Selvitys- ja tutkimustoiminta - VanhaSelvitys- ja tutkimustoiminta - Vanhahttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=19868432024-03-19T02:31:50Z2024-03-19T02:31:50ZSaasteettomuustyön kahdeksan mahdollista kehityskulkuaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1162169962022-04-07T09:40:23Z2022-04-07T09:27:00Z<p class="lead">Monista edistysaskelista huolimatta saasteet ilmaan, veteen ja maahan uhkaavat edelleen ihmisiä ja ympäristöä. Ponnistuksia saasteiden vähentämiseksi pitää siis vahvistaa. Mutta miten saasteettomuustyö saattaa muuttua tulevaisuudessa?</p>
<p><a href="https://tietokayttoon.fi/-/kohti-nollapaastoja-ja-pilaantumista-ymparistopolitiikan-ja-saantelyn-ennakointi-2030-nollapaasto-">VN TEAS -hankkeessa Kohti nollapäästöjä ja -pilaantumista</a> tarkasteltiin saasteettomuustyön tilaa ja näkymiä Suomessa ja Euroopassa. Hankkeen aineistoja ja menetelmiä yhteen vetämällä tunnistettiin kahdeksan mahdollista ja limittäistä kehityskulkua, jotka vaikuttavat toteutuessaan saasteettomuustyöhön meillä ja muualla.</p>
<p><strong>1) Kiertotalous lisää haitta-aineiden kertymistä</strong></p>
<p>Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään, mikä samalla lisää riskiä POP-yhdisteiden kaltaisten haitta-aineiden kertymisestä ja vapautumisesta. Useimpien kulutustavaroiden kohdalla ongelma ei liene suuri, mutta kehityskulku on osin jo nähtävissä esimerkiksi ravinteiden ja purkujätteiden kierrätyksessä.</p>
<p><strong>2) Vapaaehtoisia sopimuksia hyödynnetään enemmän</strong></p>
<p>Valtion ja yksityisen sektorin välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla on Suomessa pitkät perinteet. Viime vuosina sopimuksia on alettu soveltaa myös esimerkiksi muovin käytön ja haitallisten aineiden vähentämiseen. Kustannustehokkuutensa ja joustavuutensa vuoksi sopimukset ovat laajalti hyväksyttyjä, mutta niihin liittyy myös kysymyksiä vapaamatkustajuudesta ja vaikuttavuudesta.</p>
<p><strong>3) Ilmastotavoitteet ohjaavat saasteiden torjuntaa</strong></p>
<p>Monet ilmastopolitiikan toimet hyödyttävät saasteiden vähentämistä; esimerkiksi liikenteen sähköistäminen ilmastosyistä vähentää merkittävästi myös paikallisia ilmansaasteita. Toisaalta ilmastotyö voi myös aiheuttaa uusia ongelmia esimerkiksi akkumineraalien louhinnan takia tai jättää saasteettomuuden edistämisen varjoonsa.</p>
<p><strong>4) Politiikka painottuu enemmän hajapäästöjen torjuntaan</strong></p>
<p>Saasteita pistelähteistä on onnistuttu vähentämään, mikä korostaa tarvetta rajoittaa hajapäästöjä. Tämä edellyttää puuttumista lukuisiin pieniin saastevirtoihin ja toimijoihin, mikä voi olla perinteisen normiohjauksen keinoin haastavaa. Sääntelyä vaikeuttaa se, että tiedot hajakuormituksesta ovat usein puutteellisia ja joukossa on monia hankalia saasteita kuten mikromuoveja.</p>
<p><strong>5) Saasteettomuusnäkökulma sisällytetään tuotesuunnitteluun</strong></p>
<p>Tuotesuunnittelun painoarvo on kasvanut ilmasto- ja kiertotalouspolitiikassa, mutta se on vielä jäänyt vähälle saasteettomuustyössä. Suunnitteluvaiheessa voitaisiin kuitenkin kiinnittää huomiota saasteisin, joiden hallinta myöhemmin voi olla hankalaa (esim. PFAS-yhdisteet). Saasteettomuuden edistämiseen voitaisiin soveltaa olemassa olevia työkaluja kuten tuottajavastuuta ja ekosuunnittelua.</p>
<p><strong>6) Digitalisaatiosta saadaan uusia työkaluja saasteiden torjuntaan</strong></p>
<p>Digitalisaatio tarjoaa laajan kirjon työkaluja, joita voi olla mahdollista soveltaa saasteiden torjunnassa. Mahdollisia uusia ratkaisuja ovat mm. tekoäly, lohkoketjut, pilvilaskenta, 5G, esineiden internet, pelillistäminen, avoin ja massadata, 3D-tulostaminen, dronet, robotiikka ja satelliittiteknologia. Ratkaisujen hyödyntäminen vaatii kuitenkin paljon teknologista osaamista.</p>
<p><strong>7) Ohjauksessa siirrytään kohti aineryhmiä ja yhteisvaikutuksia</strong></p>
<p>Markkinoille tulee uusia aineita ja ymmärryksemme vanhojen riskeistä kasvaa. Aine kerrallaan tapahtuva sääntely on osoittautunut sekä hitaaksi että riittämättömäksi, sillä aineilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia. Ratkaisuksi on esitetty aineryhmiin ja yhteisvaikutuksiin perustuvaa lähestymistapaa, joka kuitenkin vaatisi nykyistä laajempaa tietopohjaa.</p>
<p><strong>8) Taloudellista ohjausta sovelletaan enemmän saasteettomuustyössä</strong></p>
<p>Taloudellisten ohjauskeinojen käyttö on vakiintunut erityisesti ilmastopolitiikassa, mutta saasteettomuustyössä niiden soveltaminen on vielä jäänyt vähiin. Taloudelliset tuet ovat laajasti hyväksyttyjä, mutta ne voivat tulla julkiselle taloudelle kalliiksi. Maksujen periminen saastuttamisesta on puolestaan taloustieteen näkökulmasta kustannustehokasta, mutta se puolestaan herättää usein vastustusta maksujen kohteena olevissa toimijoissa.</p>
<p>Näiden kahdeksan kehityskulun huomioon ottamisen ohella tarvitaan kokonaisvaltaista otetta. Saasteettomuuden saavuttaminen edellyttää järjestelmätason muutoksia. Saasteiden torjunta pitää myös nähdä osana työtä laajemman kestävyyskriisin ratkaisemiseksi.</p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/sanna-riikka-saarela" target="">Sanna-Riikka Saarela</a>, Suomen ympäristökeskus ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/oras-tynkkynen" target="">Oras Tynkkynen</a>, Tyrsky-Konsultointi<br />
Kuvituskuva: <a href="https://unsplash.com/@projct33?utm_source=unsplash&utm_medium=referral&utm_content=creditCopyText">S.</a> | <a href="https://unsplash.com/s/photos/pollution?utm_source=unsplash&utm_medium=referral&utm_content=creditCopyText">Unsplash</a></p>Risto Alatarvas2022-04-07T09:27:00ZLihavuuden stigma – miten se näkyy, miten sitä vähentää?Risto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1140630762022-03-21T09:22:34Z2022-03-21T08:48:00Z<p class="lead">Kun tarkastellaan lihavuutta ilmiönä, yhteiskunnallisena kysymyksenä tai kokemuksena, emme voi jättää huomioimatta stigman käsitettä ja ilmiötä. Stigma eli niin kutsuttu häpeäleima tarkoittaa ihmistä tai ihmisryhmää sosiaalisesti hyvin negatiivisesti leimaavaa ominaisuutta. Useimmilla on tiettyjä negatiivisia ajatusmalleja, jotka yhdistämme lihavuuteen. Mutta miten nämä stigmatisoivat ajattelutavat vaikuttavat, miten ne näkyvät yhteiskunnan eri aloilla ja miten voimme jokainen kehittyä vähentämään lihavuuden stigmaa?</p>
<p>Lihavuuden stigma tarkoittaa, että lihavuus ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää ja sitä pidetään ihmistä negatiivisesti leimaavana ominaisuutena. Se ilmenee ennakkoluuloina ja stereotypioina, negatiivisina asenteina, epäoikeudenmukaisena ja syrjivänä kohteluna, kiusaamisena, syyllistämisenä ja herjaamisena sekä lihavuusfobisena kulttuurina. Lihavuuden stigman vaikutuksia hyvinvointiin ei voi aliarvioida, sillä on myös havaittu, että monet niistä terveysongelmista, joiden katsotaan aiheutuvan lihavuudesta, voidaan liittää lihavuuden stigmaan. Lihavuuden stigma näyttäytyy myös eri kohtaamisen paikoissa eri tavalla. Alla muutama esimerkki, mitä se käytännössä tarkoittaa.</p>
<h2>Terveydenhuolto ja lihavuuden merkitys</h2>
<p>Lihavuutta on terveydenhuollossa jo pitkään pidetty terveyden riskitekijänä, jota on pyritty vähentämään monin eri keinoin. Aiemmin fokus oli erityisesti yksilön kautta tapahtuvassa toiminnassa, mitä kaikkea yksilön pitäisi tai kannattaisi tehdä, jotta paino vähentyisi. Kukapa meistä ei olisi törmännyt kaloritaulukkoihin tai tietoon siitä, paljonko pitää kävellä tai hölkätä jotta jonkun syödyn asian kalorit on kuluttanut.</p>
<p>Viime vuosina painopistettä on siirretty enenevässä määrin yhteiskunnallisten tekijöiden pohtimiseen, joiden kautta voidaan tukea meidän kaikkien mahdollisuutta tehdä oman terveyden kannalta parempia valintoja. Silti edelleen iso osa lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa tapahtuu yksilötasaolla terveydenhuollossa. Ja näin toki pitääkin olla, jokainen, joka kaipaa tukea omaan painoon liittyviin asioihin on tärkeä saada koulutetun ammattilaisen avun piiriin.</p>
<p>Moni lihava kuitenkin kokee, että eivät saa terveydenhuollosta apua ja tukea tai heille suositellaan rutiininomaisesti laihduttamista vaivaan kuin vaivaan. Puheeksi ottaminen on taitolaji, erityisesti silloin kun keskustellaan teemoista, jotka herkästi yhdistyvät stigman kokemukseen. Apua ja tukea tulisi tarjota siihen, mihin ihminen kokee sitä tarvitsevansa, ei oleteta, että jokaisen terveyttä edistetään painoa vähentämällä</p>
<h2>Liikkumisen oikeus kaikille?</h2>
<p>Liikuntaa suositellaan lihaville erityisesti painonhallinnan välineenä, mutta lihavien edellytyksiin harrastaa liikuntaa ja kohteluun liikunnan kentällä on kiinnitetty vain vähän huomiota. Lihavilla ihmisillä on paljon kokemuksia huonosta kohtelusta ja syrjinnästä liikkuessaan erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kuntosalilla ja uimahallissa. Huonon kohtelun tai sen pelon seurauksena lihavat ihmiset eivät tunne itseään tervetulleiksi liikuntapaikkoihin tai oloaan turvalliseksi harrastaessaan liikuntaa.</p>
<h2>Median kuvitukset, otsikot ja sisällöt stigman näkökulmasta</h2>
<p>Median rooli lihavuuden stigman muodostumisessa ja ylläpidossa on merkittävä. Tyypillinen lihavuutta otsikoiva uutinen on negatiivinen, pelotteleva tai syyllistävä. Myös kuvilla on merkitystä, lihavuusjutun yhteydessä oleva kuva isokokoisesta ihmisestä ilman päätä ja kädessä jokin lihottavaksi mielletty syötävä viestii hyvin suorasti lihavuuteen liittyviä stigmaa lisääviä tekijöitä. Aiemmin myös mediassa lihavuus yhdistettiin pääosin yksilöön liittyviin valintoihin tai tekijöihin, mutta onneksi yhä enemmän lihavuudesta kirjoitetaan yhteiskunnallisen viitekehyksen kautta. Mutta tässäkään emme vielä ole valmiita, edelleen lihavuudesta saadaan myyviä otsikoita tai kuvituksella luotua mielikuvaa, joka ei tue lihavuuden stigman vähenemistä.</p>
<h2>Lapsiperheiden näkökulma</h2>
<p>Lapsetkaan eivät ole suojassa lihavuuden stigmalta. Moni lapsi kokee syrjintää kokonsa vuoksi ja myös kiusaamiskokemukset ovat yleisempiä niillä, joiden paino on korkeampi kuin ikätovereilla. Lapsen lihavuuden kautta myös vanhemmat joutuvat kohtaamaan lihavuuden stigmaa. Mikäli lapsi on BMI:n mukaan ylipainoinen, vanhemmat eivät voi välttyä muiden syyllistävistä katseista tai kommenteista. Vihjailevat ja suorat kommentit somessa tai viipyvät katseet kaupassa ovat varmasti arkipäivää monen vanhemman arjessa.</p>
<h2>Miten sitten vähentää lihavuuden stigmaa?</h2>
<p>Yksilöön liitetyn vastuun vuoksi lihavuuden stigman seuraukset ovat pitkään jääneet yksilön kannettaviksi. Me voimme kaikki olla muuttamassa maailmaa siihen suuntaan, että alulla olevat hyvät muutokset jatkuvat. Vaikka emme ole vielä valmiita eettisen ja vastuullisen painopuheen ja käytäntöjen toteuttamisessa, niin paljon on kuitenkin edistytty viime vuosina.</p>
<p>Lihavuus nähdään ja näkyy yhä monipuolisemmin yhteiskunnassa, erilaisia tarinoina ja erilaisina adjektiiveina. Liikkuva, hyvinvoiva ihminen ei ole enää automaattisesti kooltaan hoikka. Myös erilaisia kehoja on opittu arvostamaan ja antamaan ihmisille itselle äänen sille, mikä heidän hyvinvointiaan parhaiten tukisi. Tämän päivän maailmaa mahdollistaa meille kaikille omien ajattelumallien kyseenalaistamisen ja mahdollisuuden muuttua. Myös lihavuuden stigmaan liittyen.</p>
<p>Kirjoittajat <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/hannele-harjunen" target="">Hannele Harjunen</a> ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/terhi-koivumaki" target="">Terhi Koivumäki</a> toimivat tutkijoina valtioneuvoston TEAS-hankkeessa <a href="https://tietokayttoon.fi/-/kohti-eettisempaa-ja-vastuullisempaa-painopuhetta-ja-kaytantoja">Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja käytäntöjä</a>.</p>Risto Alatarvas2022-03-21T08:48:00ZTäydentävät maahanmuuton väylät avuksi hoitajapulaanRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1132317372022-03-14T12:55:13Z2022-03-14T12:24:00Z<p class="lead">Hoitajapula oli yksi tammikuussa käytyjen aluevaalien keskeisimmistä teemoista. Hoitoalan osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen onkin työtään aloittavien aluevaltuustojen merkittävimpiä kysymyksiä. Osaamisperusteista ja humanitaarista maahanmuuttoa yhdistävät täydentävät maahanmuuton väylät voisivat toimia yhtenä keinona saada lisää hoitajia töihin ja samalla tarjota turvaa suojelua tarvitseville ihmisille.</p>
<p>Sote-alan osaajista on huutava pula. Esimerkiksi <a href="https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-812-7" target="_blank">työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksessa</a> lähes 60 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työvoimaa hakeneista työnantajista oli raportoinut vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa vuonna 2020. Määrä on kasvanut vuodesta 2013 asti ja se on selvästi suurempi kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin.</p>
<p>Tulevaisuudessa hoitajapula vain pahenee, kun henkilöstö eläköityy ennätystahtia ja samalla ikääntyvä väestö tarvitsee entistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita. <a href="https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-2030-hoitajissa-sosiaalityontekijoissa-ja-lastentarhanopettajissa-suurin-osaajapula-nyt-ja-tulevaisuudessa/" target="_blank">Kevan arvion</a> mukaan neljäsosa nykyisistä kunta-alan sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. <a href="https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-812-7" target="_blank">Työ- ja elinkeinoministeriön arvion</a> mukaan koko sote-alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää seuraavan 15 vuoden kuluessa.</p>
<p>Pelkästään uusia hoitajia kouluttamalla työvoiman tarpeeseen on vaikea vastata. Osaamisperustainen maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien houkuttelu on nostettu keskeiseksi ratkaisuksi hoitajapulaan. Hoitoalan osaajista käydään kuitenkin globaalia kilpailua, eikä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10886542" target="_blank">Suomi ole kisassa erityisen vahvoilla</a>. Lisäksi hoitoalan osaajien houkuttelu voi johtaa merkittävään aivovuotoon kehittyvistä maista.</p>
<h2>Täydentävät maahanmuuton väylät</h2>
<p>Ulkomaisen työvoiman houkutteluun liittyvässä keskustelussa on toistaiseksi jäänyt taka-alalle yksi mahdollinen osaajaryhmä. Vuonna 2020 maailmassa oli yli <a href="https://www.unhcr.org/60b638e37/unhcr-global-trends-2020%C2%A0" target="_blank">82,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan, väkivallan tai vainon vuoksi</a>. Euroopassa suojelua tarvitsevien määrä kasvaa nopeasti, kun Ukrainassa ihmiset joutuvat lähtemään sotaa pakoon. Merkittävällä osalla näistä ihmisistä on osaamista, jota voitaisiin hyödyntää suoraan tai lisäkoulutuksen avulla myös hoitoalalla.</p>
<p>Kotinsa jättäneet kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat ihmiset ovat kuitenkin tilanteessa, jossa on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta käyttää tavanomaisia työhön ja opiskeluun perustuvia maahanmuuton väyliä. Heillä ei useinkaan ole mahdollisuutta saada tarvittavia dokumentteja tai rahaa matkoihin ja lupaprosesseihin.</p>
