Tutkimusteeman yhteiskehittämistilaisuus
Ilmastopolitiikan ja työllisyyden kytkökset

Tervetuloa maanantaina 23.3. yhteiskehittämään ilmastopolitiikan ja työllisyyden yhteyksiä kartoittavan tutkimusteeman sisältöä. Tutkimus vastaisi erityisesti talousneuvoston tietotarpeisiin tuottaen tietoa ilmastopolitiikan ja työllisyyden yhteydestä sovellettuna Suomen tilanteeseen hallitusohjelman toimeenpanon tueksi.

Aika: maanantaina 23.3.2020 klo 9:00-10:30
Paikka: Tilaisuus pyritään järjestämään Skype- tms. kokouksena poikkeustilanteen vuoksi. Lähetämme osallistumisohjeet kaikille tilaisuuteen 19.3. mennessä ilmoittautuneille.

Tilaisuudessa pohditaan, millaisella tutkimusasetelmalla ja millaisin menetelmin voitaisiin tuottaa mahdollisimman politiikkarelevanttia tutkimusta ilmastopolitiikan ja työllisyyden kytköksistä sekä pyritään täsmentämään konkreettisia tutkimuskysymyksiä aiheesta (ks. taustoitus jäljempänä).

Tilaisuudessa käytävää keskustelua hyödynnetään päätettäessä mahdollisesta kevään 2020 aikana hakuun avattavasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tietotarpeesta. Tietotarpeeseen vastaavan tutkimuksen tulee valmistua vuoden 2021 alkupuolella.

Ohjelma:

klo 9:00–9:10 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, erityisasiantuntija Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia
klo 9:10–9:20 Taustaa ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten tutkimustarpeelle, talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko, valtioneuvoston kanslia
klo 9:20–10:15 Keskustelu tutkimustarpeesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmistä

• relevantit tutkimuskysymykset
• suhde muuhun tutkimukseen
• soveltuvat menetelmät

klo 10:15–10:30 Yhteenveto ja jatkoaskeleet

Ilmoittautuminen tilaisuuteen torstaihin 19.3.2020 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/B1C02560375F0DB9. Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi.

Tutkimusteeman tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut kunnianhimoiseen, hiilineutraalisuuteen pyrkivään ilmastopolitikkaan ja tavoittelee samaan aikaan myös entistä korkeampaa työllisyyttä. Suunnitteilla olevan selvityshankkeen tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia ja mekanismeja, joiden avulla kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on mahdollista yhdistää kasvavaan työllisyyteen ja näin tukea työllisyysastetavoitteen saavuttamista. Hankkeessa on hyödyllistä myös tunnistaa riskejä, joita ilmastopolitiikan tiukentaminen voi aiheuttaa työllisyyskehityksen näkökulmasta.

Hankkeen odotetaan tuottavan toimenpidesuosituksia, joilla ilmastopolitiikkaan kytkeytyvien positiivisten työllisyysvaikutuksien toteutumista voidaan edistää ja vastaavasti negatiivisia vaikutuksia pystytään välttämään tai supistamaan.

Ilmastopolitiikan ja työllisyyden keskinäisiä kytköksiä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Arvioiden mukaan vähähiilisten tuotteiden ja teknologioiden globaalien markkinoiden odotetaan lähivuosikymmeninä kasvavan nopeasti (ks. esim. EEA 2018, Ricardo AEA 2017). Vähähiilisyyttä edistävien hyödykkeiden globaali kysyntä on kytköksissä Suomen ulkopuolella harjoitettavaan ilmastopolitiikkaan, mutta kasvavat markkinat tarjoavat kasvupotentiaalia ja työllistämismahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Ns. Porter-hypoteesin hengessä voidaan ajatella, että kansainvälisessä eturintamassa tiukentuva ilmastopolitiikka pakottaa suomalaiset yritykset kehittämään ratkaisuja, jotka synnyttävät niille etulyöntiaseman globaaleilla markkinoilla.

Tähän positiiviseen ajatuskulkuun liittyy kuitenkin joitain pohdinnan arvoisia epävarmuustekijöitä: Ensinnäkin voidaan kysyä millä edellytyksillä tiukkenevat normit todella johtavat yritysten kilpailukyvyn paranemiseen (ks. esim. Petroni ym 2019) ja kuinka realistisia nämä oletukset ovat Suomen kaltaisessa taloudessa. Toisaalta voidaan pohtia, kuinka paljon kotimaista työllistämispotentiaalia esimerkiksi vähähiilisten innovaatioiden vientiin liittyy siinä tapauksessa, että varsinaiset investoinnit tehdään ulkomailla.

Vähähiilisten markkinoiden synnyttämää kasvupotentiaalia on tarkasteltu Suomessa rajautuen cleantech sekä bio- ja kiertotaloussektorille (TEM, 2017). Tarkastelu olisi mahdollisuuksien mukaan suotavaa ulottaa koskemaan kaikkia toimialoja (ks. esim. Fankhauser, S. and Kotsch, R. 2018).

