Omatoiminen valvonta varmistaa selvitystyön laadun

7.4.2016 10.44
Uutinen
Omatoiminen valvonta varmistaa selvitystyön laadun

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa laadukasta ja helposti hyödynnettävää tietoa poliittisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi. Mutta millä keinoilla varmistetaan tuotettujen selvitysten ja tutkimusten korkea laatu? Aiheesta keskustelivat keskiviikkona 6.4. aamukahvin äärellä Jussi Simpura ja Sanna Kaisa Spoof.

Vaikka aiemmista tutkimuksista tietoa yhteen kokoavalle selvitysluontoiselle toiminnalle ei ole olemassa selkeitä laatunormeja, voi tärkeimmät kriteerit kuitenkin selkeästi tunnistaa.

”Laadunvarmistuksen kannalta olennaisimpia tekijöitä ovat selkeästi määritelty tutkimuskysymys, hyvin laadittu hankesuunnitelma, korkeatasoinen osaaminen sekä hyvän tieteellisen käytännön (HTK) periaatteiden noudattaminen itse selvitystyössä”, totesi THL:n tutkimusprofessorin tehtävästä pari vuotta sitten eläköitynyt Simpura.

Tilaajaosaaminen korostuu prosessin alusta saakka. ”On osattava muotoilla selvitettävä aihe ja tutkimuskysymys siten, että mahdollinen selvitystyön tarjoajakin sen ymmärtää.”  

Tutkijoiden omavalvonta avainasemassa

Jussi Simpuran mukaan hankkeen toteuttajan omatoiminen laadunvarmistus on tärkein laadun tae. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden noudattamista sekä tutkimusryhmän ulkopuolisten tutkijakollegoiden kanssa käytävää säännöllistä vuoropuhelua työn sisällöstä ja menetelmistä.

”Hankkeen alku, puoliväli ja loppu voisivat olla hyvät laadun tarkistuspisteet.”

Esimerkiksi tilastoalalla käytetty tutkimustuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä avaava laatuseloste voisi myös olla yksi laadunvarmistuskeino. Laajaan ulkopuoliseen vertaisarviointiin Simpura suhtautuu kuitenkin varauksella.

”Selvitykset ovat sen verran lyhytkestoisia ja toiminta hidastuisi, jos sitä kuormitettaisiin raskaalla vertaisarvioinnilla. Tavoitteena on kuitenkin saada tieto hyödynnettäväksi suhteellisen nopealla aikataululla.”

Laadunvarmistuksen tehostaminen ei Simpuran mielestä kuitenkaan saisi aiheuttaa liikaa byrokratiaa tai viivytyksiä. Tutkijoiden työtä ei myöskään pidä lähteä sensuroimaan, sillä tutkijoilla on oltava oikeus tuloksiinsa myös lyhytkestoisissa selvityshankkeissa.

Hankehakemuksissakin noudatettava hyvän tieteellisen käytännön periaatteita

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof kertoi, että Suomessa esiintyy suhteellisen vähän tiedevilppiä tai piittaamattomuutta hyvän tieteellisen käytännön periaatteista. Vuonna 2015 korkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa oli tutkinnassa yhteensä 33 epäilyä TENKin valvonnassa. Epäilyistä 10 liittyi plagiointiin ja kahdeksan julkaisun tekijän tai toimittajan rooleihin. Todettuja HTK-loukkauksia oli seitsemän, joista neljä liittyi plagiointiin.

Myös selvitys- ja tutkimusten tilaajien on huomioitava hyvän tieteellisen käytännön periaatteet toiminnassaan.

”Hyvän tieteellisen käytännön periaatteet koskevat tutkijaa hänen kaikissa rooleissaan, mutta myös virkamiesten on otettava huomioon oma mahdollinen jääviytensä. Hankehakemuksia arvioivien virkamiesten on hyvä muistaa, että myös hakemusteksteissä on noudatettava hyvän tieteellisen käytännön periaatteita”, muistutti Spoof.  


Lisätietoja:

Jussi Simpuran esitys

Sanna Kaisa Spoofin esitys

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa

Dosentti Sanna Kaisa Spoof on hoitanut tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteerin tehtävää syyskuusta 2010 lähtien. Aikaisemmin hän on työskennellyt eri yliopistojen hallinto- ja opetustehtävissä, muun muassa Lahden yliopistokeskuksen pääsihteerinä ja Helsingin yliopiston kansatieteen assistenttina.

Dosentti Jussi Simpura on työskennellyt tutkimusprofessorina ja strategia-asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Hän on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä ja tilastomies ja on työskennellyt aikaisemmin muun muassa alkoholitutkijana ja tilastojohtajana elinolotilastoinnissa. Hänen työkenttäänsä THL:ssa ovat kuuluneet erilaiset strategiakysymykset, niiden joukossa tietovarantoihin ja tiedonkäyttöön liittyvät kysymykset. Nykyään eläkeläisenäkin hänellä on ollut toimeksiantotehtäviä muun muassa tiedonkäytön kysymysten äärellä.


Teksti ja kuva: Risto Alatarvas