<p>Tässä tilanteessa olevilla ihmisillä on kaksi vaihtoehtoa päästä turvalliseen kolmanteen maahan. He voivat odottaa pääsyä uudelleensijoittamisohjelmaan tai lähteä vaaralliselle, usein ihmissalakuljettajien kyydissä tehtävälle matkalle ja hakea turvapaikkaa päästyään perille.</p>
<p>Täydentävät maahanmuuton väylät tarjoavat uuden vaihtoehdon. Ne mahdollistavat kansainvälistä suojelua tarvitseville laillisen ja turvallisen keinon päästä maahan, jossa heidän suojelun tarpeeseensa voidaan vastata. <a href="https://tietokayttoon.fi/-/taydentavat-maahanmuuton-vaylat-kansainvalisen-suojelun-tarpeessa-oleville-ihmisille-oppeja-kaytossa-olevista-vaylista" target="_blank">Täydentävät maahanmuuton väylät kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville ihmisille</a> -hankkeessamme tarkastelimme erityisesti työ- ja opiskeluperustaisia väyliä. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa.</p>
<h2>Hoitajia työperusteisten väylien kautta</h2>
<p>Työperusteiset täydentävien väylien ohjelmat perustuvat yleensä jo olemassa oleviin työperusteisiin oleskelulupiin, mutta niissä huomioidaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien erityistilanne esimerkiksi tarjoamalla tukea hakuprosessiin tai tekemällä joitakin helpotuksia maahantulon kriteereihin. Ohjelmissa rekrytoidaan kolmannen sektorin kumppanien kanssa lähtömaissa kansainvälistä suojelua tarvitsevia ihmisiä, joilla on kohdemaan työnantajien tarvitsemaa osaamista. Sadat sote-alan osaajat ovat löytäneet töitä ja päässeet turvalliseen maahan työperusteisten väylien ohjelmien kautta.</p>
<p>Esimerkiksi Isossa-Britanniassa käynnistettiin vuonna 2021 pilottihanke <a href="https://www.nhsemployers.org/articles/refugee-healthcare-professionals" target="_blank">International refugee Healthcare pilot</a>. Tavoitteena oli työllistää 25 pakolaista tai kotiseudultaan pakenemaan joutunutta sairaanhoitajaa Libanonista tai Jordaniasta ja selvittää, onko toimintatapa kannattava, kestävä ja eettinen tapa vastata kansallisten terveyspalveluiden työvoimatarpeisiin.</p>
<p>Pilottiohjelmassa maahan saavutaan Health & Care -viisumilla, joka antaa sairaanhoitajille mahdollisuuden työskennellä heti maahan saavuttuaan. Onnistuessaan pilotissa testattua mallia on tarkoitus skaalata ja ottaa käyttöön laajemmin. Lopullisia tuloksia ei ole vielä saatavilla, mutta pandemian aiheuttamista kansainvälisen liikkuvuuden rajoitteista huolimatta pilottia on jo nyt laajennettu ja rekrytoitavien sairaanhoitajien määrää lisätty.</p>
<h2>Opiskeluperusteiset väylät hyödyntämätön mahdollisuus sotesektorilla</h2>
<p>Opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat erilaisia stipendiohjelmia, joiden kautta kansainvälistä suojelua tarvitsevan on mahdollista päästä opiskelijana turvalliseen maahan. Osallistujien erityinen tilanne huomioidaan esimerkiksi siten, ettei kaikkia tavanomaisia hakudokumentteja vaadita tai heille on tarjolla erityistä psykososiaalista tukea, jotta opiskelu sujuisi mahdollisimman hyvin. Ohjelmien puitteissa valmistuneet opiskelijat jäävät myös usein kohdemaahan töihin.</p>
<p>Maailmalla käytössä olevat opiskeluperusteisten väylien ohjelmat ovat toistaiseksi keskittyneet pääasiassa ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin opintoihin. Ammattikorkeakouluopinnot voisivat kuitenkin myös sopia täydentävän maahanmuuton väylän ohjelman pohjaksi. Suomessa on aloittanut vastikään useita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11930540" target="_blank">maahanmuuttajille suunnattuja hoitajakoulutusohjelmia</a>, jotka mm. sisältävät kielen opetusta. Tämän mallin päälle olisi mahdollista rakentaa kansainvälistä suojelua tarvitseville osaajille väylä Suomeen ja töihin hoitoalalle.</p>
<h2>Uusia toimintatapoja ihmisten auttamiseksi tarvitaan</h2>
<p>Suomessa ei ole toistaiseksi käytössä työperusteisia täydentäviä väyliä. Tuoreessa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Migration Policy Instituten <a href="https://www.migrationpolicy.org/research/refugee-resettlement-complementary-pathways" target="_blank">raportissa</a> arvioidaan, että Suomessa olisi mm. joustavan lainsäädännön ansiosta huomattavia mahdollisuuksia työperusteisten väylien käyttöönotolle. </p>
<p>Opiskeluperusteisia väyliä on Suomessakin kokeiltu, joskin hyvin pienimuotoisesti. <a href="https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/iie-scholar-rescue-fund-kumppanuus" target="_blank">The Institute of International Education’s Scholar Rescue Fund -ohjelman</a> ja <a href="https://www.scholarsatrisk.org/mcountry/finland/" target="_blank">Scholars at Risk -verkoston</a> kautta Suomeen on saapunut tähän mennessä mm. Syyriasta ja Jemenistä noin 10–15 tutkijaa. Ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan ole olleet tässä toiminnassa mukana.</p>
<p>Täydentävän maahanmuuton väylät voisivat siis parhaimmillaan helpottaa sekä pahenevaa hoitajapulaa että kansainvälistä pakolaistilannetta. Ne eivät tietenkään yksinään riitä, eikä niillä voida korvata kiintiöpakolaisjärjestelmää. Täydentävät maahanmuuton väylät edustavat kuitenkin uudenlaista lähestymistapaa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseksi.</p>
<p>Uusien toimintatapojen etsiminen on tärkeää, jotta kansainvälistä vastuuta maailman pakolaistilanteesta voidaan jakaa tasaisemmin. Vaikka EU on viime vuosina lähinnä vaikeuttanut kansainvälistä suojelua tarvitsevien pääsyä alueelleen, on Ukrainan kriisi Euroopan omalla maaperällä viimeistään osoittanut, että työperustaisten ja suojeluperustaisten lupakategorioiden tiukka erottaminen toisistaan ei välttämättä palvele konfliktia pakenemaan joutuvien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.</p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/juho-matti-paavola" target="">Juho-Matti Paavola</a>, Innolink Research ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/mika-raunio" target="">Mika Raunio</a>, Siirtolaisuusinstituutti</p>Risto Alatarvas2022-03-14T12:24:00ZYhdenvertaisuuden edistäminen tekoälyjärjestelmissä vaatii muitakin kuin teknisiä työkalujaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1118049152022-03-03T08:13:44Z2022-03-03T07:44:00Z<p class="lead" style="text-align:justify">Automatisoitu päätöksenteko voi johtaa algoritmiseen syrjintään <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/kaytannot-algoritmisen-syrjinnan-kitkemiseksi-puuttuvat">useilla yhteiskunnan sektoreilla</a>, kuten luotonannossa. <a href="https://tietokayttoon.fi/-/tekoalyn-vinoumien-valttaminen-suomalainen-arviointikehikko-syrjimattomille-tekoalysovelluksille" target="_blank">Tekoälyn vinoumien välttäminen</a> -hankkeen toisessa osassa kartoitettiin ja analysoitiin viranomais-, tutkimusryhmien sekä toisen ja kolmannen sektorin toimijoiden raportteja sekä tutkimuskirjallisuutta tekoälysovellusten käyttöön liittyvistä syrjintäriskeistä.</p>
<h2>Yleiskuva</h2>
<p>Algoritmisen syrjinnän riskejä voidaan tunnistaa lähtökohtaisesti kaikilla alueilla, joissa tekoälyä käytetään välittömästi tai välillisesti ihmisiä koskevassa päätöksenteossa, jolla voi olla perusoikeudellisia vaikutuksia, kuten rekrytoinnissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Tekoälyn käyttöönotto on vielä maltillista, mutta yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi osoittautuu tarpeelliseksi läpi kaikkien toimialueiden ja sektoreiden. Tarve perustuu yhtäältä Suomen yhdenvertaisuuslain laajaan soveltamisalaan ja toisaalta tekoälyn käyttöönoton odotettavaan kasvuun lähivuosina.</p>
<p><strong>Välitöntä syrjintää voi esiintyä tekoälysovellusten käytössä, mikäli</strong></p>
<ul>
<li><strong>algoritmin ”opettamiseen” käytetty data ja/tai muuttujat sisältävät <a href="https://syrjinta.fi/syrjintaperusteet">kiellettyjä syrjintäperusteita</a> tai</strong></li>
<li><strong>kyseistä tietoa päätellään muusta datasta.</strong></li>
</ul>
<p>Moniperusteista syrjintää voi esiintyä, kun <a href="https://www.yvtltk.fi/material/attachments/ytaltk/tapausselosteet/2SVkNzOWF/YVTltk-tapausseloste-_21.3.2018-luotto-moniperusteinen_syrjinta-S._L.pdf">useampaa syrjintäperustetta käytetään muuttujana</a>. Välillisesti syrjivät vaikutukset eivät kuitenkaan edellytä, että algoritmille syötetään tietoa kielletyistä syrjintäperusteista: koneoppimisprosessissa järjestelmä voi oppia korvikemuuttujia syrjintäperusteille pelkistä harjoitusesimerkeistä.</p>
<p>Suomen yhdenvertaisuuslaki asettaa toimijoille laajan velvollisuuden edistää yhdenvertaisuuden toteutumista sekä arvioida ja ehkäistä mahdollista syrjintää. Keskustelu tekoälyn yhdenvertaisuusvaikutuksista on kuitenkin keskittynyt lähinnä syrjinnän ehkäisemiseen (mahdollisesti mukaillen Yhdysvaltojen kontekstia, jossa syrjinnän kielto on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvodiskurssin keskiössä). Tekoälyn rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä on tunnistettu, mutta yksityiskohtainen keskustelu tässä suhteessa on marginaalista.</p>
<h2>Algoritmisen syrjinnän riskit ovat moninaisia ja keskenään limittyviä</h2>
<p>Syrjivät vaikutukset voivat seurata nk. ”algoritmisista vinoumista”, joille on useita teknologisia ja sosiaalisia juurisyitä. <strong>Erityisesti</strong></p>
<ul>
<li><strong>tekoälysovelluksen suorittaman tehtävän tai tavoitefunktion määrittelyyn,</strong></li>
<li><strong>datan keruuseen ja esikäsittelyyn sekä</strong></li>
<li><strong>algoritmien ja mallien valintaan liittyvät toimenpiteet ovat huomionarvoisia.</strong></li>
</ul>
<p>Opetusdatan epäedustavuus lukeutuu keskeisimpiin vinoumien syntysyihin, mutta tilastollisesti edustavakin otos mallinnettavasta väestöstä voi johtaa syrjiviin vinoumiin. Algoritmien <a href="https://vm.fi/documents/10623/16404824/Ak+5_Digi+arkeen+141119+Teko%C3%A4ly+ja+etiikka+juridiikkaosuus_Ouli.pdf/eabe413b-2f20-933c-7842-5f5e24ffe859/Ak+5_Digi+arkeen+141119+Teko%C3%A4ly+ja+etiikka+juridiikkaosuus_Ouli.pdf" target="_blank">selitettävyyden puute</a> voi hankaloittaa objektiivisen oikeutuksen antamista ja täten muodostua esteeksi päätöksenteon kohteen oikeuksien turvaamiselle (esim. päätöksen riitauttaminen). Syrjivien vaikutusten syntymiseen vaikuttavat myös useat käyttökontekstiin liittyvät tekijät, kuten loppukäyttäjien tulkinnat, sovelluksen tosiasialliset käyttötavat (ml. väärinkäyttö) sekä kohdeväestön koostumus.</p>
<p>Vinoumat eivät ole välttämättä aina syrjiviä. Niitä voidaan esimerkiksi rakentaa tekoälysovelluksiin nimenomaisesti syrjinnän ehkäisemiseksi. Tekoälysovellusten tuotantoketjujen monivaiheisuus, syklisyys sekä useiden toimijoiden osallisuus tuottavat kuitenkin haasteita vinoumien tunnistamiselle ja ehkäisemiselle. Syrjivät vaikutukset syntyvät useimmiten esimerkiksi datankeruuta ja mallintamista koskevien päätösten yhteisvaikutuksesta. Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi edellyttääkin ”elinkaariajattelua”, jossa arviointia suoritetaan läpi tuotteen- tai palvelun elinkaaren (Kuvio 1).</p>
<p><img data-fileentryid="111805713" src="https://tietokayttoon.fi/documents/portlet_file_entry/1927382/kuvio+1.png/e6b4b5df-7e51-3c9b-d384-fac2beac650d" /></p>
<h2>Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointimenetelmiä</h2>
<p>Tekoälyn syrjivien vaikutusten tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi on olemassa teknisiä menetelmiä ja toimenpiteitä, kuten vinoumien kvantifioimiseen kehitettyjä tilastollisia testejä ja työkaluja, joilla voidaan minimoida ennusteiden korrelaatiota kiellettyjen syrjintäperusteiden kanssa elinkaaren eri vaiheissa (Kuvio 2).</p>
<p>Teknisiä menetelmiä visioidaan käytettäväksi parhaimmillaan osana laajempia vaikutuksenarviointiprosesseja, joihin lukeutuvat esimerkiksi viime vuosina esitetyt mallit algoritmien vaikutuksenarvioinnille sekä perinteisemmät tietosuoja-, ihmisoikeus- tai tasa-arvovaikutustenarvioinnit. Erilaiset työkalut (esim. tarkistuslistat sekä datan ja mallien dokumentaatiomenetelmät) ja organisaatiotason toimenpiteet (koulutus, inklusiivisuuden ja poikkitieteellisyyden lisääminen) voivat tukea yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista toimintaa.</p>
<p>Lisäksi vaihtoehtoiset menettelytavat (esim. vaihtoehtoiset sovellukset, automatisoimaton päätöksenteko) sekä päätöksenteon kohteiden oikeuksien turvaaminen (esim. riitauttamisen ja hyvityksen saamisen mahdollistaminen) ovat tunnistettu merkittäviksi yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.</p>
<p><img data-fileentryid="111805726" src="https://tietokayttoon.fi/documents/portlet_file_entry/1927382/kuvio+2.png/144f8fdb-ca63-8849-b32f-5b5e37289e06" /></p>
<h2>Vaikutuksenarviointiin liittyy haasteita ja avoimia kysymyksiä</h2>
<p>Tekoälyn kehittäjät peräänkuuluttavat ohjeistusta, standardisoituja menetelmiä ja yhdenvertaisuuslain vaatimusten kanssa yhteensopivia indikaattoreita ja työkaluja syrjivien vaikutusten tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. <strong>Ei ole kuitenkaan selvää,</strong></p>
<ul>
<li><strong>mitkä mittarit ovat soveltuvia syrjivien vaikutusten tunnistamiseen ja</strong></li>
<li><strong>mitä menetelmiä voidaan lainmukaisesti käyttää vinoumien poistamisessa. Ongelmaksi muodostuu myös se, että</strong></li>
<li><strong>useiden indikaattorien ihannearvoja ei voida saavuttaa samanaikaisesti – ts. kaikkia epätoivottavia vinoumia ei välttämättä voida poistaa koneoppimismalleista.</strong></li>
</ul>
<p>On myös huomionarvoista, että yhdenvertaisuuslakiin rakennettu vaatimus kontekstuaaliselle ja tapauskohtaiselle harkinnalle on jännitteessä tilastollisten mittarien kanssa, jotka olettavat, että yhdenvertaisuusperiaate voitaisiin typistää yhdeksi universaalisti sovellettavaksi matemaattiseksi säännöksi. Lisäksi syrjinnän ehkäiseminen ei ole tässä suhteessa riittävä toimenpide, sillä yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaiset, koulutuksentarjoajat ja työnantajat myös edistämään yhdenvertaisuutta.</p>
<p>Yksityisellä sektorilla on puolestaan huomioitava, että algoritmien auditoinnista ei ole asianmukaista rakentaa pelkkää itsesääntelykeinoa, sillä ilman soveltuvaa ohjeistusta ja asiantuntijuutta, teknisistä menetelmistä ei saada irti tarvittavia hyötyjä. Ilman soveltuvaa ohjeistusta ja valvontaa, yksityisen sektorin tekoälykehittäjille keskitettäisiin myös merkittävää valtaa ja vastuuta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioissa. Ulkoisen valvonnan tarvetta onkin korostettu algoritmisen syrjinnän kitkemisessä.</p>
<h2>Opetuksia ja seuraavia askeleita</h2>
<p>Koneoppimisalgoritmien käyttö päätöksenteossa sekä erilaiset keinot vinoumien tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi tarjoavat potentiaalisesti tehokkaita keinoja edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää.</p>
<p>Onnistuminen näissä suhteissa edellyttää ymmärrystä vinoumien moninaisista syistä ja yhteisvaikutuksista, teknologian käyttökontekstista, vaikutuksenalaan kuuluvasta väestöstä, lain asettamista velvollisuuksista ja mahdollisuuksista sekä hyödynnettyjen arviointimenetelmien vahvuuksista ja heikkouksista. Perusoikeuksien, kuten yhdenvertaisuuden, on tarkoitus olla konkreettisia ja tehokkaita oikeuksia, ja yhdenvertaisuutta turvaavien toimenpiteiden tulee tekoälynkin kontekstissa olla näiden tarkoitusten mukaisia.</p>
