Hyppää sisältöön

Tutkimusteeman yhteiskehittämistilaisuus 5.11.
Työsuhteessa olevien työntekijöiden työkyvyn tuen vaikuttavuuteen liittyvä tutkimus

Julkaisuajankohta 25.10.2019 12.17
Uutinen

Tervetuloa yhteiskehittämään työkyvyn tuen vaikuttavuuteen liittyvän tutkimusteeman sisältöä. Tavoitteena on keskustella aiheeseen liittyvästä tutkimustarpeesta sekä keinoista ja mahdollisuuksista toteuttaa tutkimusta.

Aika: tiistaina 5.11.2019 klo 9:30–12:00
Paikka: Balderin Sali, os. Aleksanterinkatu 12 (3. krs), Helsinki

Tilaisuudessa pohditaan, millaisella tutkimusasetelmalla ja millaisin tutkimuskysymyksin sekä -menetelmin voitaisiin tuottaa mahdollisimman politiikkarelevanttia empiiristä tutkimusta siitä, mitkä työkyvyn tuen keinoista ovat vaikuttavia ja tukevat työssä jatkamista sekä ehkäisevät ennalta työstä pois jäämistä. Tutkimusteeman tulisi ottaa laajasti huomioon mitä tiedetään sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksestä ja niihin vaikuttaneista tekijöistä. Myös aikaisemman interventiotutkimuksen kartoittaminen ja arviointi siitä näkökulmasta, onko työkyvyn tukemisella saavutettu tavoiteltuja tuloksia, tulisi huomioida. Tavoitteena on kartoittaa työkyvyn edistämisen tärkeimmät haasteet ja tutkitusti parhaat käytännöt ja toimet, jotka näihin haasteisiin vastaavat.

Tilaisuudessa käytävää keskustelua hyödynnetään päätettäessä mahdollisesta syksyn 2019 aikana hakuun avattavasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tietotarpeesta. Tietotarpeeseen vastaava tutkimus tulisi toteuttaa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 1.11.2019 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/63EACCF90A55028C.

Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi.

Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä verkkolähetyksen kautta osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=g1bnwBDbMJg. Tilaisuudessa hyödynnetään Screen.io -työkalua, joka mahdollistaa kommentoinnin ja keskustelun myös etäyhteyden kautta.

Tilaisuuden ohjelma:

klo 9:30–10:00 Aamukahvi

10:00–10:10 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, erityisasiantuntija Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia

10:10–10:30 Taustaa työkyvyn tuen vaikuttavuuden tutkimustarpeelle, erityisasiantuntija Jaana Vastamäki, sosiaali- ja terveysministeriö

10:30–11:30 Keskustelu tutkimustarpeesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmistä

  • relevantit tutkimuskysymykset
  • suhde muuhun tutkimukseen
  • soveltuvat menetelmät ja niiden kehittämistarve

11:45–12:00 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Taustaa

Antti Rinteen hallitus on asettanut tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n työllisyysasteen vuoteen 2023 mennessä. Työllisyysasteeseen vaikuttavat työssä olevan väestön työssä jatkaminen mahdollisimman pitkään sekä vastaavasti työurien lyheneminen esimerkiksi työkyvyn alenemisen seurauksena. Työkyvyn tuen keinoin voidaan pidentää työuria ja ennaltaehkäistä niiden liian varhaista katkeamista.

Vuonna 2018 yli 22 000 työntekijää siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle (työeläkejärjestelmästä noin 20 000 henkilöä). Pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 27 % vuosien 2016–2018 välillä. Pitkät sairauslomat ennakoivat usein työkyvyttömyyseläkeriskiä. Merkittävällä osalla työikäisiä työkyky on siis uhattuna tai työura keskeytyy liian varhain työkyvyn heikkenemisen seurauksena. Jos edes osa näistä työikäisistä pystyttäisiin pitämään työelämässä, auttaisi se saavuttamaan 75 % työllisyysastetavoitteen.

Työkykyä voidaan tukea jo varhain, ennen työkyvyn merkittävää alenemaa, tai tukea työhön paluuta poissaolon jälkeen. Monesti ajatellaan, että varhainen tuki on vaikuttavampaa ja edullisempaa kuin työhön paluun tuki. Tulokset kuitenkin vaihtelevat ja johtopäätöksiä on vaikea vetää.

Työkyvyn tukemisen edistämiseksi on sekä käynnissä ja jo valmistunut useita hankkeita. Rinteen hallituksen Työkykyohjelmassa rakennetaan palveluita osatyökykyisille ja heikommassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, jotka tarvitsevat TE-palveluiden lisäksi sote-palveluita työllistyäkseen. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tavoitteena on mm. työhyvinvoinnin kehittäminen maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Mielenterveyslinjaukset sisältävät myös työelämää koskevan näkökulman. Kuntoutusjärjestelmää uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta. ETK yhteistyössä STM:n kanssa selvittävät ja arvioivat työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös edellisellä hallituskaudella tematiikka oli esillä (esim. Osatyökykyisille tie työelämään –kärkihanke ja Ikääntyneiden työllisyyden edistämiskeinoja valmistelevan työryhmän Kuntoutus, työkyky ja terveys –alatyöryhmä).

Lisätietoja tutkimusteemasta: erityisasiantuntija Jaana Vastamäki, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 468, [email protected]