Tulevaisuuden kestävä vesihuolto alkaa tiedon jakamisella nyt

13.9.2018 11.32
Uutinen
Tulevaisuuden kestävä vesihuolto alkaa tiedon jakamisella nyt

Vesijohto- ja viemäriverkostoja on rakennettu viime vuosikymmeninä kattavasti. Suurin osa näistä verkostoista on tulossa ensimmäistä kertaa saneerausikään. Vesiverkostot ovat näkymättömissä maan alla, joten saneeraustarpeen arviointi täytyy tehdä epäsuorasti erilaisten tietojen pohjalta. Suomessa on noin 1500 vesihuolto-organisaatiota. Käytännöissä dokumentoida verkoston tilaa on suuria eroja. Selvityksessä kävikin ilmi, että tietoja ei aina kerätä, ja vaikka kerättäisiin, niitä ei välttämättä hyödynnetä.

– On selvää, että ilman luotettavaa tietoa ja sen hyödyntämistä ei vesihuollossa voida taata veden terveellisyyttä ja turvallisuutta, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Katri Vasama.

Etenemispolku tulevaisuuden kestävän vesihuollon varmistamiseksi

Hankkeen toisena päätavoitteena oli tarjota vesihuollon toimijoille työkaluja ja menetelmiä vesihuoltoverkostojen kunnon ja saneeraustarpeen arviointiin. Toisessa osassa hanke arvioi vesihuoltoalan rakennemuutoksen hyötyjä ja siihen tarvittavia ohjauskeinoja.

– Vesiverkostoista 80 % sijaitsee haja-asutusalueilla. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotta tulevaisuudessa pystytään selviämään saneeraustarpeesta. Nykyisellä rakenteella tämä ei ole mahdollista, sanoo Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala.

Hanke esittää etenemispolkua, jonka avulla kestävä vesihuolto varmistetaan. Kukin etenemispolun vaihe kestää 5–10 vuotta, minkä jälkeen tehdään tilanneanalyysi seuraavan vaiheen tarpeellisuudesta. Ensimmäinen vaihe sisältää pehmeitä, informaatio-ohjaukseen liittyviä ohjauskeinoja. Lisäksi vesihuoltolaitoksille asetetaan osaamisvaatimuksia ja velvoite tehdä pitkän tähtäimen saneeraussuunnitelma.

– Toisessa vaiheessa, mikäli opastus ja koulutukset eivät ole vielä vieneet riittävän voimakkaasti oikeaan suuntaan, kannustetaan vesihuolto-organisaatioita ja kuntia siirtämään vesihuollon selvitys- ja kehittämis-vastuut kuntien yhteiselle yhteistoiminta-alueelle, Vahala kertoo.

Kolmannessa vaiheessa muodostettaisiin suuralueita huolehtimaan alueen vesihuollosta.

Saneerauksissa ollaan vielä ajoissa

Vesihuoltolaitokset ovat siirtymässä toiminnassaan uudisrakentamisesta saneerauksiin. Verkostoissa olevan omaisuuden hallinta on vain yksi, mutta eräs keskeisimmistä vesihuollon haasteista.

– Rakennemuutoksessa vesihuolto-organisaatiot kootaan hallinnollisesti suuremmiksi, jotta laatu, resurssit ja osaaminen on riittävällä tasolla turvallisuuden ja terveellisyyden takaamiseksi, Vahala sanoo.

– Selvityksen tuloksista oli ilahduttavaa huomata, että verkosto-omaisuuden hallintaa pidetään tärkeänä. Suomessa on toimiva ja hyvä lainsäädäntö. Tietenkin monipuolisia toimia tarvitaan, jotta suomalainen hanavesi säilyy laadukkaana. Olemme kuitenkin hyvissä ajoin liikkeellä, Vasama sanoo.