<p>Kartoituksessa tunnistettiin useita haasteita ja avoimia kysymyksiä. Tuleva <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021PC0206&from=EN" target="_blank">tekoälysäädös</a> vastannee osaltaan näihin EU-tasolla, mutta Suomen lähestymistapa tulee joka tapauksessa mukauttaa kansalliseen kontekstiin, jossa tavoitteena on syrjinnän ehkäisemisen lisäksi yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen.</p>
<p>Hankkeen seuraavassa vaiheessa kehitämme <strong>arviointikehikkoa</strong>, joka tarjoaa viranomaisille ja muille toimijoille</p>
<ul>
<li><strong>keinoja arvioida ja välttää syrjinnän riskejä sekä</strong></li>
<li><strong>edistää yhdenvertaisuutta koneoppimista hyödyntävien sovellusten kehityksessä ja käytössä. Haasteena on arviointimenetelmien suunnittelu, jotka ovat käytettäviä ja tarpeeksi yksityiskohtaisia, mutta mahdollistavat silti tapauskohtaisten seikkojen huomioonottamisen.</strong></li>
</ul>
<p><strong>Lisätietoja:</strong> <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/otto-sahlgren" target="">Otto Sahlgren</a>, Tampereen yliopisto, <a href="mailto:otto.sahlgren@tuni.fi">otto.sahlgren@tuni.fi</a> ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/atte-ojanen" target="">Atte Ojanen</a>, Demos Helsinki, <a href="mailto:atte.ojanen@demoshelsinki.fi">atte.ojanen@demoshelsinki.fi</a></p>
<p>Blogin kuvituskuva: <a href="https://flickr.com/photos/158301585@N08/46085930481/in/photolist-2ddsrwi-TnPVuF-UndNnA-U2nFJq-dmV3G2-UndH2A-UndGDm-TjYb7E-TnPTqF-TjY3TS-6zeQLo-TnPWXR-TjY5kE-U2nDPJ-TjY62u-TnPVsM-TnPSyv-UBss4F-HiWy89-an8peS-2ezLSGn-27e8qJr-28rL7KM-NQNJNA-2aU6Nzs-28dxggs-HW4Ngr-NQNFJj-24Se7uH-U2nz39-NQP5eE-24trrfu-268qpDU-2aYyVsg-279Zdsd-25RvyNn-279Z9Zw-268qp8y-25RuMa8-K6ftjA-28dxcCL-K6grNh-279ZbBQ-Hz11Nz-268qkY7-279ZbUJ-24trsEd-K6fsV9-oBrwHm-27e8siP" target="_blank">flickr.com</a> (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/" target="_blank">CC BY 2.0</a>)</p>Risto Alatarvas2022-03-03T07:44:00ZTeam Finland havainnollistaa verkostomaisen yhteistyön hyödyt ja haasteetRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1096650432022-02-14T10:57:27Z2022-02-14T10:48:00Z<p class="lead">Keväällä 2021 käynnistyneen Team Finland -verkoston vaikuttavuuden arviointi on edennyt loppusuoralle. Suurin osa arvioinnin tiedonkeruusta ja analyysista on saatu valmiiksi ja seuraavien kuukausien aikana valmistuvat arvioinnin johtopäätökset ja suositukset.</p>
<p class="MsoBodyText">Arvioinnin tulokset osoittavat, että Team Finland -toimintamalli on kehittynyt selvästi viime vuosina. Yhteistyö erityisesti Team Finland -verkoston ydintoimijoiden välillä on selkeytynyt ja tiivistynyt. Suomen ulkomaanedustustot ovat tulleet huomattavasti aktiivisemmin mukaan kansainvälistymisen edistämiseen ja ulkomaanverkostoa on vahvistettu.</p>
<p class="MsoBodyText">Suomen eri alueilla toimintamallit ovat vähitellen vakiintuneet, ja eri puolilla Suomea toimivat Team Finland -koordinaatioryhmät ovat osoittautuneet hyväksi yhteistyön alustaksi. Myös Team Finland -toiminnan ydin, eli eri toimijoiden välillä tapahtuva asiakasohjaus, on ottanut selkeitä kehitysaskeleita – muun muassa yhteisen asiakkuuksien hallintajärjestelmän (CRM) myötä.</p>
<p class="MsoBodyText">Arvioinnin yhteydessä toteutettu ekonometrinen analyysi puolestaan osoittaa muun muassa, että kansainvälistymispalveluiden käytöllä on ollut tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus uusien markkinoiden avaamiseen.</p>
<p class="MsoBodyText">Kaiken kaikkiaan parhaimmillaan Team Finland -verkosto auttaa parantamaan kansainvälistymispalveluiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta – ja viime kädessä edistämään asiakasyritysten kasvua ja kansainvälistymistä.</p>
<p class="MsoBodyText">Positiivisesta kehityksestä huolimatta Team Finland -toiminnassa riittää vielä runsaasti parannettavaa. Kehitystarpeet kytkeytyvät verkostojen johtamisen ydinkysymyksiin, kuten muiden toimijoiden tuntemiseen, verkoston yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen sekä verkoston kirkastamiseen sen kohderyhmille.</p>
<p class="MsoBodyText">Team Finland -verkostossa muiden tekemistä ja palveluita ei vielä riittävästi tunneta. Kumppanien, kuten kehitysyhtiöiden ja elinkeinoelämän järjestöjen, merkitys on tunnistettu, mutta niiden kytkeytyminen osaksi verkostoa on vielä osin epäselvä. Luottamusta ja sitoutumista heikentää se, että verkoston toimijoiden yhteiset tavoitteet ja mittarit ovat vielä kehitysasteella, ja organisaatioiden omat intressit ajavat vieläkin liian usein kilpailuun yhteistyön sijaan. Monet haastateltavat peräänkuuluttavat selkeämpiä strategisia valintoja ja tavoitteita sekä aktiivisempaa verkoston johtamista. Ulkomaanverkostokin kaipaa resurssien vahvistumisesta huolimatta strategisempaa kehittämistä ja työnjaon selkeyttämistä.</p>
<p class="MsoBodyText">Yritysten suuntaan verkosto ja kansainvälistymispalveluiden kokonaisuus ei näyttäydy selkeänä ja helposti lähestettyvänä. Samoin verkoston suhde sen toimintaympäristöön ja muihin organisoitumismalleihin eli hierarkioihin (esim. valtionhallinnon ohjausmekanismit) ja markkinoihin (esim. markkinaehtoinen palvelutuotanto) vaatii selkeyttämistä. Verkoston toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että yleiset linjaukset sekä ohjaus- ja kannustinmekanismit tukevat ja kannustavat avoimeen ja vastavuoroiseen tiedonvaihtoon sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen.</p>
<p class="MsoBodyText">Organisaatiomuutokset sekä yhteistyön ulkopuolelta tulevat linjaukset ja avaukset ovat omiaan paitsi heikentämään verkoston sisäistä dynamiikkaa, myös vaikeuttamaan verkoston roolia ja lisäarvon kommunikointia asiakkaiden suuntaan.</p>
<p class="MsoBodyText">Tulevina kuukausina työstämme arvioinnin johtopäätöksiä ja pohdimme yhdessä verkoston toimijoiden ja yritysten kanssa ratkaisuja muun muassa edellä kuvattuihin kysymyksiin.</p>
<p class="MsoBodyText">Blogin taustakirjallisuutena hyödynnetty teosta: Järvensivu, Timo. 2019. Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä. Books on Demand, Helsinki.</p>
<p class="MsoBodyText">Lisätietoja arvioinnista: <a href="https://tietokayttoon.fi/-/team-finland-verkoston-vaikuttavuuden-arviointi-tf-arvi-">https://tietokayttoon.fi/-/team-finland-verkoston-vaikuttavuuden-arviointi-tf-arvi-</a>. Arvioinnin loppuraportti julkaistaan toukokuussa 2022.</p>
<p class="MsoBodyText">Lisätietoa Team Finland-toimintamallista: <a href="https://www.team-finland.fi/" target="_blank">https://www.team-finland.fi/</a></p>
<p class="MsoBodyText">Teksti: toimitusjohtaja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/vesa-salminen" target="_blank">Vesa Salminen</a>, 4FRONT Oy</p>Risto Alatarvas2022-02-14T10:48:00ZPuuttumista kansainvälisessä liiketoiminnassa tapahtuvaan lahjontaan tehostettavaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1081804162022-02-04T14:19:12Z2022-02-02T11:05:00Z<p class="lead" style="text-align:justify">Kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä ulkomaisen virkamiehen lahjonta on tullut Suomessa käräjä- ja hovioikeuksien arvioitavaksi viidessä tapauksessa. Kaikissa tapauksissa oli väitetyn lahjuksen antajan ja vastaanottajan lisäksi mukana jonkinlainen välittävä taho – esimerkiksi konsulttitoimisto. Ulkomaisia, väitetysti lahjuksia vastaanottaneita tai välittäneitä tahoja ei kuitenkaan näissä Suomessa käsitellyissä tapauksissa syytetty, vaan syytteissä oli kyse vain lahjuksen antamisesta epäiltyjen henkilöiden vastuusta. Keskeistä on, että kaikissa näissä tapauksissa lahjusrikossyytteet hylättiin viimeistään hovioikeudessa.</p>
<p style="text-align:justify">Virkamiesten lahjontaa koskevien säännösten soveltamisen suurimmat haasteet liittyvät kansainvälisissä tapauksissa ulkomaisen virkamiehen käsitteen tulkintaan, teon täyttymiskynnykseen välittäjää käyttäen tehdyissä teoissa ja lahjusrikossäännösten ”toiminnasta palvelussuhteessa” -kriteerin tulkintaan. Säännösten muotoilu ja vakiintunut tulkinta eivät kaikilta osin vastaa kansainvälisiä velvoitteita. Haasteisiin vastaamista hankaloittaa se, ettei virkamiehen lahjontaa koskeville säännöksille useinkaan ole tehokkaasti sovellettavissa olevaa vaihtoehtoa: lahjusrikosten yritystä tai vaikutusvallan kauppaamista ei ole erikseen kriminalisoitu ja yksityisen sektorin lahjontaa koskevat säännökset ovat nekin osoittautuneet vaikeasti sovellettaviksi.</p>
<p style="text-align:justify">Haasteita liittyy myös näytön arviointiin lahjusrikostapauksissa. Selvää on, että todistustaakka on syyttäjällä myös näissä rikoksissa eikä näyttötaakkaa voida asettaa alemmaksi sillä perusteella, että kyse on vaikeasti toteennäytettävistä rikoksista. Lahjusrikostapauksissa näyttö muodostuu usein pääosin aihetodisteista. Tuomioistunlaitoksen ulkopuolelta tuomioistuinten vapaaseen näytön arviointiin pohjautuvaa näytönharkintaa ei voi yksityiskohtaisesti ohjeistaa. Korkein oikeus on kuitenkin esimerkiksi huumausainerikoksia koskevilla ennakkoratkaisuillaan linjannut aihetodisteiden arviointia tavalla, joka on merkityksellistä myös arvioitaessa näyttöä lahjusrikostapauksissa.</p>
<p style="text-align:justify">Sen lisäksi, että rikoksen tehnyt henkilö tuomitaan rikoksesta, voi lahjontateosta joutua vastuuseen myös yritys, jonka puolesta lahjusrikos on tehty. Tässä on kyse oikeushenkilön rangaistusvastuusta, jonka nojalla yritykselle voidaan edellytysten täyttyessä määrätä yhteisösakko. Käytännössä yhteisösakkoja määrätään Suomessa kuitenkin harvoin muissa kuin työturvallisuusrikoksia tai ympäristörikoksia koskevissa tapauksissa.</p>
<p style="text-align:justify">Kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät lahjusrikokset tehdään usein yritysten liiketoiminnan yhteydessä ja yrityksen puolesta tai hyväksi. Oikeushenkilön rangaistusvastuulle olisi siksi syytä antaa enemmän painoa oikeusprosessissa niin esitutkinnassa, syyteharkinnassa kuin tuomioistuinkäsittelyssäkin. Vertailevan tarkastelun perusteella näyttää myös siltä, että tehokkaimmin oikeushenkilön rangaistusvastuun toteuttaminen onnistuu silloin, jos se on toteuttavissa täysimittaista oikeudenkäyntiä kevyemmässä menettelyssä. Myös mahdollisuuksia määrätä oikeushenkilölle menettämisseuraamuksia tulisi selkiyttää ja tehostaa.</p>
<p style="text-align:justify">OECD on Suomea koskevissa maaraporteissaan kiinnittänyt huomiota tuomarien koulutukseen ja erikoistumiseen keinona tehostaa puuttumista kansainväliseen liiketoimintaan liittyvään ulkomaisten virkamiesten lahjontaan. Koulutustarjontaa ja siitä tiedottamista onkin tarpeen lisätä ja kehittää. Keskeistä on koulutuksen saavutettavuus ja oikea-aikaisuus silloinkin, kun tarkasteltavana on kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän lahjonnan kaltainen rikollisuuden muoto, jota koskevia tapauksia etenee oikeusprosessiin harvoin. Siksi on tärkeää, että saatavilla on myös jatkuvasti saatavilla olevia ajantasaisia tukimateriaaleja. Perusteita näyttäisi olevan myös tuomarien jonkinasteiselle erikoistumiselle.</p>
<p style="text-align:justify">Tutkimuksen perusteella näyttäisi kuitenkin selvältä, ettei lahjusrikoslainsäädännön soveltamisongelmissa ole ainakaan pääosin kyse sellaisista oikeudelliseen osaamiseen ja säännösten oikeaan tulkintaan ja soveltamiseen liittyvistä puutteista tai virheistä, jotka olisivat yksinkertaisesti koulutusta ja kirjallisia ohjeistuksia kehittämällä korjattavissa. Kyse on laajasta ja monimutkaisesta sääntelykokonaisuudesta, joka on monilta osin tulkinnanvarainen ja johon liittyvät vakiintuneet tulkinnat eivät kaikilta osin vastaa kansainvälisiä velvoitteita. Siksi myös tilanteen korjaamiseksi tarvitaan moninaisia toimenpiteitä – lainmuutoksia, koulutuksen ja tukimateriaalin kehittämistä sekä lain tulkintaa ja näytön arviointia ohjaavaa oikeuskäytäntöä.</p>
<p><i></i>Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun hankkeen loppuraportti<i> "</i>Lahjonta kansainvälisessä liiketoiminnassa – sääntelyn, soveltamiskäytännön ja koulutuksen nykytila ja muutostarpeet" julkaistaan tiistaina 8. helmikuuta ja hankkeen tuloksia esittelevä webinaari järjestetään Teamsissa julkaisupäivänä klo 13.00–16.00.</p>
<p>Webinaarin ohjelma ja linkki Teams-tapaamiseen: <a href="https://www.ulapland.fi/events/Webinaari-Lahjonta-kansainvalisessa-liiketoiminnassa/38077/7c4b8ea3-4376-499a-969d-7ccc4a81da00" target="_blank">https://www.ulapland.fi/events/Webinaari-Lahjonta-kansainvalisessa-liiketoiminnassa/38077/7c4b8ea3-4376-499a-969d-7ccc4a81da00</a></p>
<p>Teksti: professori Minna Kimpimäki, Lapin yliopisto<br />
Pääkuva: <a href="https://flickr.com/photos/bundesbank/44728488002/in/photolist-2b9vcaC-5Yb76K-5Yb6EM-bHJrVM-5Yb7gn-5Yb6sB-MsYXRD-5YfkSQ-5Yb6zD-2mWYuuz-wavg8H-bm86MH-aG8YxK-9MZp9R-2WyTRc-cfEpLu-cfEpSY-63fbnP-99sSt3-63fcoc-3jR3a-gVR2vK-7C6GMj-77uqsi-P695t5-4XreDS-gVRS9z-2b9vd6W-7C6G3A-q4fdp-a2LdA5-tdFoF8-5xiPhK-5YfmbN-MsYXhc-gVQTzy-77xub1-4zxSfT-gBy8-6ogH23-53gERu-CJa7o-6ocxJH-ceCqy-5uz67k-bHJqcF-GRP2jt-qbsq1-5Gz6zA-JrhQET" target="_blank">Deutsche Bundesbank</a>, (CC BY-NC-ND 2.0)</p>
<ul>
<li>Blogi on julkaistu myös Korruptiontorjunta.fi-sivustolla: <a href="https://korruptiontorjunta.fi/blogi/-/blogs/puuttumista-kansainvalisessa-liiketoiminnassa-tapahtuvaan-lahjontaan-tehostettava" target="_blank">https://korruptiontorjunta.fi/blogi/-/blogs/puuttumista-kansainvalisessa-liiketoiminnassa-tapahtuvaan-lahjontaan-tehostettava</a></li>
</ul>Risto Alatarvas2022-02-02T11:05:00ZYhtenäinen tilastointi auttaa seuraamaan ankkuritoiminnan vaikuttavuuttaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1075631882022-01-28T09:07:29Z2022-01-28T08:48:00Z<p class="lead">Ankkuritoiminta on moniammatillista työtä nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi, päihdekäyttöön puuttumiseksi tai muun huolen selvittämiseksi ja tilanteen ratkaisemiseksi. Osa ankkuritiimeistä hoitaa myös lähisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyviä perheiden haasteita. Työtä tehdään kaikkien poliisilaitosten alueella 43 tiimin voimin.</p>
<p>Toiminta on aina koettu kannattavaksi ja vaikuttavaksi, mutta tilastointi on ollut vaihtelevaa eivätkä käytännöt ole olleet kaikkialla yhteneviä. Toive yhtenäisestä tilastoinnista nousi esiin mm. sisäministeriön alkuvuonna 2020 teettämässä kyselyssä, jossa ankkuritoimijoilta pyydettiin näkemyksiä toiminnan tietopohjan parantamiseksi.</p>
<h2>Ankkuritoiminta on työtä nuoren hyväksi</h2>
<p>Ankkuritiimissä työskentelevät asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Tiimi tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea ja tarvittaessa ohjata avun tai tuen piiriin.</p>
<p>Ankkuritoimintaa ohjaa valtakunnallisesti sisäministeriön johtama Ankkuritoiminnan kehittämisryhmä. Kehittämisryhmään kuuluu toimintaan osallistuvien ministeriöiden edustajia sekä ankkuritoiminnan ja sidosryhmien edustajia.</p>
<p>Sisäministeriö on toteuttanut ankkuritoimijoille uuden verkkoalustan, jossa ankkuritoimintaa voidaan seurata ajantasaisen tilastoinnin avulla. Verkkoalusta julkaistiin vuoden 2021 alussa, ja sen raportoinnin osio valmistui nyt vuodenvaihteessa.</p>
<h2>Tilastoinnille selkeät raamit</h2>