Hiilineutraaliin talouteen siirtyminen tulee aiheuttamaan rakenteellisia muutoksia myös työmarkkinoilla: Fossiilisiin energialähteisiin nojaavat toiminnot ja niihin liittyvät työtehtävät vähenevät. Samalla syntyy kysyntää osittain uudentyyppiselle osaamiselle erilaisissa vähähiilisissä toiminnoissa ja niiden käyttöönottoon liittyvissä investointihankkeissa. Siirtymä asettaa haasteita työvoiman osaamisen kehittämiselle ja ammatilliselle liikkuvuudelle. Siirtymävaiheen työllisyysvaikutukset ovat potentiaalisesti merkittäviä, mutta niiden laajuudesta ja  hallinnasta on olemassa melko vähän arvioita.

Kansainvälisissä yhteyksissä on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota ns. vihreän sopimuksen (Green Deal) mukaiseen politiikkaregiimiin, jossa kunnianhimoinen ilmastopolitiikka yhdistetään työllisyyttä tukevaan ja eriarvoisuuden kasvua ehkäisevään vero- ja tulonsiirtopolitiikkaan. Ajatusmallin keskeinen osa on uusien työpaikkojen syntyminen erilaisiin vähähiilisiin toimintoihin ja niiden yleistymistä tukeviin investointihankkeisiin. Vaikka samanaikaisesti työpaikat vähenevät perinteisillä paljon hiiltä käyttävillä aloilla, työllisyyden nettovaikutuksen uskotaan olevan positiivinen (ks. esim. Brown & Ahmadi 2019). Myös Suomen hallitusohjelma voidaan ainakin tavoitteiden osalta nähdä pyrkimyksenä toteuttaa Green Deal -tyyppistä politiikkaa käytännössä.

Sikäli kuin kansallista ilmastopolitiikkaa toimeenpannaan verokertymiä kasvattavien haittaverojen avulla, tarjoutuu julkiselle vallalle mahdollisuus edistää työllisyyttä kohdentamalla verokertymät työn verotuksen keventämiseen (ks. Tamminen ym. 2019). Ilmastopolitiikkaan toimeenpanoon liittyvät julkiset investoinnit sekä vähähiilisen teknologian kehittämisen tähtäävät tuet voivat myös osaltaan vaikuttaa työllisyyteen. Periaatteessa voisi olla mahdollista myös kohdentaa haittaverojen kertymiä yleisen työn verotuksen alentamisen sijaan osaamisen päivittämiseen muutosturva-tyyppisten toimintamallien kautta.

Edellä mainitut edustavat mahdollisia ja toisiaan täydentäviä tulokulmia teemaan. Yhteiskehittelytilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskustella niiden relevanssista ja nostaa esiin myös kokonaan uusia ja vaihtoehtoisia näkökulmia. Näkökulman rajauksessa huomioon otettavia seikkoja ovat mm. politiikkarelevanttius, aineistojen saatavuus ja jo olemassa oleva tutkimustieto. Tarkasteltavan teeman moniulotteisuus edellyttää todennäköisesti eri osa-alueiden asiantuntemusta yhdistävää tutkimusotetta, mutta jättää tilaa erilaisille lähestymistavoille.   

Viittaukset:

Brown M.A. & Ahmadi M. (2019): Would a Green New Deal Add or Kill Jobs? Scientific American https://www.scientificamerican.com/article/would-a-green-new-deal-add-or-kill-jobs1/

EEA (2018): Environmental Goods and Services Sector: employment and value added, European Environment Agency, available at https://www.eea.europa.eu/airs/2018/resource-efficiency-and-low-carbon-economy/environmental-goods-and-services-sector

EU (2019): Employment and Social Developments in Europe 2019 - Sustainable growth for all:choices for the future of Social Europe, European Commission DG  Employment, Social Affairs and Inclusion, available at http://www.prodetur.es/prodetur/AlfrescoFileTransferServlet?action=download&ref=db01506e-d3a9-4eed-9958-17005e4499aa

Fankhauser, S. and Kotsch, R. (2018): Growth opportunities in the low-carbon economy
Background paper for the European Bank for Reconstruction and Development (EBRD)
January 2018

Petroni, G. ym (2019): Rethinking the Porter Hypothesis: The Underappreciated Importance of Value Appropriation and Pollution Intensity, Review of Policy Research, Volume 36, Number 1

Ricardo AEA (2017): UK business opportunities of moving to a low carbon economy, Report for the Committee on Climate Change, London. Available at: https://www.theccc.org.uk/ publication/uk-energy-prices-and-bills-2017-report-supporting-research/

Tamminen S. ym (2019) How to implement a larger environmental tax reform in Finland – potential instruments and impacts, Sitra 2019.

TEM (2017): Kasvua ja työpaikkoja kestävistä ratkaisuista - Selvitys biotalouden, cleantechin sekä kiertotalouden kasvun ja työpaikkojen dynamiikasta, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 39/2017