Lasten ja nuorten palveluihin tarvitaan vahvaa kansallista ohjausta – oppina kansainväliset mallit

5.10.2018 11.59
Uutinen
Lasten ja nuorten palveluihin tarvitaan vahvaa kansallista ohjausta – oppina kansainväliset mallit

Lasten ja nuorten palvelujen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa on tarpeen vahvistaa kansallista ohjausta sekä konkretisoida yhteiset tavoitteet. Oppia voidaan ottaa muualla maailmassa käytetyistä ratkaisuista, joita esitellään tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa on koottu eri maiden ratkaisuja lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen ohjauksesta. Tutkimus on toteutettu sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyönä.

Lasten ja nuorten palvelujen kansallinen ohjaus on ollut Suomessa pitkään sektorikohtaista ja suhteellisen lyhytjänteisiä. Kansallisia linjauksia ei ole konkretisoitu niin, että ne ohjaisivat toiminnan suunnittelua ja kehittämistä sekä lasten ja nuorten parissa toimivien työtä.

Maakunta- ja sote-uudistus sekä hallituksen kärkihankkeet voivat osaltaan vähentää lasten ja nuorten palvelujen sektorikohtaisuutta sekä tietopohjan hajanaisuutta. Ne eivät kuitenkaan tuota pysyviä yhteistoimintarakenteita tai vähennä suunnittelun lyhytjänteisyyttä.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on koottava kokonaisuuksiksi, jotta voidaan varmistaa heidän tarpeidensa mukainen apu ja varhainen tuki. Tutkimuksessa esitetään, että tätä työtä varten tarvitaan:

  • kansallinen hallinnon rajat ja hallituskauden ylittävä lapsistrategia tai laki.
  • toimintaohjelma, joka tukee lapsistrategiaa tai lakia.
  • kansallinen tietopohja, joka on perusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen sekä niiden kustannusten seuraamiseen.
  • ohjauksen yhteistoimintarakenteet ja sopimukset a) ministeriöiden yhteistyöstä, b) valtion ja maakunnan neuvotteluista sekä c) maakunnan ja kuntien yhteistyöstä.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.

Policy Brief: Kansainvälisistä ratkaisuista oppia lasten ja nuorten palvelujen ohjaukseen

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori, dosentti Marja-Leena Perälä, THL, marja-leena.perala@thl.fi
Erityisasiantuntija, dosentti Marjaana Pelkonen, STM, marjaana.pelkonen@gmail.com