<p>Ankkuritoiminnan kehittämisryhmän toimijoista muodostetussa tilastointiryhmässä luotiin kehykset sille, mitä tietoa järjestelmään tulisi kerätä ja millainen alustan tulisi toiminnallisuuksiltaan olla. Selvää oli, että tietosuojan nojalla kerättävän tiedon tulisi olla täysin anonyymia. Tietoa tulisi kerätä sillä tasolla, että siitä voidaan vetää johtopäätöksiä toiminnan laajuudesta, sen asiakkaista ja väylistä, joiden kautta asiakkaita tulee ja joihin heitä ohjataan. Yhteistyössä kerättiin reilun 30 muuttujan lista tilastoitavista tiedoista.</p>
<p>Vuoden 2021 alussa otettiin käyttöön kaikille ankkuritoimijoille yhteinen extranet, jonka alle tilastointi järjestettiin. Jokainen toimija voi järjestelmässä käydä täyttämässä tiedot tapaamisista helposti ja sujuvasti. Tärkeä ohjenuora kehittämistyössä oli, että järjestelmä on selkeä ja helppokäyttöinen, jotta se tulee osaksi toimijoiden jokapäiväistä työtä eikä toisaalta lisää työmäärää kohtuuttomasti.</p>
<h2>Tilastot auttavat kehittämään ja analysoimaan toimintaa</h2>
<p>Nyt valmistuneesta järjestelmästä nähdään tarkkaa mutta anonyymia dataa ankkuritoiminnan asiakkaista. Yleisimmät tulosyyt toiminnan asiakkaaksi olivat näpistys, lievä ja perusmuotoinen pahoinpitely, päihteet sekä mielenterveyden haasteet. Suurin osa toimintaan osallistuvista nuorista on ensikertalaisia. Tämä itsessään kertoo jo jotain toiminnan vaikuttavuudesta. Vielä tarkempaa tietoa vaikuttavuuden arvioinnin tueksi saamme keväällä 2022 valmistuvasta <a href="https://tietokayttoon.fi/-/ankkuritoiminnan-vaikuttavuus" target="_blank">valtioneuvoston yhteisestä selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeesta</a>.</p>
<p>Suurin osa järjestelmään kirjatuista asiakkaista tuli ankkuritoiminnan piiriin poliisin kautta, opetustoimi oli listalla seuraavana. Yhteistyö ja avoin tiedonvaihto on siis tässäkin toiminnassa keskeistä. Koulut ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa nuorten elämässä, ja siellä on mahdollisuus havainnoida muutokset jo varhain. Tällöin mahdollisuus vaikuttavalle puuttumiselle on paras mahdollinen.</p>
<p>Vaikka ankkuritoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, vain harva kieltäytyy siitä. Reilusta 5500 toimintaan vuonna 2021 kutsutusta asiakkaasta vain 46:n kirjattiin kieltäytyneen toiminnasta. Lukemaan vaikuttaa toiminnan hyvä maine myös nuorten keskuudessa.</p>
<p>Nuoret luottavat ankkuriin ja siihen, että heidät aidosti kohdataan ja tavoitteena on auttaa ja tukea rankaisun sijaan. Ankkuritoiminnan tärkeimpiä tavoitteita onkin rikoskierteen katkaiseminen jo alkuunsa ja tätä kautta uuden suunnan löytäminen elämälle.</p>
<p>Lue lisää ankkuritoiminnasta: <a href="https://ankkuritoiminta.fi/etusivu" target="_blank">Ankkuritiimi apunasi | Ankkuritoiminta</a></p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/emilia-hamalainen" target="">Emilia Hämäläinen</a>, sisäministeriö</p>Risto Alatarvas2022-01-28T08:48:00ZYhdyskuntien viemärivesien satunnaispäästöt aiheuttavat paikallisia terveys- ja ympäristöriskejäRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=1071948202022-01-27T07:07:48Z2022-01-25T12:38:00Z<p class="lead">Yhdyskuntien jätevesihuolto toimii Suomessa yleisesti ottaen hyvin. Kaikissa taajamissa on toimivat viemäriverkostot, joilla jätevedet johdetaan ympäristölupiensa määräysten mukaisesti toimiville jätevedenpuhdistamoille. Jätevesien satunnaispäästöt, eli käsittelemättömän tai osittain käsitellyn jäteveden purkautuminen ympäristöön, on kuitenkin yksi ajankohtainen jätevesihuollon ongelma, joka aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittaa lähiympäristölle. Viemäriverkostojen heikkenevän kunnon vuoksi hulevesiä pääsee kulkeutumaan verkostoon rikkinäisten viemäreiden tai kaivonkansien kautta, jolloin jätevedenpumppaamon tai puhdistamon hydraulinen kapasiteetti ylittyy ja syntyy satunnaispäästöjä. </p>
<h2>Viemäriverkostojen satunnaispäästöjen seurantaan tulee sääntelyä</h2>
<p class="paragraph">Käsittelemättömän jäteveden päästäminen viemäriverkostosta ympäristöön on ympäristönsuojelulain mukaan kiellettyä. Tätä tapahtuu kuitenkin vuosittain, jolloin vesihuoltolaitosten tulee nämä päästöt raportoida ja niiden täytyy sisältyä laitokselle myönnetyn ympäristöluvan rajoihin. Jätevesien satunnaispäästöt ovat noussut esiin parhaillaan käynnissä olevassa EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamistyössä. Näin ollen myös kansallista lainsäädäntöä tullaan tarkistamaan. Viime aikoina uutta näkökulmaa satunnaispäästöihin liittyviin keskusteluihin ovat tuoneet mikromuovit, haitalliset aineet ja antibioottiresistentit bakteerit. </p>
<p class="paragraph">Tulvien ja rankkasateiden aiheuttamat suuret virtaamat aiheuttavat kapasiteettivajetta puhdistamoilla sekä pumppaamoilla erityisesti vanhojen kaupunkialueiden sekaviemäröidyillä alueilla, joissa sekä jäte- että hulevedet johdetaan samaan viemäriin. Toisaalta joskus johdetaan myös erillisviemäriin tarkoituksenmukaisesti hulevesiä kiinteistöiltä, vaikka se on Vesihuoltolain nojalla kielletty. </p>
<h2>Hankkeessa tutkitaan satunnaispäästöjen vaikutuksia ja annetaan suosituksia hyviin käytäntöihin</h2>
<p class="paragraph">Meneillään olevassa SYKEn, VTTn ja THLn toteuttaman <a href="https://tietokayttoon.fi/-/yhdyskuntajatevesien-satunnaispaastojen-merkitys-ja-vaikutukset-vastaanottavissa-vesistoissa">hankkeen</a> päätavoitteena on edistää ylivuoto- ja ohitustilanteisiin varautumista sekä terveys- ja ympäristöriskien hallintaa. Riittävän taustatiedon avulla voidaan antaa suosituksia tuleville, satunnaispäästöjen ehkäisyyn tähtääville toimenpiteille ja lainsäädännön kehittämiselle. Viemäriverkostojen ylivuotoja sekä puhdistamo-ohituksia kirjataan valtakunnallisiin tietojärjestelmiin ja lisäksi vesihuoltolaitoksilla on omat seurantajärjestelmänsä. Koottua tietoa päästötapahtumien ajankohdista, kestoista ja veden laadusta ei kuitenkaan ole kootusti missään.</p>
<p>Koko Suomen tasolla viemäriverkostojen ylivuotojen sekä jätevedenpuhdistamoiden ohitusten määrä on n. 0,2 prosenttia jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena se on pieni ja sisältyy yleensä puhdistamon ympäristöluvan rajoihin, mutta paikallisesti ne saattavat aiheuttaa merkittäviä terveys- ja ympäristöhaittoja. Hankkeessa simuloidaan päästöjä virtausmalleilla ja tehdään asiantuntija-arviot niistä aiheutuvista riskeistä terveydelle ja ympäristölle.</p>
<p><img data-fileentryid="107195505" src="https://tietokayttoon.fi/documents/portlet_file_entry/1927382/kuvituskuva+satunnaisp%C3%A4%C3%A4st%C3%B6-blogiin.jpg/b1d524e6-2cad-6620-a265-3d0066506710" /></p>
<p>Kuvassa simuloidaan jätevesipumppaamolta pääsevän ylivuodon leviämistä viereisessä järvessä. Värit näyttävät tarkasteltavan aineen pitoisuutta vedessä.</p>
<h2>Hyvä tietopohja on tässäkin asiassa toiminnan tukeva perusta</h2>
<p>Verkostoylivuotojen veden laadusta on olemassa hyvin vähän tietoa. Tämä on ymmärrettävää, koska esim. rankkasateiden ja lumen sulamisvesien aiheuttamien ylivuotojen aikana jätevesi laimenee, ja laimentuminen vaihtelee sadetapahtuman aikana. Satunnaispäästöjen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu lähinnä mallien ja asiantuntija-arvioiden avulla. Jotta saataisiin luotettavaa tietoa ja ennusteita päästöistä niiden vaikutusten minimoimiseksi, tulisi tietojärjestelmiin saada tiedot tapahtumien paikasta, kestosta sekä mahdollisimman hyvä kuva päästön vedenlaadusta.</p>
<p>Hankkeen aikana asiantuntijoille ja viranomaisille tehdyn kyselyn mukaan yleisin syy sekä pumppaamoylivuodoille että puhdistamo-ohituksille on runsaat sateet ja sulamisvedet. Tällöin huonokuntoisiin viemäreihin tahattomasti pääsevät hulevedet eli vuotovedet aiheuttavat suuria virtaamia ja siten hydraulisen kapasiteetin ylittymistä pumppaamoilla tai puhdistamoilla. Runsaat sateet ja sulamisvedet olivat myös yleisin kirjallisuudessa mainittu satunnaispäästöjen syy. </p>
<p>Toiseen kategoriaan kuuluvat erilaisista poikkeustilanteista johtuvat satunnaispäästöt. Kyseessä voi olla tekninen vika, kuten sähkökatko tai laiterikko, joka pysäyttää pumppaamon toiminnan ja johtaa näin ylikuormittumiseen ja ylivuotoon. Automaatioviat voivat pahimmillaan aiheuttaa pumppaamon pysähtymisen ilman hälytystä, jolloin ylivuodon riski on suuri.</p>
<p>Viemärin tukkeutuminen puolestaan johtaa siihen, että verkostoon padottunut jätevesi purkautuu lähimmästä verkoston ylivuotokohdasta. Puhdistamoiden vuosiraporttien mukaan myös paineviemärin hajoaminen oli määrällisesti aiheuttanut paljon ylivuotoja. Toisaalta satunnaispäästöjä voi aiheuttaa myös saneeraus- ja huoltotoimenpiteet, joiden aikana joudutaan usein ohijuoksuttamaan jätevesiä.</p>
<p>Hanke päättyy helmikuussa 2022 ja loppuraportti valmistuu talven aikana. Hankkeen päätösseminaari järjestetään 16.2.2022.</p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/jyrki-laitinen" target="">Jyrki Laitinen</a> ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/vuokko-laukka" target="">Vuokko Laukka</a>, Suomen ympäristökeskus SYKE<br />
Kuvituskuva: Jyrki Laitinen</p>Risto Alatarvas2022-01-25T12:38:00ZSeksuaaliväkivaltaa kokeneet kaipaavat vierelleen rinnalla kulkijoitaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=996042612021-11-25T07:35:08Z2021-11-25T07:00:00Z<p><strong>Tänään, 25.marraskuuta on <a href="https://www.un.org/en/observances/ending-violence-against-women-day" target="_blank">YK:n kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi</a>. Päivää on vietetty jo vuodesta 1999 alkaen ja se aloittaa myös sukupuolittunutta väkivaltaa vastustavat <a href="https://www.unwomen.org/en/what-we-do/ending-violence-against-women/take-action/16-days-of-activism" target="_blank">oranssit päivät</a>, jotka jatkuvat 10. joulukuuta eli ihmisoikeuksien päivään asti. Ensi viikolla 30. marraskuuta julkaistava valtioneuvoston tilaama tutkimus tarjoaa uutta tietoa suomalaisista seksuaaliväkivaltaa kokeneista.</strong></p>
<p>Suomessa vakavaa seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden eli raiskauksen uhriksi joutuneiden akuutit tutkimukset ja tukipalvelut on jo osin keskitetty ja ollaan jatkossa keskittämässä <a href="http://www.thl.fi/seri" target="_blank">Seri-tukikeskuksiin</a>. Olemme tutkineet sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin <a href="http://www.hus.fi/seri" target="_blank">HUSin Seri-tukikeskuksen</a> asiakkaiden taustoja, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja, rikosprosessien etenemistä ja kokemuksia Seri-tukikeskuksen tarjoamasta tuesta.</p>
<p>Suomalaisilla seksuaaliväkivallan uhreilla on tutkimuksemme mukaan taustallaan useita haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä, kuten aiempia väkivallan kokemuksia ja haitallista päihteiden käyttöä sekä erilaisia mielenterveyden ongelmia. Nämä samat taustatekijät heikentävät väkivallan uhrien resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Toisaalta seksuaaliväkivallan uhriksi voi joutua, vaikka näitä haavoittuvuustekijöitä ei olisikaan.</p>
<p>Seri-tukikeskusten tarjoama alkuvaiheen tuki huomioi raiskauksen uhrin yksilöllisen tilanteen ja pystyy vakauttamaan uhrin oloa kokonaisvaltaisesti hänen sen hetkisen tuen tarpeensa mukaan.</p>
<h2>Raiskauksen uhri tarvitsee monialaista ja helposti lähestyttävää tukea</h2>
<p>Kyselytutkimukseemme vastanneet raiskauksen uhrit olivat erittäin tyytyväisiä Seri-tukikeskuksesta saamiinsa ensivaiheen palveluihin. Oleellista heille oli kohdata heti väkivaltatapahtuman jälkeen empaattisesti läsnä oleva, asiantunteva ammattilainen, joka pystyi luomaan heille turvallisuuden tunteen. Ensivaiheen jälkeen HUSin Seri-tukikeskuksessa on raiskauksen uhreille tarjolla psykologin ja sosiaalityöntekijän antamaa psykososiaalista tukea. Nämä tukipalvelut auttoivat kyselyyn vastaajia mm. ymmärtämään omia reaktioitaan traumaattisen tapahtuman jälkeen ja vähentämään lähes aina seksuaaliväkivallan uhrille tulevia itsesyytöksen tunteita. Kuitenkin jatkohoitoon pääsyä, tuen kestoa ja lähellä sijaitsevia tukipalveluja olisi kaivattu lisää.</p>
<p>Mikäli raiskauksesta toipuminen pitkittyy ja <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-741-8" target="_blank">tukikeskuksessa todetaan tarve erikoistuneelle tai pidempiaikaiselle psykiatriselle hoidolle</a>, putoaa sekä uhri että häntä auttava ammattilainen pirstaleiseen ja sekavaan <a href="https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/psykiatrisesta-hoidosta-puuttuu-ajattelu/" target="_blank">diagnoosikeskeiseen hoitotahojen vuokaavioon</a>. Tämän vuokaavion laatikoiden eli eri hoitotahojen seinät ovat paksut ja vaikeasti läpäistävät. Laatikoiden väliset nuolet ovat liian lyhyitä, katkonaisia, mutkikkaita tai osoittavat väärään suuntaan. Nuolet eivät myöskään tahdo kuljettaa uhria oikeaan laatikkoon, kun apua tarvittaisiin samanaikaisesti useampaan raiskaustapahtuman aiheuttamaan tai pahentamaan eri ongelmaan.</p>
<p>Tukipalveluiden kynnyksen pitäminen matalana olisi tärkeää psyykkiseen traumaan liittyvän erittäin yleisen välttelyoireen vuoksi. Tukea täytyisi olla saatavilla juuri silloin, kun uhri kykenee sitä ottamaan vastaan. Tämä aikaikkuna voi olla hyvinkin kapea häpeän ja syyllisyyden tunteiden välissä.</p>
<h2>Rikosprosessin raskaus pelottaa</h2>
<p>Asian välttely eli toive tapahtuman unohtamisesta oli myös valtaosalla kyselyyn vastanneista syynä olla ilmoittamatta poliisille seksuaaliväkivaltatapahtumasta. Yhtä yleinen ilmoittamattomuuden syy oli pelko esitutkinnan ja oikeusprosessin raskaudesta. Tutkimuksemme mukaan tämä pelko ei ole ollenkaan turha, sillä viive rikosilmoituksen tekemisestä käräjäoikeuden päätökseen oli Seri-tukikeskuksen asiakkaiden tapauksissa kuukausista useisiin vuosiin. Lisäksi suurimmasta osasta käräjäoikeuden tuomioista oli valitettu. Lopullista oikeuden päätöstä seksuaaliväkivallan uhri joutuu siis odottamaan kohtuuttoman pitkään. Moni Seri-tukikeskuksen asiakkaista olisikin kaivannut lisää oikeudellista neuvontaa.</p>
<h2>Kokonaisvaltaista ja joustavaa ajattelua tukipalveluihin</h2>
<p>Parempi ymmärrys psyykkiseen traumaan liittyvistä oireista koko seksuaaliväkivaltaa kohdanneita auttavassa sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten palveluverkostossa helpottaisi näiden kaikkien ammattilaisten omaa työtä. Kokonaisvaltaisempi ja seksuaaliväkivallan uhrin yksilöllisiin, senhetkisiin tarpeisiin perustuva joustava ajattelutapa tukipalveluissa auttaisi myös uhria toipumisen polulla. Ammattilaiset tarvitsevat ehdottomasti lisää koulutusta aiheesta jokaisessa palveluverkoston vuokaavion laatikossa.</p>
<p>Seksuaaliväkivaltaa kokeneet tarvitsevat sekä meitä ammattilaisia että läheisiään rinnalla kulkijoiksi matkallaan merkitykselliseen ja väkivallattomaan elämäntilanteeseen. Erään kyselyyn vastanneen sanoin ”Det viktigaste var att känna att man blev bemött som en människa.” (”Tärkeintä oli tuntea tulleensa kohdatuksi ihmisenä.”)</p>
<div>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/riina-korjamo" target="">Riina Korjamo</a>, HUS Seri-tukikeskus<br />
