Hyppää sisältöön

Kokeilutoimintaa vauhditetaan tukitoimilla ja joustavalla rahoitusalustalla

Government Communications Department
Julkaisuajankohta 15.4.2016 13.18
Tiedote 161/2016

Kokeilutoiminnan edistämiseksi kannattaa perustaa kokeilijoita, rahoittajia ja tukitoimintoja yhteen tuova kokeilurahoitusalusta.Tavoitteena olisi auttaa kokeilujen oppien skaalaamisessa sekä tarjota kokeilijoiden tarvitsemaa tukea kokeilukiihdyttämöiden kautta. Rahoitusongelmiin vastattaisiin digitaalisella alustalla, joka mahdollistaisi kokeilujen joukkorahoittamisen eli sen, että rahoitus muodostuisi valtion rahoituksesta ja muualta, kuten esimerkiksi yrityksiltä, säätiöiltä ja yhdistyksiltä saatavasta rahoituksesta. Tiedot ilmenevät Demos Helsingin ja Suomen ympäristökeskuksen tekemästä selvityksestä, joka luovutettiin tänään 15. huhtikuuta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle.

Kokeilurahoitusalustan toiminta voitaisiin käynnistää kahden miljoonan valtion rahoituksella

Ehdotuksen mukaan kokeilurahoitustoiminta käynnistettäisiin vuonna 2016 kahden miljoonan euron valtionrahoituksella. Rahoituksella toteutettaisiin digitaalinen rahoitusalusta, käynnistettäisiin 100 pienkokeilua ja tarjottaisiin niille tukea kokeilukiihdyttämön kautta. Myöhemmin digitaalinen joukkorahoitusmalli mahdollistaisi monikanavaisen ja joustavan rahoituksen. Kokeilurahoitusalustan toimivuus arvioitaisiin hallituskauden lopulla. Alusta olisi siis myös oma kokeilunsa, jossa selvitettäisiin erilaisten kokeilujen ja koko toimintamallin hyötyjä suhteessa kuluihin.

Ehdotettu digitaalinen joukkorahoitusalusta mahdollistaisi kokeilijoiden ja kokeilujen rahoittajien kohtaamisen, rahoituksen nopean myöntämisen ja tiedon kerryttämisen kokeiluista. Selvityksessä arvioidaan, että riippumattomuus valtion budjettirahoituksesta olisi alkuvaiheen jälkeen mahdollista, mikäli kokeilualustan toiminta ja tukitoimet osoittautuvat eri toimijoille hyödylliseksi tavaksi rahoittaa omiin tavoitteisiin liittyvää toimintaa. Rahoitusalustan kautta riittävästi rahoitusta saaneet kokeilut voisivat esimerkiksi maksaa viisi prosenttia saamastaan summasta rahoitusalustan ylläpitoon.

Pienkokeilut ja vahvat kokeilut – kansalaiset mukaan kehittämään yhteiskuntaa

Selvityksen perusteella suomalaisen kokeilukulttuurin edistämiseksi tarvitaan sekä kansalaislähtöisiä pienkokeiluja että pidemmälle kehitettyjä vahvoja kokeiluja. Rahoitusmallin avulla pienkokeiluista ja vahvoista kokeiluista saatavia kokemuksia voitaisiin saada yhteiskunnassa laajemmin hyödynnettyä. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että juuri vahvoilla kokeiluilla voidaan saavuttaa laajamittaisia yhteiskunnallisia sekä taloudellisia hyötyjä.

Ehdotuksessa vahvat kokeilut rakentuvat pienkokeilujen tuottaman tiedon ja kokemuksen varaan. Pienkokeilulla parannetaan kansalaisten ja ruohonjuuritason toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Niiden rahoitushaarukka vaihtelee 500–20 000 euron välillä.

Vahvat kokeilut ovat pienkokeiluja laajempia ja monimutkaisempia. Niiden rahoitustarve on suurempi, ja niiden vetäjiltä vaaditaan myös ammattiosaamista. Ehdotuksessa vahvalle kokeilulle voitaisiin myöntää valtion erillisrahoitusta 100 000 euroon asti.

Rahoitusalustatoimintamallin käytännön muotoja ja yksityiskohtia valmistellaan parhaillaan valtioneuvoston kansliassa.

Kokeilurahaston perustamismahdollisuudet ja toimintamuotojen vaihtoehdot (KORVA) -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Näkökulmia kokeilurahoitukseen - Ehdotus kokeilurahoitusalustan perustamisesta

Lisätietoja kokeilutoiminnasta: kokeilevasuomi.fi

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi

Lisätietoja: tutkija Mikko Annala, Demos Helsinki, p. 040 778 6062, tutkija Annukka Berg, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 842 sekä tiedeasiantuntija, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Kaisa Lähteenmäki-Smith, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 166