaajuisesti ainutlaatuista ja siihen on kohdistunut runsaasti kansainvälistä kiinnostusta.
Hanke on vauhdittanut yhteiskunnan ketterää uudistumista vahvistamalla kokeilukulttuuria ja kokeilutoimintaa, toimijoiden laajaa vuorovaikutusta ja ruohonjuuritason osallistumista. Tämä on mahdollistanut uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämisen kokeiluissa mm. kiertotalouden ja digitalisaation aloilla. Tutkimukselliset ja käyttäytymistieteelliset kokeilut ovat luoneet merkittävää potentiaalia päätöksenteon tietopohjan vahvistamisessa. Hankkeen aikana on myös julkaistu mm. kokeilulainlaatijan opas tueksi tilanteisiin, joissa kokeilun esteenä on säädösympäristö.
– Kokeilut ovat paitsi vahvistaneet osallistumista ja omatoimisuutta myös luoneet tietopohjaa päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että kokeiluja ja niiden tuloksia hyödynnetään jatkossakin uudistavan politiikan välineenä. Tällä tavoin saamme laadukkaampia ja innovatiivisempia ratkaisuja ja varmistumme niiden toimivuudesta, toteaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
Kokeilutoiminnan parlamentaarisen neuvottelukunnan tänään julkaistuissa suosituksissa painotetaan kokeilutoiminnan tulosten tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on, että kokeilut ja pitkäjänteisempi kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Jatkossakin on toteuttava eritasoisia kokeiluja, sillä niillä on erilaiset tavoitteet ja kehityskohteet. Suomen mallissa ovat yhdistyneet hallituksen strategiset ja tutkimukselliset kokeilut, temaattiset kokeilukeskittymät ja pienet ruohonjuuritason kokeilut.
Kokeilutoiminnan edistäminen vaatii edelleen aktiivista tukea ja rahoitusta. Neuvottelukunta suositteli kokeilutoiminnan rahoituksen varaamista kokeilutoimintaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahasta sekä mahdollisista tulevista kärkihankkeista. Samalla on varmistettava, ettei tällä hallituskaudella luotuja verkostoja ja kokeiluosaamista menetetä. Esimerkiksi Kokeilun paikka -digialustaa tulee hyödyntää nykyistä enemmän pienkokeilujen tulosten jakamisessa ja potentiaalisten innovaatioiden löytämisessä ja jatkokehittämisessä.
Ministeri Vehviläinen esitteli kokeilutoiminnan jatkotoimenpiteiden suositukset Kokeilevan Suomen ”Hyvin kokeiltu on lähes tehty” -tulosseminaarissa. Suositusten lisäksi seminaarissa esiteltiin Kokeileva Suomi -hankkeen tuloksia ja kokeilukulttuurin arviointihankkeen välituloksia. Lisäksi keynote-puhuja Anna Hopkins (Nesta, Iso-Britannia) puhui kokeilujen roolista yhteiskunnassa. Seminaarin päätti paneelikeskustelu kokeilukulttuurin tulevaisuudesta Suomessa.
Kokeilutoiminnan parlamentaarisen neuvottelukunnan suositukset
Ministeri Anu Vehviläisen esitys
Lisätietoja:
Kunta- ja uudistusministerin erityisavustaja Tuomas Vanhanen, [email protected]
Projektipäällikkö Virve Hokkanen, [email protected]