Kuva: Matti Snellman</div>Risto Alatarvas2021-11-25T07:00:00ZPandemia paljasti olemassa olevia eriarvoisuuden rakenteitaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=980830242021-11-12T11:19:52Z2021-11-12T11:05:00Z<p><strong>Koronapandemia muutti ihmisten sosiaalista elämää töissä, kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Pitkään jatkuessaan sillä on myös ollut vaikutuksensa eriarvoisuuteen. Turun yliopiston sosiologian opiskelijoiden kurssitöiden mukaan pandemia on osin kärjistänyt sosiaalista eriarvoisuutta, osin tuonut esiin aiemmin piilossa olleita eriarvoisuuden muotoja. Aineistonaan opiskelijat hyödynsivät valtioneuvoston kanslian <a href="https://tietokayttoon.fi/covid-19-tutkimuskatsaukset" target="">COVID-19 tutkimuskatsauksia</a>.</strong></p>
<p>Kevätlukukaudella 2021 toteutetun sosiaalista eriarvoisuutta käsittelevän kurssin tavoitteena oli sosiaalisen eriarvoisuuden lisäksi opettaa opiskelijoille tieteellisen tutkimustiedon hyödynnettävyyden merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Opiskelijoiden tekstit pandemian ja sosiaalisen eriarvoisuuden eri muotojen välisistä yhteyksistä ovat tämän kirjoituksen liitteenä.</p>
<h2>Koronapandemia: suuri tasoittaja vai jakojen kärjistäjä?</h2>
<p>Stanfordin yliopiston historioitsija Walter Scheidelin mukaan pandemiat ovat yksi neljästä Ilmestyskirjan ratsastajista, jotka ovat ihmiskunnan historiassa toimineet eriarvoisuuden ”suurina tasoittajina”. Sodat, vallankumoukset, imperiumien ja valtakuntien romahdukset sekä pandemiat ovat osoittautuneet tehokkaiksi taloudellisen eriarvoisuuden tasoittajiksi vähentäen yhteiskunnan ylempien kerrostumien valtaa, varallisuutta ja tuloja.</p>
<p>Kevätlukukaudella 2021 Turun yliopiston sosiologian opiskelijat tarkastelivat kurssitöissään, missä määrin olemassa oleva tutkimustieto koronapandemiasta tukee Scheidelin havaintoja, kun eriarvoisuus käsitetään taloudellista eriarvoisuutta laajemmin sosiaalisena eriarvoisuutena. Opiskelijoilla oli vapaat kädet valita oma sosiaalisen eriarvoisuuden muotonsa. Tämän jälkeen heidän tehtävänään oli tarkastella valtioneuvoston kanslian COVID-19 tutkimuskatsausten avulla, millaisia yhteyksiä ja seurauksia pandemialla on tutkimustiedon valossa ollut valittuun eriarvoisuuden muotoon.</p>
<h2>Sosiaalinen eriarvoisuus on poikkileikkaava ilmiö</h2>
<p>Opiskelijat tarkastelivat kurssitöissään pandemian ja sitä seuranneiden rajoitustoimenpiteiden seurauksia eri näkökulmista. He tarkastelivat, millaisia seurauksia pandemia-ajalla on ollut sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen sekä maahanmuuttajien asemaan yhteiskunnassa. Yhteiskunnan sulkeutumisen myötä ihmiset jäivät koteihinsa ja etätyö lisääntyi. Tähän liittyen opiskelijat tarkastelivat hoivavastuun sukupuolittuneisuutta, etätyöhön liittyvää eriarvoisuutta sekä pandemian yhteyksiä lähisuhdeväkivaltaan. Lisäksi tarkastelun kohteena oli yhtäältä viestinnän keinot pandemian hillitsemiseksi ja toisaalta se, millaisia eriarvoisuutta tuottavia tekijöitä viestintään liittyy.</p>
<p>Vaikka eriarvoisuus on yksi tutkimuskatsausten yhdestätoista osa-alueesta, opiskelijoiden tehtävänä oli tehdä omat katsauksensa poikkileikkaavasti kaikista tutkimuskatsausten osa-alueista. Opiskelijoiden kurssityöt paljastavatkin, että sosiaalinen eriarvoisuus eri muodoissaan ilmenee useilla elämänalueilla. Se ilmenee niin epidemian leviämisessä, rajoitustoimenpiteiden seurauksissa, koulutuksessa ja oppimisessa, teknologian käytössä, turvallisuudessa sekä ihmisten käyttäytymisessä.</p>
<h2>Tarve välittömille toimille ja pitkän aikavälin seurannalle</h2>
<p>Opiskelijatöiden teemojen valossa pandemia on paljastanut olemassa olevia eriarvoisuuden rakenteita. Nämä näkyvät niin sukupuolten välisessä tasa-arvossa, työelämässä ja etätyömahdollisuuksissa, turvattomuudessa, viestinnässä ja tiedon lukutaidossa sekä maahanmuuttajien asemassa. Monessa tapauksessa pandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta tai tuonut esiin aiemmin piilossa olleita eriarvoisuuden muotoja. Pandemia ei vaikuta olevan tällä kertaa eriarvoisuutta vähentävä tekijä.</p>
<p>Yhteiskunnan toimenpiteiden näkökulmasta pandemian seuraukset edellyttävät sekä välittömiä toimia että pitkän aikavälin seurantaa. Huomattavaa on myös se, että tarve monialaiselle yhteistyölle on ilmeinen. Pandemian seurauksia tulee hoitaa niin kansallisella kuin paikallisella tasolla sektorirajat ylittävästi. Keskeinen kysymys eriarvoisuuden osalta on se, mitkä ovat pandemian pitkän aikavälin seuraukset ja millä vakavuudella yhteiskunta ottaa pandemian sosiaalisen jälkihuollon. Tämä edellyttää poliittista viisautta, malttia ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.</p>
<h3>Opiskelijoiden tekstit:</h3>
<ul>
<li><a href="https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2158283/Eta%CC%88yhteiskuntaan+siirtyminen+paljastaa+eriarvoisuuden+uusiutuvan+vanhojen+rakenteiden+mukaisesti.pdf/1817d894-f3ce-201f-bb92-2c73728e2781?t=1636715551542" target="_blank">Etäyhteiskuntaan siirtyminen paljastaa eriarvoisuuden uusiutuvan vanhojen rakenteiden mukaisesti</a></li>
<li><a href="https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2158283/Hoivavastuun+sukupuolittuneisuus+korostuu+to%CC%88issa%CC%88+ja+kotona.pdf/d8ba8e43-ebfb-1563-ea0a-0d690de77ce9?t=1636715587018" target="_blank">Hoivavastuun sukupuolittuneisuus korostuu töissä ja kotona</a></li>
<li><a href="https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2158283/Koronapandemia+lisa%CC%88a%CC%88+riskeja%CC%88+la%CC%88hisuhdeva%CC%88kivallalle.pdf/a0df7169-7ec8-c86e-256a-be7ae973d6ef?t=1636715622627" target="_blank">Koronapandemia lisää riskejä lähisuhdeväkivallalle</a></li>
<li><a href="https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2158283/Maahanmuuttajien+haavoittuvainen+asema+syvenee.pdf/9a6bfff7-88ee-8dd3-ec6a-f046c28b155a?t=1636715647863" target="_blank">Maahanmuuttajien haavoittuvainen asema syvenee</a></li>
<li><a href="https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2158283/Viestinta%CC%88+on+yksi+parhaista+keinoista+hillita%CC%88+pandemiaa.pdf/5e5ba688-18db-c488-840a-af1d95c83a94?t=1636715679962" target="_blank">Viestintä on yksi parhaista keinoista hillitä pandemiaa</a></li>
</ul>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/mikko-niemela" target="">Mikko Niemelä</a>, Turun yliopisto<br />
Kuvituskuva: Wikimedia Commons</p>Risto Alatarvas2021-11-12T11:05:00ZÄlykäs sopeutuminen ja Euroopan unionin aluepolitiikkaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=964337132021-11-01T09:57:53Z2021-10-29T12:08:00Z<p><strong>Euroopan unionissa taloudellista tukea jakavat uudella ohjelmakaudella ensisijaisesti aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto. Näiden kahden päärahaston lisäksi tukea kanavoidaan alueille myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR+), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) välityksellä. Kaikkien rahastojen päätavoitteena on parantaa merkittävästi unionin eri alueiden asukkaiden elämään.</strong></p>
<p>Edellä mainittujen rahastojen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut kehityksestä jälkeenjääneiden jäsenvaltioiden talouden ja elintason nostaminen lähemmäksi EU:n keskitasoa. Maaseudun ja muiden alueiden väestön vähenemiseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin jääneet näiden kasvutavoitteiden varjoon. Seurauksena on ollut talous- ja väestökasvun keskittyminen suurimmille kaupunkialueille, eikä päätavoite tasapainoisesta kehityksestä eri alueiden välillä ole toteutunut.</p>
<p>Vuoden 2007 Lissabonin sopimuksen pohjalta laajennettiin EU:n aluepolitiikan toimialaa lisäämällä sopimukseen maininta ”… alueista kiinnitetään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin”. Tästä laajennuksesta huolimatta väestön vähenemiseen liittyvät kysymykset ovat vasta nyt saaneet ansaitsemaansa huomiota EU:n alue- ja maaseutupolitiikasta käytävässä keskustelussa.</p>
<p>Maaseudun väestön vähenemisen teeman esiin nousemisesta ovat esimerkkeinä tänä vuonna ilmestynyt Euroopan komission väestökehitysraportti <a href="https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/new-push-european-democracy/impact-demographic-change-europe_en" target="_blank">The impact of demographic change in Europe</a> sekä valmisteilla oleva pitkän aikavälin maaseudun tulevaisuusvisio <a href="https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/new-push-european-democracy/long-term-vision-rural-areas_en" target="_blank">A long-term vision for the EU’s rural areas</a>, jossa määritellään innovatiivisia, osallistavia ja kestäviä ratkaisuja Euroopan maaseutualueille vuoteen 2040. Samanaikaisesti EU:n alue- ja kaupunkipolitiikasta vastaava direktoraatti (DG REGIO) on aiempaa aktiivisemmin painottanut väestömuutoksiin liittyviä kysymyksiä ja näkökohtia. Virinnyt keskustelu ei kuitenkaan vielä ole täysin edennyt toteutukseen jäsenvaltiotasolla. Yksi syy tähän on se, että eri toimintapolitiikkojen ja jäsenvaltioiden näkemykset väestömuutoksesta ja sen merkityksestä vaihtelevat.</p>
<h2>Älykkään sopeutumisen tematiikalla on potentiaalia</h2>
<p>Voidaan kuitenkin todeta, että EU-tasolla on tunnistettu väestöltään vähenevien alueiden kehitysongelmien ratkomisen edellyttävän uusien kehittämisotteiden ja lähestymistapojen luomista. Tätä pyrkimystä on osittain siivittänyt vuonna 2014 käyttöönotettu kansalaislähtöisen paikalliskehittämisen malli (CLLD). Tämän mallin tavoitteena oli hahmottaa paikallislähtöistä kehittämistä monirahoitteisesti, mikä kuitenkaan ei toteutunut Suomessa EU:n alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. CLLD pohjaiset Leader-toimintaryhmät ovat olleet paikallisen kehittämisen airuita Suomessa, mutta niille on ollut tunnusomaista lieventää maaseutualueiden ongelmia kasvusuuntautuneilla kehittämisaloitteilla.</p>
<p>Älykkään sopeutumisen käsite (smart shrinking) ja tematiikka eivät ole löytäneet tietään EU-tason keskusteluun, vaikka EU:n aluepoliittiset toimenpiteet perustuvat vahvasti paikkaperustaisuuteen. Syynä tähän voi olla se, että älykäs sopeutuminen viittaa laajemmassa keskustelussa tavoitteeseen sopeuttaa paikallishallinnon talous ja toiminta muuttuneeseen väestöpohjaan ja ikärakenteeseen. Aluekehittämisen instrumentteja ei ole suunnattu suoraan tämän tyyppiseen paikallishallinnon toimintapohjan vahvistamiseen.</p>
<p>Väestöltään vähenevän kunnan tai alueen kehittämisen kannalta ideaalinen ratkaisu olisi hyödyntää EU:n aluekehittämisen instrumentteja eri rahastoista tehokkaammin paikallishallinnossa. Älykkään sopeutumisen lähestymistapa olisi mahdollista liittää läheisemmin EU:n tavoitteleman inklusiivisen kasvun ajatteluun, joka ottaa huomioon alueellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen lieventämisen sekä osallisuuden vahvistamisen. Tämä ei tietenkään vähennä kunnille tärkeiden elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittämisen merkitystä.</p>
<p>Ihmiset pyrkivät kaikissa EU:n jäsenmaissa turvaamaan tai parantamaan toimeentuloaan, hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan. Paikallista julkista hallintoa ja päätöksentekoa tulisi vahvistaa suhteessa EU:n aluepolitiikkaan, sillä paikalliset ratkaisut ovat keskeisessä asemassa alueiden ja kuntien asukkaiden elinolojen parantamisessa. Älykkään sopeutumisen tematiikalla on potentiaalia muuttaa tätä asetelmaa ja vähentää alueellista eriytymistä. Se kuitenkin edellyttää älykkään sopeutumisen strategian syventämistä sekä EU:ssa että aluetasolla eri rahastojen toimenpiteiden toteuttamisessa.</p>
<p>Teksti ja kuvituskuva: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/petri-kahila" target="">Petri Kahila</a>, Itä-Suomen yliopisto<br />
</p>Risto Alatarvas2021-10-29T12:08:00ZTyöelämään tutustumisjaksot koskettavat kokonaisia ikäluokkia – tietoa toteutuksesta, seurannasta ja kokemuksista tarvitaanRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=950647732021-10-18T08:10:41Z2021-10-18T07:01:00Z<p><strong>Työelämään tutustumisjaksolla (TET-jakso) yläkouluikäiset nuoret tutustuvat työelämään valitsemassaan tai heille osoitetussa työpaikassa aikuisen ohjauksessa. TET-jakso kuuluu osaksi koulunkäyntiä, eikä siitä näin ollen makseta palkkaa. Joskus TET-jakso suoritetaan myös omassa koulussa, esimerkiksi ruokalassa, tai toisen asteen oppilaitoksessa. Monelle TET-jakso on ensimmäinen kosketus työelämään.</strong></p>
<p>TET-jaksojen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään työn merkitys oman elämänsä sekä yhteiskunnan kannalta. Lisäksi TET-jaksojen tulisi edistää oppilaan taitoa tunnistaa opiskeltavien oppiaineiden merkitys tulevien opintojen sekä työelämän ja työllistymisen kannalta.</p>
<p>TET-jaksojen historia pohjautuu vuonna 1979 Airiston Nuorkauppakamarin käynnistämään Koulusta työelämään -hankkeeseen, jonka johdosta koululaisille järjestettiin työpaikkaharjoitteluita eri puolilla Suomea. Sittemmin TET-jaksoista on tullut vakiintunut osa jokaisen peruskouluikäisen nuoren koulunkäyntiä. Vaikka TET-jaksot koskettavat varsin laajasti yläkouluikäisiä nuoria, on niiden toteuttamisesta, seurannasta sekä kokemuksista toistaiseksi melko vähän tutkimustietoa. (Kts. <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161925 " target="_blank">Lahtinen 2019 toim.</a>; <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162994 " target="_blank">Tuukkanen 2019</a>.)</p>
<p>Nyt käynnissä olevassa <a href="https://tietokayttoon.fi/-/tyoelamaan-tutustumisjaksojen-tet-jaksot-toteutus-yhdenvertaisuus-tasa-arvo-ja-saavutettavuus-perusopetuksen-aikana-tetti-" target="">TETTI-hankkeessa</a> tutkitaan TET-jaksojen toteutusta moninäkökulmaisesti ja tarjotaan tietoja, jolla luodaan pohjaa valtakunnallisille kehittämistoimille ja työelämään tutustumisjaksojen potentiaalin paremmalle hyödyntämiselle.</p>
<p>Selvitys tehdään valtakunnallisella tasolla ja siinä huomioidaan alueiden väliset erot. Hankkeeseen on valittu 16 eri aluetta, joilta aineistoa kerätään. Hanketta toteuttavat yhteistyössä MDI Public Oy, Nuorisotutkimusseura ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. </p>
<h2>TET-jaksojen toteuttamisen tavoissa on eroja</h2>
<p>TET-jaksojen kesto vaihtelee alueellisesti. Osa nuorista pääsee tutustumaan työelämään jo seitsemännen luokan lyhyessä työharjoittelussa. Hyvin usein tämä tarkoittaa käytännössä avustavia tehtäviä koulun ruokalassa. Poikkeuksiakin on; joskus oppilaat hakevat TET-paikkaa koulun ulkopuolelta. Kaikissa kouluissa ei ole TET-jaksoa seitsemännellä luokalla. Suurimmat erot tulevat kuitenkin yhdeksännen luokan työelämään tutustumisjaksoissa. Toisilla alueilla sen kesto on yhden viikon, toisilla alueilla kaksi viikkoa.</p>
<p>Työelämään tutustuminen tukee nuoria pohtimaan myös peruskoulun jälkeisiä koulutusvaihtoehtoja. TET-jaksot kytkeytyvät siis keskeisesti nuorten koulutus- ja uravalintoihin. TET-jaksot voivat olla myös tapa purkaa työelämässä voimassa olevaa sukupuolisegregaatiota ja nuoria tulisikin tukea tekemään valintojaan ennakkoluulottomasti. </p>
<p>Käytännössä suurin osa nuorista hankkii TET-paikan itsenäisesti. Tämä voi asettaa nuoria eriarvoiseen asemaan sen mukaan, minkälaista tukea nuorella on saatavilla ja minkälaiset verkostot lähipiiristä löytyvät. Alueiden väliset erot vaikuttavat toki myös siihen, millaisia TET-paikkoja nuorille on tarjolla, kuten myös koulujen käytännöt. Pääkaupunkiseudulla TET-jaksossa olevalla nuorella on lukematon määrä eri vaihtoehtoja tarjolla, kun taas pienemmillä paikkakunnilla itseä kiinnostavan paikan löytäminen voi olla vaikeampaa. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovatkin tutkimuksessa keskeisessä roolissa.</p>
