Vihreän kasvun mittarit herättävät kiinnostusta – ja kiistelyä

11.3.2016 12.54
Uutinen
Vihreän kasvun mittarit herättävät kiinnostusta – ja kiistelyä

Miten voimme tietää, onko kasvu vihreää? Muun muassa tätä pohdittiin VireAvain-hankkeen seminaarissa helmikuussa. Hankkeen tarkoituksena on hahmottaa avainindikaattorit, jotka kuvaavat kokonaisvaltaisesti vihreän kasvun sekä resurssi- ja materiaalitehokkuuden kehitystä Suomessa.

Seminaarissa esiteltiin alustavia ehdotuksia indikaattoreiksi. Hankkeen tutkijat olivat tilasto- ja tutkimustiedon sekä sidosryhmien aiempien kommenttien ohjaamana valikoineet tiiviin indikaattorijoukon, jonka tarkoituksena on näyttää vihreän kasvun koko kuva.

Indikaattorit oli jäsennelty kolmeen vihreän kasvun teema-alueeseen, jotka ovat vähähiilisyys ja resurssitehokkuus, ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä kestävä talouskasvu ja hyvinvointi. Nämä jakautuvat edelleen yhdeksään erilaisia päämääriä kuvaavaan aihealueeseen, joita konkretisoidaan 23 indikaattorin avulla.

Täydellistä sopua vaikea löytää

Seminaarin yleisön antama palaute osoitti, että indikaattoreiden valikoinnissa on vaikea onnistua kaikkia tyydyttävällä tavalla. Yleisö kritisoi esimerkiksi veden kierrätystä ja yhdyskuntajätteiden määrää kuvaavia indikaattoreita. Suomessa veden kierrätystä ei seurata systemaattisesti prosessiteollisuudessa, eikä vesi ole samalla tavalla kriittinen resurssi kuin useimmissa muissa maissa. Yhdyskuntajätteiden määrä taas on usein käytetty indikaattori, mutta se kattaa vain hyvin pienen osan kaikista jätteistä.

Kritiikki on perusteltua, mutta toisaalta veden kierrätyksen mukaanottoa voi perustella kansainvälisellä tarpeella. Asiaa halutaan seurata maailmanlaajuisesti. Yhdyskuntajäte on ainoa jätejae, josta on kerätty vertailukelpoista tietoa eri maista ja sen käsittelyyn kohdistuu EU:n hyödyntämistavoitteet, joiden täyttäminen ei tahdo onnistua Suomessa.

Vihreän kasvun indikaattoreiden tulisi palvella hyvin monitahoisia näkökulmia. Niiden tulisi kuvata objektiivisesti Suomen valtakunnallista asemaa kansainvälisessä vihreän kasvun kilpailussa, tuoda esille eri maakuntien väliset vihreän kasvun kilpailukykyerot ja yhdistää sektorikohtainen, jopa yritystason arviointi valtakunnan tason arviointituloksiin. Vain monipuolisen ja monitahoisen soveltamisen kautta mittaamisesta saadaan kaikki tarvittava hyöty.

Keskustelun kautta eteenpäin

Tehtävän haastavuus oli toki jo ennalta tiedossa. Kun laajaa aihepiiriä yritetään kuvata suppean indikaattorijoukon avulla, joudutaan väistämättä tekemään yleistyksiä ja nostamaan tiettyjä aihepiirejä näkyville enemmän kuin toisia. Tämän takia avainindikaattoreiden tueksi ehdotetaan ns. taustaindikaattoreita, joita voi olla syytä käyttää täydentämään avainindikaattorien sanomaa.

Kritiikki kuuluu asiaan myös siksi, että indikaattoreiden tarkoitus ei ole naulata lopullista totuutta seinälle, vaan antaa tulkinta siitä, mitkä kehityskulut ovat tietystä näkökulmasta oleellisia. Indikaattoreiden valikoinnissa on aina mukana arvot ja näkemykset siitä, mikä on tärkeää. Parhaimmillaan indikaattorit antavat konkreettisen ja kaikkien jakaman kiintopisteen arvokeskustelulle.

Seminaarissa nostettiin monta tärkeää seurattavaa aihealuetta, jotka täydentävät työssä jo tunnistettujen kehitettävien avainindikaattorien listaa. Viime kädessä näissä on kyse siitä, että kuinka niihin liittyvä tieto saadaan luotettavasti kerättyä. Muun muassa cleantechiä palvelevien julkisten hankintojen tiedonkeruun esteenä on cleantech-termin määrittelyn vaikeus.

Seminaarin esityksissä ja keskusteluissa tuli esiin myös se, että vaikka tietoa on paljon, on kansainvälisesti vertailukelpoisten, ajantasaisen kuvan välittävien, tietopohjaltaan luotettavien ja helposti ymmärrettävien ja täysin yksiselitteiseen muotoon tulostettujen indikaattoreiden löytäminen vaikeaa. Yksi seminaarin keskeinen päätelmä oli, että riittävän kattava ja pitkäjänteinen tiedonkeruu on edelleen välttämätöntä, vaikka tilastoinnin voimavaroja onkin viime vuosina karsittu. Kapeista ja katkonaisista aikasarjoista ei voi rakentaa kunnollisia indikaattoreita.

Tiivis yhteenveto seminaarista on tulossa Ympäristötiedon foorumin sivuille. Hankkeen loppuraportti on parhaillaan valmisteilla ja se julkaistaan alkukevään aikana.

Teksti: Jari Lyytimäki, Sirpa Kurppa, Jyri Seppälä

Kirjoittajista Jari Lyytimäki on vanhempi tutkija ja Jyri Seppälä professori Suomen ympäristökeskuksessa. Sirpa Kurppa on professori Luonnonvarakeskuksessa. He työskentelevät hankkeessa Vihreän kasvun ja resurssi- ja materiaalitehokkuuden avainindikaattorit (VireAvain), joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanke tuottaa ehdotuksen avainindikaattoreista, joiden avulla ohjataan laajasti luonnonvarojen käyttöä kohti kestävää, työllistävää ja sosiaalisesti hyväksyttyä suuntaa.