Koulutus- ja työelämän sukupuolittuneisuuden purkaminen vaatii eri sektoreiden pitkäjänteistä yhteistyötä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.11.2019 8.26
Uutinen

Tutkijoiden näkökulmasta segregaation purkaminen vaatii sektorirajat ylittäviä toimia, jotka yhdistävät koulutuksen, vapaa-ajan ja työelämän toimijoita strategiseen pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Havainto käy ilmi Nuorisotutkimusseuran sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen yhteisestä hankkeesta nimeltä Purkutalkoot. Hankkeessa tutkittiin nuorten koulutusvalintojen taustoja sekä keinoja koulutus- ja ammattialojen sukupuolisegregaation lieventämiseksi.

"Vastuuta segregaation purkautumisesta ei voida sälyttää nuorten harteille. Muutoksen on tapahduttava nuoria ympäröivässä yhteiskunnassa. Nuoria voidaan toki tukea valitsemaan epätyypillisesti, mutta valinnat ovat joissain määrin kestämättömällä pohjalla, jos yhteiskunta nuoren ympärillä ei tue sitä epätyypillistä valintaa. Tällöin myös menetetään paljon osaamispotentiaalia ja resursseja", kertoo tutkija Jenni Lahtinen Nuorisotutkimusseurasta.

Lahtisen mukaan hyvin oleellista on myös se, että sukupuolen ohella segregaation purkamiskeskusteluun tuotaisiin vahvemmaksi osaksi myös muut eroja tuottavat ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ja esimerkiksi sosioekonominen asema, jotka myös osaltaan vaikuttavat segregaatioon.

Nuoret eivät itse sanallista sukupuolen merkitystä koulutusvalintoja tehdessään

Koulutusvalintojen sukupuolittumista tapahtuu kaikille koulutusasteille siirryttäessä. Eniten nuoret tekevät sukupuolelleen tyypillisiä valintoja siirtyessään peruskoulun 9. luokalta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Nuoret eivät kuitenkaan itse sanallista, eli kerro sanoin, sukupuolen merkitystä koulutusvalintoja tehdessään.

"Sukupuoli on näkyvissä siellä, kun nuoret kertovat koulutusvalintaprosesseistaan. Se on kuitenkin niin itsestään selvä taustaoletus, että ei sitä sanallisteta", kertoo Lahtinen.

Lahtisen mukaan tutkimuksen rekisteriaineistosta huomattiin myös, että Suomessa on alueellista vaihtelua sen suhteen, kuinka tyypillisiä sukupuolelleen epätyypilliset valinnat ovat milläkin alueella.

"Haastatteluita tehtiin myöhemmin juuri tällaisten paikkakuntien oppilaitoksiin, joissa epätyypilliset valinnat ovat olleet suhteellisen yleisiä", kertoo Lahtinen.

Koulutusvalinnat tehdään omien elämäntilanteiden mukaan

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret tekevät koulutusvalintoja omien elämäntilanteidensa kokonaisuuksissa. Merkityksellisiä valintojen syntymisessä ovat muun muassa nuorten perheestä omaksutut arvot ja asenteet sekä vanhempien ja kavereiden esimerkit.

"Monet tekijät nuorten ympärillä muodostavat sosialisaatiomaiseman kontekstin, jossa nuoret pohtivat koulutusvalintojen veto- ja työntötekijöitä. Veto- ja työntötekijät tarkoittavat sitä, että joku ala vetää puoleensa ja joku toinen taas saattaa työntää luotaan pois", Lahtinen sanoo.

Tutkimuksen lähtökohdat ovat hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa miesten ja naisten välisiä palkkaeroja.

"Osa miesten ja naisten välisistä palkkaeroista johtuu siitä, että miehet ja naiset työskentelevät erilaisilla toimialoilla. Tätä sanotaan työelämän segregaatioksi ja se on tärkeä tasa-arvokysymys laajemminkin", toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Sanna Hirsivaara.

Tutkimuksessa testattiin oletusta siitä, ovatko stereotyyppiset sukupuoliroolit ja odotukset koulutusvalintojen taustalla.

"Tutkimuksen edetessä kävikin ilmi, että tämä hypoteesi oli hieman liian yksinkertaistava ja nuorten valintoja tulee ymmärtää laajemmassa kontekstissa. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, minne politiikkatoimia lähdetään suuntaamaan", sanoo Hirsivaara.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Purkutalkoot: Nuorten koulutusvalintojen taustat ja keinot koulutus- ja ammattialojen sukupuolisegregaation lieventämiseksi. Hankkeen kesto: 4/2017–11/2019, toteuttajat Nuorisotutkimusseura ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.