<p>Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tulivat koulujen tehtäväksi vuonna 2015. Lain mukaisesti tasa-arvosuunnitelma on päivitettävä vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein. Koulutuksen järjestäjä vastaa suunnitelman laatimisesta, mutta se on laadittava oppilaitoskohtaisesti.</p>
<p>Tämän tutkimuksen alkuvaiheessa tarkasteltiin koulujen tasa-arvosuunnitelmia. Suurin osa kouluista oli toteuttanut ensimmäisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman joko kuntavetoisesti tai koulukohtaisesti, mutta suunnitelman toimenpiteiden seuranta ja suunnitelman päivitys oli jäänyt tekemättä. Joistakin suunnitelmista näki, että ne oli otettu käyttöön aktiiviseksi työkaluksi koulun käytäntöjen kehittämiseen. Osana tutkimusta pohditaankin, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma nähtäisiin kouluissa kehittämisen työkaluna, pakollisen raportoinnin sijaan.</p>
<h2>TET-jaksojen kehittäminen vaikuttaa nuoren työuraan</h2>
<p>Suomalaisen peruskoulun TET-jaksot ovat melko ainutlaatuinen konsepti tarjota nuorille tilaisuuksia tutustua työelämään. Jonkin verran samantapaisia jaksoja järjestetään myös muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsin peruskouluissa on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan käytössä pakolliseksi määritelty työelämään tutustumisjakso, joka kestää kymmenen päivää.</p>
<p>TET-jaksojen kehittämistä tarvitaan, sillä jokainen nuori hyötyy onnistuneesta ensikosketuksesta työelämään. TET-jaksosta saatu kokemus on tärkeässä roolissa esimerkiksi ensimmäisen kesätyöpaikan saamisessa. Jokaisen tausta ja lähtökohdat elämässä ovat erilaisia ja ne kiistatta vaikuttavat siihen, miten nuori pääsee työelämään kiinni ja millainen urapolku hänelle avautuu. Yksilöiden ja alueiden välisiä eroja voidaan kuitenkin tasoittaa kehittämällä TET-jaksoja koskevia käytäntöjä ja ohjeistuksia. Tämän tutkimuksen perusteella saadaan kokonaiskuva kehittämistarpeista sekä nuorten, opojen, opettajien että yritysten näkökulmasta.</p>
<p>TETTI-hankkeessa kerätään aineistoa haastatteluilla, kyselyillä sekä työpajatyöskentelyllä. Aineistoa kerätään myös nuorilta, joilla on oma TET-jakso tuoreessa muistissa. Hankkeen viestinnässä kiinnitetään huomiota siihen, että tutkimusteema kiinnostaa sekä nuoria että heidän vanhempiaan. TETTI-hanke on edennyt nyt puoliväliin ja päättyy maaliskuussa 2022.</p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/minna-mayer" target="">Minna Mayer</a>, MDI Public Oy, <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/anne-kallio" target="">Anne Kallio</a>, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/jenni-lahtinen" target="">Jenni Lahtinen</a>, Nuorisotutkimusseura ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/sinikka-aapola-kari" target="">Sinikka Aapola-Kari</a>, Nuorisotutkimusseura</p>Risto Alatarvas2021-10-18T07:01:00ZSaasteet kuriin uusilla ratkaisuillaRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=916560972021-09-21T06:20:57Z2021-09-20T12:44:00Z<p><strong>Uudet ja innovatiiviset politiikkatoimet ovat ratkaisuja, joita ei ole aiemmin käytetty Suomessa kyseisessä tarkoituksessa. Täysin uusia niiden ei tarvitse olla, vaan ne voivat olla jo käytössä vaikkapa jossakin muussa maassa, hallinnon tasolla tai sektorilla. Innovatiivisuus näkyy siinä, että ne poikkeavat toimintalogiikaltaan yleisesti käytössä olevista ohjauskeinoista.</strong></p>
<p>Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama <a href="https://tietokayttoon.fi/-/kohti-nollapaastoja-ja-pilaantumista-ymparistopolitiikan-ja-saantelyn-ennakointi-2030-nollapaasto-" target="">NOLLAPÄÄSTÖ-hanke</a> ennakoi saastumiseen liittyvää politiikkaa ja -sääntelyä. Osana työtä hanketiimi kartoittaa uusia ja innovatiivisia politiikkatoimia, jotka voivat esimerkiksi olla kevyempiä, kannustavampia, vaikuttavampia tai kattavampia kuin nykyiset ympäristösääntelyn keinot, jotka nojaavat vahvasti viranomaispäätöksiin.</p>
<h2>Millaisia saastumista rajoittavat uudet ja innovatiiviset toimet voisivat sitten olla käytännössä?</h2>
<p>Yksi mahdollisuus on ehtojen lisääminen julkisiin hankintoihin, yritystukiin ja muuhun julkiseen rahoitukseen; esimerkiksi tarjouskilpailuja, joissa pienimmän ympäristökuormituksen aiheuttavat ratkaisut saavat etusijan. EU:ssa parhaillaan valmisteltavissa kestävän rahoituksen pelisäännöissä (ns. taksonomia) saastumisen ehkäisy on jo yksi kuudesta ympäristötavoitteesta.</p>
<p>Toinen vaihtoehto on ottaa käyttöön uudenlaisia vapaaehtoisten verkostojen ja sääntelyn yhdistelmiä. Vapaaehtoisilla sopimuksilla valtio ja elinkeinoelämä sopivat yhdessä tavoitteista, joihin toimiala sitoutuu. Suomessa tällaisia green deal -sopimuksia on sovellettu esimerkiksi <a href="https://www.hankintakeino.fi/fi/ajankohtaista/uutiset-artikkelit/kohti-paastottomia-tyomaita-vapaaehtoisen-green-deal-sopimuksen" target="_blank">fossiilittomien työkoneiden käytön edistämiseen</a>.</p>
<p>Ympäristömerkinnät ja sertifiointijärjestelmät puolestaan auttavat ostajia tekemään kestäviä valintoja. Esimerkiksi Laatulannoite on laatujärjestelmä ja -merkki, jonka alan toimijat ovat yhteistyössä luoneet kierrätyslannoitevalmisteille (laatulannoite.fi). Laatujärjestelmällä seurataan haitta-aineiden pitoisuuksia kierrätyslannoitteissa.</p>
<p>Data ja sen avoimuus luo uudenlaisia mahdollisuuksia päästöjen hallintaan. Kun päästöt pitää raportoida julkisesti, luodaan paineita vähentää niitä, mikä on Suomessa ollut yksi tärkeä taustatekijä onnistuneessa vesiensuojelussa. Teknologian kehitys mahdollistaa päästöjen raportointia koskevien vaatimusten lisäämisen ilman lisäkustannuksia.</p>
<p>Entistä tarkempi tieto esimerkiksi ilman laadusta ja erilaiset tekoälyratkaisut luovat myös uudenlaisia mahdollisuuksia viranomaisille puuttua paikallisiin ongelmiin, tehostaa päätöksentekoa ja toimeenpanoa tai kokeilla saastumista ehkäiseviä työkaluja. Laajat tietomäärät ja niiden prosessointi mahdollistavat myös terveysriskeistä viestimisen reaaliaikaisesti erityisesti haavoittuville ryhmille – esimerkiksi mitä reittejä kannattaa työmatkapyöräilyssä valita parhaimman ilmanlaadun varmistamiseksi.</p>
<p>Suomessa on jo onnistuttu vähentämään saastumisriskejä merkittävästi aktiivisen ympäristöpolitiikan, teknisen kehitystyön ja julkisen keskustelun ansiosta. Samalla tietoisuus uusista riskeistä, kuten mikromuoveista, uudenlaisista kemikaaleista ja lääkeaineiden jäämistä on lisääntynyt. Näiden hallinta on kuitenkin vaikeaa vain perinteisillä ympäristösääntelyn keinoilla.</p>
<p>Siksi <a href="https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:a1c34a56-b314-11eb-8aca-01aa75ed71a1.0021.02/DOC_1&format=PDF" target="_blank">EU:n saasteettomuustoimintaohjelmalla</a> on myös meille annettavaa ja se kannustaa osaltaan pohtimaan uusia ratkaisuja. NOLLAPÄÄSTÖ-hanke kokoaa ajatuksia ja näkemyksiä aiheesta. <a href="mailto:kati.berninger@tyrskyconsulting.fi" target="">Lähetä omasi!</a></p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/kati-berninger" target="">Kati Berninger</a>, <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/mikael-hilden" target="">Mikael Hildén</a>, <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/topi-turunen" target="">Topi Turunen</a>, <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/oras-tynkkynen" target="">Oras Tynkkynen</a>, <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/petrus-kautto" target="">Petrus Kautto</a> ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/sanna-riikka-saarela" target="">Sanna-Riikka Saarela</a><br />
Kuvituskuva: <a href="https://flickr.com/photos/pimthida/8024219523/in/photolist-7J5PTA-aPgvnr-bD6jZH-7XjiA9-de5dUt-5CGU4C-dFp3se-fypduC-48gW5s-6S2ept-9CqhUq-68uqJy-8hv6p-9CrEMC-5NYEf4-9CoP5T-9CoYmF-9CoTQD-5YPAoc-6S2e5B-6S6i8E-6S6ixb-e6J7on-9CrPXW-9CrCKo-7xdzZG-9V3FMq-2irvDfQ-9CnBP2-9CnB6t-9CoHiD-9CoSh4-9CqiGw-B2gVt-9CnqTe-33BVgM-DdGx1-o7PZ6-9Di1aA-KCMFp-9CrL41-2iaVgoJ-8pf15R-drDFV-QN1dVo-S9tify-bEYYkN-4ZiHbs-6VpzKx-JCXt2m" target="_blank">flickr.com </a>(<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/" target="_blank">CC BY-NC-ND 2.0</a>)</p>Risto Alatarvas2021-09-20T12:44:00ZKäytännöt algoritmisen syrjinnän kitkemiseksi puuttuvatRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=911800302021-09-16T10:29:11Z2021-09-16T09:55:00Z<p><strong>Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto julkisessa hallinnossa on vasta alussa, mutta algoritminen syrjintä on tunnistettu kasvavaksi riskiksi. Työkalut syrjinnän arviointiin ja siihen puuttumiseen kuitenkin yhä puuttuvat.</strong></p>
<h2>Algoritminen syrjintä uhkaa perusoikeuksia</h2>
<p>Tekoälyjärjestelmät ja automatisoitu päätöksenteko uhkaavat syventää olemassa olevaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja syrjintää. Tämä tapahtuu usein huomaamattomasti esimerkiksi vinoutuneen harjoitusdatan hyödyntämisen seurauksena. Esimerkiksi Yhdysvalloissa <a href="https://www.reuters.com/article/us-amazon-com-jobs-automation-insight-idUSKCN1MK08G" target="_blank">rekrytointialgoritmien</a> on havaittu suosineen miehiä naisten kustannuksella aiempien palkkauspäätösten perusteella. Alankomaissa tuomioistuin puolestaan kielsi maan sosiaali- ja työministeriön <a href="https://www.theguardian.com/technology/2020/feb/05/welfare-surveillance-system-violates-human-rights-dutch-court-rules" target="_blank">SyRI-algoritmin</a> käytön nojaten läpinäkymättömyyteen ja perusoikeuksien rikkomuksiin köyhimpiä kansalaisia kohtaan. Tekoälysovellusten riski syrjintään on yksi merkittävistä haasteista, joihin myös julkisen hallinnon on vastattava. Juuri näitä riskejä arvioidaan <a href="https://tietokayttoon.fi/-/tekoalyn-vinoumien-valttaminen-suomalainen-arviointikehikko-syrjimattomille-tekoalysovelluksille">“Tekoälyn vinoumien välttäminen: suomalainen arviointikehikko syrjimättömille tekoälysovelluksille”</a> -hankkeessa.</p>
<p>Hankkeen ensimmäisenä osana toteutettiin haastatteluihin perustuva kansallinen kartoitus Suomessa käytössä olevista tekoälysovelluksista keväällä-kesällä 2021. Turun yliopiston johtamat haastattelut käsittivät julkiset organisaatiot ja viranomaiset, finanssialan, terveydenhuollon sekä rekrytointialan, sillä näiltä sektoreilta oli tutkimuskirjallisuuden perusteella tunnistettavissa eniten algoritmisen syrjinnän riskejä. Tutkijat tarkastelivat haastateltujen henkilöiden avulla eri organisaatioiden näkemyksiä tekoälyn eettisestä kehittämisestä, asiantuntemusta syrjimättömyydestä, sekä tekoälyratkaisujen suunnittelu-, kehitys- ja testausprosesseista. Lisäksi selvitettiin, onko organisaatioihin vakiintunut käytäntöjä tai työkaluja syrjivien vaikutusten arvioimiseksi tai estämiseksi. Kartoituksen keskeiset löydökset ovat:</p>
<h3>1. Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto on vielä vaatimattomalla tasolla</h3>
<p>Julkisella sektorilla tekoälyn soveltaminen on pilotointiasteella, ja tämä tilanne voi jatkua vielä seuraavat 2–4 vuotta. Yksityisellä sektorilla suurin osa tekoälyjärjestelmistä toimii kapealla alueella tai kohdistuu eettisesti vähemmän riskialttiisiin käyttökohteisiin, kuten tuotanto- ja prosessioptimointiin. Tärkeä kysymys on, missä määrin tekoälyn soveltaminen jakaantuu itse kehitettyihin tekoälyjärjestelmiin tai ulkopuolelta valmiina järjestelminä ostettaviin palveluihin. Tekoälyn soveltamisen vaatimaton taso antaa kuitenkin arvokkaan mahdollisuuden varautua jo etukäteen tekoälystä johtuvan syrjinnän tunnistamiseen ja korjaamiseen. Kaikki tutkitut organisaatiot olivat kuitenkin vahvistamassa tekoälyn soveltamista lähitulevaisuudessa.</p>
<h3>2. Algoritminen syrjintä on tunnistettu riskiksi</h3>
<p>Organisaatiot ovat tietoisia tekoälyjärjestelmiin liittyvistä mahdollisista syrjinnän ongelmista, vaikkakin pintapuolisesti. Kaikki haastatellut organisaatiot osasivat esittää joitakin toimia, joihin on ryhdytty syrjinnän estämiseksi teknologiaratkaisujen yhteydessä. Monen organisaation kohdalla toimet olivat kuitenkin yleisluontoisia, rajoittuen esimerkiksi syrjimättömyyttä koskevaan keskusteluun ja koulutukseen. Erilaisia keinoja tai työkaluja syrjimättömyyden estämiseksi käytetään vähän tai enintään vakiintumattomasti. Esimerkiksi erilaiset arviointikehikot tai edes tarkistuslista-tyyppiset työkalut eivät olleet vakiinnuttaneet paikkaansa tutkituissa organisaatioissa.</p>
<h3>3. Syrjimättömyyden edistämiseen ei ole vakiintunut selkeää viranomaisyhteistyötä</h3>
<p>Tietosuoja-asioissa organisaatioiden yhteistyö tietosuojavaltuutetun kanssa on jo vakiintunutta, mutta syrjimättömyyden alueelta yhtä luontaisia yhteistyötahoja tai -malleja ei löytynyt. Tietosuojavaltuutetun kanssa yhteistyötä tehdään niin lainsäädännön velvoittamana kuin vapaamuotoisemmin: useimmiten riskien- tai vaikutustenarvioinnin nimikkeellä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla voisi olla samanlainen rooli tekoälyn käyttöön liittyvissä syrjimättömyyskysymyksissä, mutta tämä vaatisi valtuutetulta lisää resursseja. Tekoälyn vastuullisessa soveltamisessa voitaisiin myös tehdä vahvempaa yhteistyötä yliopistojen tai tutkimusinstituutioiden kanssa.</p>
<h3>4. Julkisen ja yksityisen sektorin vaatimuksissa on merkittäviä eroja</h3>
<p>Julkisten ja yksityisten organisaatioiden velvollisuuksissa on merkittäviä lainsäädännöstä johtuvia eroja, esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen. Toisaalta yksityisten ja julkisten palveluiden raja voidaan nähdä häilyvänä teknologian kehittyessä, esimerkiksi suurien digitaalisten alustojen kohdalla. Ero yksityisen ja julkisen välillä on vaikea tehdä myös valmiina ostettavien tekoälyjärjestelmien ja niiden yhdistelmien kohdalla, joita myös julkiset toimijat hyödyntävät. On tarkkailtava, muuttuuko tai kasvaako tämä ero julkisten ja yksityisten toimijoiden kohdalla erityisesti tekoälyteknologioita sovellettaessa.</p>
<h3>5. Tekoälyjärjestelmien globaalit tuotantoketjut ovat haaste syrjimättömyydelle</h3>
<p>Erityisesti yksityisellä sektorilla tullaan tulevina vuosina soveltamaan laajasti globaaleilta markkinoilta hankittavia tekoälyjärjestelmiä, vaikka nämä järjestelmät voivat olla verrattain läpinäkymättömiä, usein ns. mustia laatikoita<a href="#_ftn1" name="_ftnref1" title="">[1]</a>. Myöskään julkisorganisaatiot ja viranomaiset eivät ole täysin immuuneja ostettavien algoritmien ongelmille. Haasteena on pitää hankintaprosessi hyvin määriteltynä ja auditoitavana erilaisissa hankinnoissa ja organisaatioissa, myös monimutkaisempien järjestelmien hankinnassa. Euroopan unionin sääntely liittyen suuririskisiin tekoälysovelluksiin sekä muut kansainväliset arviointikehikot voivat olla yksi avain asian ratkaisemiseksi.</p>
<p>Lisäksi vakuutusala ja turvallisuusviranomaiset erottuivat haastatteluissa sektoreina, joilla tutkimusta tulee laajentaa. Molemmat alat kytkeytyvät merkittävästi kansalaisten perusoikeuksiin, mutta niiden toimintatavat ovat suhteellisen läpinäkymättömiä. Esiin nousi myös rakenteellisen syrjinnän huomiointi tekoälyn kohdalla: sikäli kun algoritminen syrjintä ei noudata laissa määriteltyjä syrjintäperusteita, on käsiteltävä myös laajemmin yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Algoritmiselle syrjinnälle ominainen välillinen ja moniperusteinen syrjintä ovat myös haasteita nykyiselle lainsäädännölle.</p>
