Luottamus ja osallisuus auttavat mukautumaan kriiseihin
Luottamus yhteiskunnan instituutioihin ja osallisuuden tunne ovat keskeisiä tekijöitä, joiden edistämisellä voidaan vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn reagoida häiriötilanteisiin. Näin todetaan Tampereen yliopiston tutkijoiden laatimassa Policy Brief -katsauksessa.
Tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen ja tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ovat laatineet selvityksen siitä, miten resilienssi liittyy laaja-alaiseen kokonaisturvallisuuteen.
Tutkimus on laadittu koostamalla kansainvälisen resilienssitutkimuksen keskeisiä tuloksia yhteiskunnan eri tasoilla sekä soveltamalla niitä suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteisiin.
Sisuun, sitkoisuuteen tai kimmoisuuteen viittaavasta resilienssistä on tullut muotikäsite. Turvallisuuspolitiikassa sillä tarkoitetaan kykyä selviytyä toimintakykyisenä hankalissa tilanteissa sekä kykyä mukautua niiden jälkeiseen tilanteeseen.
Tutkijat esittävät, että yhteiskunnan kriisinsietokyky ja valmius mukautua kriisien jälkeiseen tilaan tulisi ymmärtää ominaisuutena, joka syntyy toisiinsa kytkeytyvien yhteiskunnan tasojen yhteisvaikutuksesta. Resilienssiin vaikuttavat ominaisuudet vaihtuvat yksilön, yhteisön, valtion ja kansainvälisen kytkeytyneisyyden tasoilla.
Yksilötason resilienssiä voidaan arvioida esimerkiksi päiväkotien, koulujen sekä neuvolajärjestelmän ja muiden perhepalveluiden tasolla. Yhteisön tasolla resilienssi ei tarkoita samanhenkisyyttä ja yhteistä arvomaailmaa vaan sitä, että erimieliset yksilöt ja erilaiset ryhmät kokevat tulevansa kuulluiksi. Valtiotason resilienssiin liittyvät terveys- ja koulutuspolitiikka, maanpuolustus, poikkeusoloihin valmistautuminen sekä keskeiset demokraattiset instituutiot ja niiden legitimiteetti kansalaisten silmissä.
Resilienssi viittaa yhteiskunnan eri tasoilla erilaisiin uhkakuviin, valmiuksiin ja kykyihin. Pyrkimys resilienssin vahvistamiseen yhdellä yhteiskunnan osa-alueella saattaa heikentää sitä toisaalla.
Yksilön ja yhteiskunnan välisen resilienssin suhteita tulee tutkijoiden raportin mukaan tarkastella kokonaisresilienssin näkökulmasta. Se, miten yhteiskunnan eri tasoilla hahmottuvat resilienssivalmiudet kytkeytyvät toisiinsa, vaatii puolestaan selkeitä määritelmiä kunkin tason sisäisistä resilienssiin liitettävistä ominaisuuksista, valmiuksista ja tavoitteista.
Policy Brief: Resilienssi avaimena laaja-alaiseen kokonaisturvallisuuteen: haasteita ja mahdollisuuksia
Kokonaisvaltainen resilienssin hallinta: yksilön mukautumisvalmiuden vahvistaminen osana kokonaisturvallisuutta (KOREHA) -hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätiedot: tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen, Tampereen yliopisto, p. 050 437 7405, [email protected] ja tutkija Tapio Juntunen, p. 050 318 7034, [email protected]
