Yhteiskunnan toimenpiteet ohjaavat yksilöä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan
Suomalaisten syömiseen ja liikkumiseen vaikuttavat vahvasti ajankäyttö, elinympäristö ja elämäntilanne. Ruokavalioon ja liikkumiseen liittyvät myös motivaatio, itsesäätelytaidot ja itsekontrolli, sekä muiden ihmisten tarjoama sosiaalisen tuen määrä. Yksilön valintojen mahdollistamiseksi on oltava yhteiskunnallisia ohjauskeinoja, jotka voivat olla verotukseen, markkinointiin ja rakenteisiin liittyviä. Esimerkiksi tuotteet ja palvelut hinnoitellaan, verotetaan ja markkinoidaan terveellistä valintaa tukien.
Tulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin epäterveelliseen ruokavalioon ja vähäiseen vapaa-ajan liikuntaan liittyviä tekijöitä, niiden polarisaatiota, kustannuksia ja ohjaustoimia. Aineistoina käytettiin mm. suomalaisia väestöaineistoja, kansallisia ja kansainvälisiä laadullisia tutkimuksia, sekä ohjaustoimia selvittäviä haastatteluja ja raportteja. Tutkimus tehtiin osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Parisuhde ja korkea koulutustaso edistävät terveellisiä ruokavalintoja
Suomalaisten ruokavalintoihin vaikuttavat ajankäyttö, elinympäristö ja elämäntilanne. Parisuhde ja korkea koulutus edistävät terveellisiä ruokavalintoja, erityisesti miehillä. Työssäkäyvien joukossa erottuvat miehet ja matalimmin koulutetut, jotka syövät epäterveellisesti muita työssäkäyviä useammin. Myös ruokaa tai alkoholia myyvien palvelujen sijainnilla oman kodin lähellä voi johtaa epäterveellisiin valintoihin. Taito vastustaa kiusausta, eli korkea itsekontrolli edistää terveellistä syömistä kaikissa tutkituissa väestöryhmissä. Ruokavalintojen taustalla vaikuttavat lisäksi ihmisten oletukset terveellisen ruuan huonosta mausta ja korkeasta hinnasta sekä muiden ihmisten vaikutus omiin valintoihin. Terveellisiä valintoja lisäävät hyvä motivaatio, terveellisyyden arvostaminen ja sosiaalinen tuki.
Itsesäätelytaidot, elämäntilanne ja sosiaalinen tuki vaikuttavat liikkumiseen
Vapaa-ajan liikunnan harrastamisessa tärkeitä ovat itsesäätelytaidot, sosiaalinen tuki ja motivaatio. Yhtä tärkeinä nousevat esiin ajankäytön ja elämäntilanteen asettamat rajoitukset. Erityisesti parisuhteessa olevilla näihin liittyvät ruuhkavuosien piirteet, kuten nuorempi ikä, kotona asuvat alaikäiset lapset ja koettu matala sosiaalisen tuen määrä liikunnan harrastamiseen. Liikkumista estäviä tekijöitä ovat harrastamisen korkea hinta ja palveluiden saatavuuden rajoitukset. Vastaavasti kannustavia tekijöitä ovat liikunnan tuomat positiiviset kokemukset.
‒ Liikuntapaikkojen sijainnilla ei ollut erityistä merkitystä vapaa-ajan liikunnan harrastamisessa. Tämä tulos kertoo siitä, että yhdyskuntasuunnittelussa on onnistuttu erityisesti kaupunkimaisilla asuinalueilla hyvin, kertoo THL:n erikoistutkija Katja Borodulin.
Toimivat ohjauskeinot käyttöön
Yhteiskunnallisissa ohjauskeinoissa terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistämiseksi on kohdistettava toimet koko väestöön ja annettava vahva tuki heikommassa asemassa oleville väestöryhmille. Epäterveelliseen ruokavalioon voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi jakamalla tietoa, säätelemällä vero- ja hintapolitiikkaa ja rajoittamalla tuotteiden markkinointia lapsille. On tarpeen kehittää ja laajentaa toimivia malleja, joissa julkiset hankinnat ja rakenteelliset ratkaisut, kuten joukkoruokailu, tukevat terveellisiä valintoja sekä ohjaavat voimavaroja.
Liikunnan edistämiseksi keskeisiä toimia on mahdollistaa monimuotoinen liikunnan harrastaminen läpi koko elämän. Liikunnan osalta eriarvoistumista voidaan vähentää kohdistamalla tuki vähän liikkuville väestöryhmille, tuomalla liikuntamahdollisuuksia kaikkien ulottuville, tukemalla lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia ja edistämällä työmatka-, arki- ja hyötyliikuntaa.
– Olemme ehdottaneet päätöksentekijöille useita tapoja edistää terveellisiä elintapoja. Esimerkiksi ruokatarjonnan, aikaan ja paikkaan katsomatta, tulisi aina sisältää terveellisiä vaihtoehtoja. Liikunnassa puolestaan toimijakentän laajentaminen perinteisen urheilusektorin ulkopuolelle mahdollistaa liikunnan tuomisen yhä useamman ihmisen arkeen, jatkaa Katja Borodulin.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: erikoistutkija Katja Borodulin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 0295 248 569, s-posti: [email protected]