<h3>Tutkimus syventyy syrjinnän riskeihin</h3>
<p>Hanke jatkuu Tampereen yliopiston johtamalla toisella osalla, joka käsittelee kansallisen kartoituksen perusteella syvemmin oppivia algoritmeja hyödyntäviin sovelluksiin liittyviä riskejä yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmista. Keskeisimmät osat tutkimusta kohdistuvat syrjivien vaikutusten ja tärkeimpien riskien teknisiin ja sosiaalisiin alkuperiin tekoälysovellusten kehityksessä ja käytössä. Näitä ovat mm. algoritmien harjoitusdatan edustavuuteen ja tarkkuuteen liittyvät ongelmat, varsinkin suhteessa kiellettyihin syrjintäperusteisiin.</p>
<p>Nyt tarkastellut tekoälyn hyödyntämiskohteet Suomessa antavat tutkimuksella tärkeitä tapaustutkimuksen kohteita, sillä syrjintään liittyvät kysymykset, erityisesti yhdenvertaisuuden edistäminen, voivat näyttäytyä varsin eri tavalla eri yhteiskunnallisissa sovelluskohteissa ja konteksteissa. Kansallisen kartoituksen löydökset lisäävät myös tietopohjaa, joka palvelee suomalaisen arviointikehikon ja politiikkasuositusten muodostamista hankkeen lopussa. Nyt esitellyt tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa hankkeen loppuraportissa kesällä 2022.</p>
<p><strong>Lisätietoja:</strong> <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/juho-vaiste" target="">Juho Vaiste</a>, Turun yliopisto, juho.vaiste@utu.fi ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/atte-ojanen" target="">Atte Ojanen</a>, Demos Helsinki, atte.ojanen@demoshelsinki.fi</p>
<div>
<hr />
<div id="ftn1">
<p><a href="#_ftnref1" name="_ftn1" title="">[1]</a> Mustan laatikon ongelmalla viitataan siihen, kuinka tekoälyjärjestelmät voivat olla toimintalogiikaltaan niin monimutkaisia ja läpinäkymättömiä, ettei kukaan tiedä miksi tai miten kone on tiettyyn ratkaisuun päätynyt.</p>
<p>Kuvituskuva: <a data-track="attributionNameClick" href="https://flickr.com/photos/jazbinsek/" target="_blank" title="Go to Fabrice Jazbinsek's photostream">Fabrice Jazbinsek</a>, Flickr.com (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/" target="_blank">CC BY-NC-ND 2.0</a>)</p>
<p> </p>
</div>
</div>Risto Alatarvas2021-09-16T09:55:00ZUskallus kannattaa! Vaikuttavan tutkijayhteistyön malleja valtioneuvostoonRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=908276942021-09-13T07:11:02Z2021-09-13T06:32:00Z<p><i></i><strong>Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma kiinnittää huomiota valmistelun tietopohjaan sekä sitoutuu syventämään yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. Samalla valmistelijat ministeriöissä ja kaipaavat vahvempaa asiantuntijatukea politiikkavalmisteluun, mutta kipuilevat kiireisten aikataulujen kanssa. Mitä ratkaisuksi yhtälöön?</strong><i> </i></p>
<p>Vastasimme ympäristöministeriössä kysymykseen lisäämällä matalan kynnyksen yhteistyötä tutkijoiden kanssa niin, että se vastasi räätälöidysti tietyn valmisteluhankkeen tarpeisiin. Vuosina 2020 ja 2021 toteutettiin kourallinen tutkijayhteistyön pilottihankkeita, joissa johtotähtenä oli monitieteisyys ja dialoginen työskentelytapa lainvalmistelu- tai strategiavalmistelun tueksi.</p>
<p>Perustimme tutkijaryhmiä esimerkiksi lainsäädännön vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin, tukemaan kansalaiskuulemisia sekä strategiatyön tavoitteiden asetantaan.</p>
<h2>Tutkijat arvioivat ehdotuksia ja sparrasivat valmistelijoita</h2>
<p>Tutkijoiden tukea politiikkavalmisteluun käytettiin monissa muodoissa.</p>
<p><a href="https://ym.fi/lsuudistus" target="_blank">Luonnonsuojelulain kokonaisuudistuksessa</a> kokosimme monitieteisen tutkijaryhmän arvioimaan kriittisesti lain alustavia muutosehdotuksia siitä näkökulmasta, millaisia vaikutuksia niillä on luontoon, ilmastoon, yhteiskuntaan ja talouteen.</p>
<p>Ilmastolain kansalaiskuulemisen verkossa toteutimme yhdessä tutkimushankkeen kanssa. <a href="https://bibu.fi/" target="_blank">BIBU-hanke</a> sparrasi valmistelijoita taustoittamaan kysymyksiä ja esittämään ne neutraalissa muodossa sekä teki yhteenvetoa aineistosta. Vastavuoroisesti tutkijat saivat laajan kyselyaineiston tutkimuskäyttöä varten.</p>
<p>Kansallisen kemikaaliohjelman valmistelussa käytimme tutkijaryhmää ohjelman uudistamisessa teemojen, tavoitteiden ja niiden reunaehtojen määrittelyssä.</p>
<h2>Yhteistyö paransi valmistelun laatua, tutkijoiltakin kiitosta</h2>
<p>Vaatii rohkeutta avata omat keskeneräiset suunnitelmat ja valmistelutyö tiedeyhteisön kriittiseen käsittelyyn – montaa valmistelijaa suorastaan hirvitti! Rohkeudesta oli kuitenkin hyötyä, sillä pilottihankkeista kerätyn palautteen mukaan kokemukset olivat voittopuolisesti erittäin myönteisiä.</p>
<p>Valmistelijat kokivat, että tutkijayhteistyö hyödytti suoraan valmistelua ja paransi sen laatua. Monitieteisyys ja jatkuva keskusteluyhteys olivat tärkeitä tekijöitä onnistumisen kannalta.</p>
<p>Keräsimme palautetta yhteistyömuodoista myös tutkijoilta. Lähes kaikki toivottivat uudenlaisen yhteistyön tervetulleeksi ja koki, että heidän asiantuntemustaan kuultiin. Valtaosa piti kokeilua hyödyllisenä myös oman työn kannalta. Osa ei ollut koskaan ollut mukana lainvalmistelu- tai muissa hallinnon prosesseissa, ja koki oppineensa uutta.</p>
<p>Kehitettävääkin löytyi. Tehtävänannossa on oltava tarkkana, ja pohdittava myös millaisiin kysymyksiin työskentelymuoto antaa parhaat eväät – ja missä se ei toimi. Koronavuoden etätyöpajailu vei vuorovaikutuksen parhaat puolet mukanaan, vaikka tähänkin mukauduttiin.</p>
<h2>Opit koottiin kaikkien saataville</h2>
<p>Ympäristöministeriö keräsi pilottihankkeiden kokemukset yksiin kansiin ja julkaisi keväällä 2021 sisäiseen käyttöön "Valmistelijan oppaan vaikuttavaan tutkijayhteistyöhön". Oppaassa esitellään yhdeksän erilaista tutkijayhteistyön kokeiluja ja niistä saatuja kokemuksia. Lisäksi oppaassa esitetään askel askeleelta tutkijayhteistyön toteuttamisen vaiheet käytännössä. Opas on nyt kaikkien saatavilla: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-416-1" target="_blank">Tutkijayhteistyöllä vahvempaa tietopohjaa valmisteluun. Valmistelijan opas vaikuttavaan tutkijayhteistyöhön</a><i>.</i></p>
<p>Useissa kokeiluissa yhteistyökumppanien rooli on ollut tärkeä – sellaisia ovat olleet <a href="https://acadsci.fi/sofi/" target="_blank">SOFI-tiedeneuvontahanke</a>, <a href="https://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/" target="_blank">Ympäristötiedon foorumi</a> sekä <a href="https://www.aka.fi/strateginen-tutkimus/strateginen-tutkimus/tutkimusta-tiedon-kayttajalle/" target="_blank">Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamat tutkimushankkeet</a>. Näiden tahojen panosta ja työtä tutkijayhteistyön tukemiseksi ei voi vähätellä ministeriöiden resurssien ollessa rajalliset. Vaikka useissa hankkeissa tutkijoille maksettiin nimellinen palkkio, resurssit tämänkaltaiseen laajempaan työhön ovat tärkeä kysymys myös tutkijayhteisön ja tutkimusrahoituksen puolella.</p>
<h2>Monimutkaiset ongelmat ratkeavat monitieteisellä yhteistyöllä</h2>
<p>Moni ministeriö on osoittanut kiinnostusta uudenlaiseen tutkijayhteistyöhön, ja hankkeita on lähdössä käyntiin. Kannustamme laajempaan tutkijayhteistyöhön myös useiden eri ministeriöiden yhteisissä hankkeissa – mitä monimutkaisempi ongelma, sitä enemmän on hyötyä esimerkiksi monitieteisen tutkijaryhmän tuesta työlle. Käytännön ongelmat uudentyyppisen tutkijayhteistyön hankinnassa ja tutkijajoukon nopeassa kokoamisessa saatiin nekin ratkaistua, ja jaamme niistä mielellämme kokemuksia.</p>
<p>Myös <a href="https://tietokayttoon.fi/selvitys-ja-tutkimushankkeet" target="">valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeissa</a> edellytetään usein monitieteistä osaamista ja näkökulmaa. Hyvin toimiva ja säännöllinen vuorovaikutus tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä on olennaista valtioneuvoston työtä tukevien hankkeiden onnistuneessa toteutuksessa. Vuorovaikutus ja avoin yhteiskehittäminen tiedeyhteisön kanssa jo tietotarpeita määritellessä on käytössä joissain hankkeissa ja sitä soisi näkevän enemmänkin. Ympäristöministeriön kokemusten mukaan tämä ollut merkittävä apu tietotarpeiden täsmentämisessä ja rajaamisessa.</p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/kirsi-marja-lonkila" target="">Kirsi-Marja Lonkila </a>ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/tanja-suni" target="">Tanja Suni</a>, ympäristöministeriö</p>
<p><strong>Lue lisää: </strong><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-416-1" target="_blank"><b>Tutkijayhteistyöllä vahvempaa tietopohjaa valmisteluun. Valmistelijan opas vaikuttavaan tutkijayhteistyöhön.</b></a></p>Risto Alatarvas2021-09-13T06:32:00ZKaivoslain intressien sisältöä ja suhteita selvitettyRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=825442652021-07-01T09:17:48Z2021-06-30T13:20:00Z<p><strong>Valtioneuvoston selvityksessä ”Intressivertailu kaivoslupaprosessin osana” on selvitetty sidosryhmien käsitykset intressien sisällöstä sekä oikeudellisten asiantuntijoiden käsityksiä kaivoslain intressien suhteesta eri oikeudenaloihin. Näköala avartui ja metsä sakeni samanaikaisesti. Vesilain kaltaisen intressiharkinnan sisällyttäminen yhden hallinnonalan alle kaivoslain päätöksentekoon oikeudellisesti selkeillä säädöksillä ei ole ongelmatonta. Kuinka valjastaa vanha hevonen nykyaikaisiin raveihin?</strong></p>
<h2>Kaivoslain uudistus ja intressiharkinta</h2>
<p>Intressivertailua kaivoslupaprosessin osana selvittävä hanke on erillinen ja itsenäinen suhteessa kaivoslain uudistukseen. Hankkeiden aikataulut ovat myös erilaisia. Työryhmä seuraa silti kaivoslain uudistusta ja kaivoslakityöryhmä seuraa intressivertailua koskevan selvityksen etenemistä. Intressivertailua koskeva selvitys on vielä alkuvaiheessa eikä työryhmällä voi olla valmiita vastauksia. Perusselvitykset ovat kuitenkin edenneet jo pitkälle. Useita kriittisiä lisäselvitystä edellyttäviä kohtia on jo löytynyt.</p>
<h2>Vanha hevonen nykypäivän raveissa</h2>
<p>Nykyisen vuoden 2011 vesilain mukainen intressiharkinta perustuu noin puoli vuosisataa voimassa olleeseen vanhaan vesilakiin. Oikeusministeriön hallinnonalalla säädettyjen säädöksien siirtäminen elinkeino-oikeudellisten säädösten alaisuuteen ei ole ongelmatonta. Intressiharkinta ei ole sellaisenaan sallittu mm. EU-oikeuden tulkinnassa tai kaivoslakiin kuulumattomassa päästöjen sääntelyssä.</p>
<p>Vaikka vesilain intressivertailussa on jo vanhastaan ollut eräitä kestävän kehityksen elementtejä, vesilaissa ei oteta huomioon välillisiä intressejä kuin rajoitetusti eikä luvitettavan vesitaloushankkeen välitöntä prosessiyhteyttä laajemmin. Mm. jatkojalostuksen ja työllisyyden välilliset hyödyt, maisema, päästöt pääosin jne. puuttuvat. Lisäksi vain intressivertailu kaivoslain laajuudessa sisältyy selvitykseen.</p>
<p>Jos intressejä ei vertailla sidosryhmien oikeustajun mukaisessa laajuudessa, intressivertailusääntelyn hyväksyttävyys kärsii. Vesilain kaltaisen intressivertailusääntelyn päivittäminen sidosryhmien vaatimassa laajuudessa osaksi nykysääntelyä on vanhan hevosen valjastamista nykypäivän raveihin tuntemattomalla radalla. Voiko vanhan hevosen hampaat ja kaviot korjata uuteen ympäristöön sopiviksi ja voisiko se sen jälkeen ravata kaikkien sidosryhmien hyväksymään suuntaan?</p>
<h2>Webropol-sidosryhmäkysely</h2>
<p>Wepropol-sidoryhmäkyselyssä selvitettiin intressien sisältöä ja ulottuvuuksia suhteessa eri lakeihin. Sidosryhmät ovat omien intressiensä parhaita asiantuntijoita, vaikka niitä ei voi selkeästi erotella maanomistajien, maa- ja metsätalouden, matkailun ja muun yritystoiminnan, ympäristöjärjestötoiminnan jne. välillä. Jotkut vastaajista edustivat useampia yhdessä.</p>
<p>Kyselyssä selvisi, että intressien sisältö miellettiin laajemmaksi kuin kaivoslaissa. Erityisesti vesistö ja päästöt koettiin ratkaiseviksi tekijöiksi intressille. Muuttuisiko kaivoslain soveltamisala? Onko kaivoslaki oikea instrumentti sääntelemään intressivertailua erilaisten oikeustajujen edellyttämässä laajuuksissa?</p>
<p>Sopiviksi viranomaisiksi miellettiin lähes kaikki mahdollinen ja mahdoton. Viranomaisen toimivallan edellytettiin olevan riittävä intressien sisältöjen huomioon ottamiseen. Nykyiset ympäristöviranomaiset saivat ehdotuksissa eniten kannatusta. Kaivosten vastustajat kannattivat soveltamistason intressivertailua. Kannattivatko he käytännössä silti vain säädöstason intressivertailua pääosan katsoessa, ettei kaivokselle pitäisi myöntää koskaan lupaa tapauskohtaisessa intressivertailutilanteessa?</p>
<h2>Oikeudellisten asiantuntijoiden haastattelut</h2>
<p>Työryhmän juristit haastattelivat perustuslain, kaavoituksen, saamelaisten, lunastuslainsäädännön, vesilain intressiharkinnan, kaivoslupaharkinnan, vesienhoitosuunnittelun, päästöjen, kaivannaisjätteiden, kaivoksien, kestävän kaivostoiminnan, liikennejärjestelmien, luonnonsuojelun jne. asiantuntijoita. Joidenkin alojen asiantuntijoita haastateltiin useampia mm. tutkija- ja soveltamisnäkökulmista. Haastattelukanavaa ei ole suljettu.</p>
<p>Haastatteluissa tarkasteltiin intressivertailun suhdetta ja rajapintoja eri oikeudenaloihin sekä sisältöä, prosesseja, päätöksentekojärjestelmiä, toimivaltoja jne. Haastatteluissa löydettiin rajapintoja, koestettiin hallinnonaloja, soveltamisaloja, toimivaltoja, viranomaisvaihtoehtoja sekä yhteensovittamista kaavoituksen päätöksentekoon. Haastattelut perustuivat henkilökohtaisiin asiantuntijanäkemyksiin. Haastateltavia ja haastattelijoita grillattiin molemminpuolisesti parhaimmillaan kolmatta tuntia aikataulujen sen mahdollistaessa. Haastatteluissa ajoittain sukellettiin syvissä vesissä ja toisinaan lennettiin korkealla. Kiitos haastatelluille.</p>
<h2>Tarkasteltavia kriittisiä kohtia</h2>
<p>Hankkeen perusselvityksien aikana on vahvistunut ja selvinnyt erilaisia selvitettäviä kriittisiä kysymyksiä.</p>
<ul>
<li>Kuinka estää eri lakien soveltamisalojen ja lainvalmistelun päällekkäisyys sekä menettelyiden kertautuminen?</li>
<li>Kuinka tietojen tarkentuminen toisten lakien mukaisissa lupahakemusmenettelyissä vaikuttaisi kaivoslain intressivertailussa tehtyihin päätöksiin?</li>
<li>Mikä on intressivertailun sallittavuus eri lainsäädännöissä, koskien erityisesti sidosryhmille tärkeitä päästöjä ja ympäristövaikutuksia?</li>
<li>Kuinka intressivertailussa voitaisiin kieltää tai painottaa intressiä, jonka tulkinta erityislaissa kuuluu EU-oikeuden piiriin?</li>
<li>Kuinka erityislakien soveltamisaloihin sisältyvät ja niiden vaatimukset täyttävät hankkeet voitaisiin intressiharkinnassa painottaa intressivaa’an haittapuolen korissa niin, että ne yhdessä muodostaisivat esteen?</li>
<li>Kuinka hankkeen hyödyt voidaan arvioida luotettavasti, kun kaivoksen elinkaarta ei useinkaan tarkasti tiedetä malmivarantoennusteista huolimatta?</li>
<li>Mitkä ovat riittäviä tietoja intressiharkintapäätöstä tehtäessä ja mikä on lisätietojen merkitys aiempaan päätökseen?</li>
<li>Miten ylipäätään määritetään ja painotetaan positiiviset ja negatiiviset intressit niin, että kyse on aidosta oikeusharkinnasta eikä tarkoituksenmukaisuusharkinnasta taikka lainsoveltajalle siirretystä tapauskohtaisesta kestävän kehityksen päätöksentekovallasta?</li>
</ul>
<h2>Kaivoslain ja kaavoituksen intressivertailut</h2>
<p>Mikä on intressivertailun suhde kaavoitukseen ja sen käynnistämiseen? Jos kaavoitusta ei käynnistetä, intressivertailun suorittaa kunnan- tai kaupunginhallitus osallisten lausumatta asiasta. Tämä on nykytilanne, joka ei ole toteutunut, koska uuden kaivoslain mukaisia lupia ei juuri ole haettu. Kaavoituksen tavoitteisiin sisältyvä intressivertailu on tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja vasta kaavoituksen sisältövaatimukset ovat oikeusharkintaa. Kuinka kunnat sovittavat yhteen mahdolliset ristiriitaiset intressinsä muulla tavoin kuin kuntien yhteisellä maakuntakaavalla?</p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/tomi-rinne" target="">Tomi Rinne</a>, Ramboll Finland Oy<br />
Kuvituskuva: Soklin koetehtaan alue Tulppiossa, lähde <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Soklin_kaivos" target="_blank">Wikimedia Commons</a></p>Risto Alatarvas2021-06-30T13:20:00ZMiksi skenaariot vedyn käytön kehityksestä Euroopassa vaihtelevat niin paljon?Risto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=813507572021-06-21T08:20:51Z2021-06-21T07:31:00Z<p><strong>Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n globaalit ilmastoskenaariot ja Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 ovat käynnistäneet vetytalouden uuden tulemisen 2010-luvulla. Päästövähennystavoitteista on siirrytty 2020-luvulle tultaessa hiilineutraalisuustavoitteisiin ja nettonollapäästötavoitteisiin, jolloin kaikki keinot on otettava käyttöön. IPCC:n skenaarioissa lähtökohtana on, että puhtaasti tai vähähiilisesti tuotettua vetyä tarvitaan sellaisiin käyttötarkoituksiin, joita on vaikeaa tai mahdotonta sähköistää tai korvata muilla hiilineutraaleilla energialähteillä suoraan.</strong></p>
<p>Tästä seuraaviin jatkokysymyksiin, mm. miten integroida puhtaan tai vähähiilisen vedyn tuotanto nykyisiin energiajärjestelmiin, on haettu vastauksia ja reunaehtoja erilaisten Euroopan kehitystä kuvaavien energiaskenaarioiden avulla. Näiden tuloksena vetykeskustelu on laajentunut alkuperäisestä viitekehyksestään lämmitykseen, sähköntuotantoon sekä liikennesektorilla kaikkiin segmentteihin. Tämä nostaa vedyntuotannon tarvetta välttämättömiä käyttötarkoituksia suuremmaksi, jolloin on tarve pohtia, millä ehdoilla ja edellytyksillä vedyntuotanto näihin käyttötarkoituksiin voisi olla perusteltua.</p>
<p>Seuraavassa esitellään yhteenveto ilmasto- ja energiapoliittisissa keskusteluissa usein viitatuista erilaisista Euroopan energiaskenaarioista. Yhteenveto liittyy valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa maaliskuussa 2021 käynnistettyyn <a href="https://tietokayttoon.fi/-/vetytalouden-mahdollisuudet-ja-rajoitteet" target="">’Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet’</a> -hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä kansallista ymmärrystä vetytalouden mahdollisista tulevaisuuksista Suomessa.</p>
<h2>Vety Euroopan energiaskenaarioissa</h2>
<p>Tutkimusorganisaatioiden, edunvalvontaryhmien ja julkisen sektorin toimijoiden toimesta julkaistut Euroopan laajuiset energiaskenaariot on esitetty vuoden 2015 jälkeen usein suhteessa Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteisiin, joilla ilmaston lämpeneminen rajattaisiin alle 2°C tai 1,5°C tasolle vuoteen 2100 mennessä. Ensimmäinen alle 2°C tavoite vaatii hiilidioksidipäästöjen alentamista 90 % vuoden 1990 tasosta. Jälkimmäinen 1,5°C tavoite edellyttää päästöjen nettonollatavoitetta vuoteen 2050 mennessä.</p>
<p>Euroopan energia- ja ilmastopoliittisessa keskustelussa yleisesti viitattuja Euroopan laajuisia energiaskenaarioista ovat esittäneet mm. Euroopan komissio (EC), Euroopan komission ja vetyalan toimijoiden yhteinen tutkimus- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU), riippumaton kansainvälinen energia-alan asiantuntijajärjestö World Energy Council (WEC), ilmastotavoitteiden edistämistä ajava European Climate Foundation (ECF) sekä erilaiset Euroopassa toimivat edunvalvontayhteenliittymät. Näistä skenaarioista on esitetty valikoitu yhteenveto kuvassa 1 alla.</p>
<p><img data-fileentryid="81352799" src="https://tietokayttoon.fi/documents/portlet_file_entry/1927382/Kuva1+794.jpg/8b0c709f-6230-8bb5-ed38-21613dfeb864?&imagePreview=1" /></p>
<p><strong><a name="_Ref73451683">Kuva </a>1.</strong> Energian loppukäyttö, vedyn ja synteettisten polttoaineiden osuudet loppukäytöstä ja saavutettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät Euroopan energiaskenaarioissa vuoteen 2050 mennessä. Vedyn raaka-ainekäyttö sisältyy energian loppukäyttöön useimmissa skenaarioissa. WEC:in skenaariossa ovat mukana EU28, Norja, Liechtenstein ja Islanti; muissa skenaarioissa alueena on EU28.</p>
<p>Kuvasta 1 nähdään, että energian loppukäytön on useimmissa skenaarioissa ajateltu vähenevän vuoteen 2050 mennessä noin neljänneksellä nykyisestä tasolle 9 000 TWhLHV. Ainoastaan WEC:in skenaariossa energian loppukäyttö kasvaisi. Vedyn ja synteettisten polttoaineiden määrät vaihtelevat skenaarioissa nollasta enintään 26 %:iin energian loppukäytöstä.</p>
<p>Vedyn loppukäyttö eri sektorien kesken vaihtelee suuresti skenaariosta riippuen (ks. kuva 2 alla). Tämän perusteella esitetyistä energiaskenaarioista voidaan todeta seuraavaa:</p>
<ul>
<li>
<p>Euroopan komission ja sen alla toimivan FCH JU:n skenaarioissa vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttö jakautuu tasaisesti eri loppukäyttösektorien kesken, josta syystä rakennusten lämmityskäyttö korostuu näissä skenaarioissa enemmän kuin muissa. Euroopan komission skenaarioissa on toisaalta tarkoituksella testattu keskenään erilaisia lähestymistapoja ja niiden yhdistelmiä, joista on valittu kuvassa 1 esiteltäväksi vain kaksi vetypainotteista ja yksi yhdistelmäskenaario.</p>
</li>
<li>
<p>FCH JU:n skenaariota ovat olleet laatimassa Euroopan vetyalan yritykset. Vedynkäyttö on tässä skenaariossa odotetusti korkealla.</p>
</li>
<li>
<p>ECF korostaa energiankäytön tehostamista kaikilla loppukäyttösektoreilla, eikä tue vedyn käyttöä rakennusten lämmitykseen. Vety ja synteettiset polttoaineet nähdään ennen kaikkea liikenteen ratkaisuna.</p>
</li>
<li>
<p>Öko-Institut (selvityksen rahoittajana Euroopan parlamentin Greens/EFA-ryhmä) näkee mahdollisuuksia liikenteen laajamittaiseen vedyn ja synteettisten polttoaineiden käyttöön meri- ja lentoliikenteessä. Muilla sektoreilla korostuvat muut toimenpiteet.</p>
</li>
<li>
<p>Maakaasusektorin infrastruktuuritoimijat painottavat vedyn käyttämistä sähköntuotantoon ja teollisuuteen. Vedyn määrä nousee skenaariossa lähes Euroopan komission ja FCH JU:n vetypainotteisimpien skenaarioiden tasolle, mikä tukisi vetyinfrastruktuurin rakentamisen tavoitetta.</p>
</li>
<li>
<p>WEC:in skenaario poikkeaa eniten muista skenaarioista: energiankäyttö kasvaa ja vedyllä olisi vain pieni rooli. Annetuilla luvuilla ei saavutettaisi Pariisin sopimuksen tavoitteita, joten skenaario toimii esimerkkinä tehottomista politiikkatoimista.</p>
</li>
<li>
<p>WindEurope ja Eurelectric keskittyvät puhtaan sähköntuotannon ja sähköistämisen edistämiseen. Vedyn rooli jää vähälle huomiolle.<br />
</p>
</li>
</ul>
<p><img data-fileentryid="81353533" src="https://tietokayttoon.fi/documents/portlet_file_entry/1927382/Kuva2+794.jpg/5433ebc9-aac8-a0ff-e261-1790ce372b1e?&imagePreview=1" /></p>
<p><strong><a name="_Ref73534953">Kuva </a>2.</strong> Vedyn ja synteettisten polttoaineiden loppukäyttö sektoreittain valikoiduissa Euroopan laajuisissa energiaskenaarioissa vuonna 2050.</p>
<p>Vedyn ja synteettisten polttoaineiden osuudet eri sektoreilla vaihtelevat pääasiassa seuraavista oletuksista johtuen:</p>
<ul>
<li>
<p>Teollisuuden nykyisen fossiilisiin energialähteisiin perustuvan vedynkäytön korvaamista puhtaalla tai vähähiilisellä vedyllä ei kaikissa skenaarioissa huomioida (WEC, WindEurope), mikä rajoittaa näiden skenaarioiden käytettävyyttä. WindEuropella oletuksena on tältä osin hiilidioksidin talteenotto ja WEC:in skenaariossa hiilidioksidipäästöt pienenevät suhteessa vähemmän kuin muissa skenaarioissa.</p>
</li>
<li>
<p>Tietyissä skenaarioissa vetyä käytettäisiin huomattavia määriä rakennusten lämmitykseen. Tätä perustellaan vedyn syöttämisellä maakaasun sekaan maakaasuverkkoihin liittyneille lämmityskäyttäjille ja siirtymisellä 100 % vetyverkkoihin myöhemmin. Osassa skenaarioista oletuksena on siirtyminen maakaasusta suoraan muihin vaihtoehtoisiin energioihin.</p>
</li>
<li>
<p>Painotus vedyn käytölle sähkön varastointiin ja sähköjärjestelmän säätämiseen vaihtelee. Korkean sähköntuotannon skenaarioissa oletetaan, että vety voisi toimia jopa vuodenaikavarastona.</p>
</li>
<li>
<p>Liikenteen osalta kaikissa skenaarioissa oletetaan, että henkilöautot sähköistyvät. Vetyä saatetaan käyttää pieniä määriä polttokennoautoissa tämän rinnalla. Vetyä käytettäisiin lähinnä raskaassa pitkän matkan maantieliikenteessä ja meriliikenteessä. Meri- ja lentoliikenteessä hyödynnettäisiin lisäksi vedystä valmistettuja synteettisiä polttoaineita.</p>
</li>
</ul>
<h2>Poliittisen ohjauksen on suunnattava investoinnit oikeisiin käyttötarkoituksiin</h2>
<p>Edellä esitetyissä energiaskenaarioissa heijastuvat intressiryhmien keskenään erilaiset tavoitteet, koska energiaskenaariot ovat luonteeltaan tarkasteluja erilaisista vaihtoehtoisista kehityspoluista, eivät ennusteita tulevaisuudesta. Yksittäisten intressiryhmien tavoitteista riippumatta ilmasto- ja energiapoliittiset ohjauskeinot tulisi perustaa yhteiskunnallisiin hyöty- ja kustannusnäkökohtiin. Skenaariotyössä haasteena ovat vedyn rinnakkaiset roolit eri loppukäyttösektoreilla ja sähkön ja vedyn tuotannon fyysinen sijoittaminen tähän kysyntään nähden. Sijainti vaikuttaa siihen, millaista infrastruktuuria vedyn kuljettaminen ja varastointi vaativat. Suurten investointipäätösten myötä tämä kustannus-hyötyoptimi jatkuvasti muuttuu. Samoin talouden ja markkinoiden kehittyminen, päästövähennysten toteutuksen nopeus ja oletukset tulevaisuuden teknologiavaihtoehdoista ja kustannustasoista vaikuttavat energiaskenaarioissa käytettäviin oletuksiin ajan myötä.</p>
<p>Energia- ja ilmastopoliittisten ohjaustoimenpiteiden suunnittelussa auttaa palaaminen IPCC:n ilmastoskenaarioihin ja sen muistaminen, että kaikki vety pitää tuottaa puhtaalla tai vähähiilisellä energialla. Vety siis kilpailee markkinapaikasta muiden puhtaiden ja vähähiilisten energiaresurssien ja raaka-aineiden kanssa. Vetykeskustelussa tullaan lopulta tuotteiden ja palvelujen elinkaarivaikutuksiin: millaisin päästöin tuote tai palvelu syntyy, mitä päästöjä käyttöön liittyy ja miten tuote tai palvelu on poistettavissa käytöstä. Vetytalouden poliittisten ohjauskeinojen suunnitteluun on siksi hyvä sisällyttää elinkaarinäkökulma energiaskenaarioiden lisäksi.</p>
<p>Vety ei ole itsetarkoitus, vaan väline saavuttaa ilmastotavoitteet siellä, mihin muut keinot eivät olisi vaikutuksiltaan ja kustannuksiltaan soveltuvampia. Esitettyjen lukujen valossa vetytalous on teollisuudelle ja teknologia- ja palvelualojen yrityksille suuri liiketoimintamahdollisuus, joka kuitenkin edellyttää hyvin suunniteltua poliittista ohjausta, jotta toteutus suuntautuu kokonaisuuden kannalta oikeisiin ratkaisuihin.</p>
<h3>Lähteet</h3>
<ul>
<li>
<p>IPCC, 2007. AR4 Climate Change 2007: Mitigation of Climate Change. <a href="https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/03/ar4_wg3_full_report-1.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>European Commission (EC), 2018, November. A Clean Planet for all - A European long-term strategic vision for a prosperous, modern, competitive and climate neutral economy. <a href="https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_analysis_in_support_en_0.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU), 2019, February. Hydrogen Roadmap Europe. <a href="https://www.fch.europa.eu/sites/default/files/Hydrogen%20Roadmap%20Europe_Report.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>World Energy Council (WEC), 2019, September. World Energy Scenarios, European regional perspective. <a href="https://www.worldenergy.org/assets/downloads/European_Scenarios_FINAL_for_website_v2.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>European Climate Foundation (ECF), 2018, September. Net Zero by 2050: from whether to how. <a href="https://europeanclimate.org/wp-content/uploads/2019/12/09-19-net-zero-by-2050-from-whether-to-how-executive-summary.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>Navigant, 2019, March. Gas for climate. <a href="https://gasforclimate2050.eu/wp-content/uploads/2020/03/Navigant-Gas-for-Climate-The-optimal-role-for-gas-in-a-net-zero-emissions-energy-system-March-2019.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>Öko-Institute, 2017, February. The Vision Scenario for the European Union, Update for the EU-28. <a href="https://www.oeko.de/fileadmin/oekodoc/Vision_Scenario__EU-28-Report_2017.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>WindEnergy, 2018, September. Breaking new ground: Wind Energy and the Electrification of Europe’s Energy System. <a href="http://windeurope.org/wp-content/uploads/files/about-wind/reports/WindEurope-breaking-new-ground.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>Eurelectric, 2018, May. Decarbonisation pathways. <a href="https://cdn.eurelectric.org/media/3457/decarbonisation-pathways-h-5A25D8D1.pdf" target="_blank">linkki</a></p>
</li>
<li>
<p>Eurostat, 2021. Euroopan energian loppukäyttö vuonna 2019.</p>
</li>
</ul>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/leena-sivill" target="">Leena Sivill, AFRY</a><br />
Kuvituskuva: <a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c3/Hydrogen_Tube_Trailer.jpg/1024px-Hydrogen_Tube_Trailer.jpg" target="_blank">Wikimedia Commons</a> (CC BY-SA 4.0)</p>Risto Alatarvas2021-06-21T07:31:00ZSkotlannin väestöstrategialla pyritään vaikuttamaan väestön vähenemiseen ja ikääntymiseenRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=798976912022-03-16T05:53:32Z2021-06-11T06:23:00Z<p><strong>Skotlannin hallitus julkaisi huhtikuussa 2021 kansallisen väestörakenteen strategiansa <a href="https://www.gov.scot/binaries/content/documents/govscot/publications/strategy-plan/2021/03/scotland-future-opportunities-challenges-scotlands-changing-population/documents/scotland-future-opportunities-challenges-scotlands-changing-population/scotland-future-opportunities-challenges-scotlands-changing-population/govscot:document/scotland-future-opportunities-challenges-scotlands-changing-population.pdf" target="_blank"><i>”A Scotland for the Future: The opportunities and challenges of Scotland's changing population”</i></a>. Nuorten ja koulutettujen pitkään jatkunut muuttoliike on suuntautunut Skotlannin etelä- ja itäosien kaupunkeihin, ja muuttoliikkeen kaupunkeihin ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. </strong></p>
<p>Skotlannin parlamentissa koettiin, että Brexitin aluevaikutukset, maahanmuuttorajoitukset ja vapaan liikkuvuuden päättyminen ovat uhka maan väestörakenteelle. Maan väkiluvun pelätään laskevan, ja Brexitin ajatellaan heikentävän muun muassa osaavan työvoiman saatavuutta. Brexit laukaisi ”taistelun” väestömuutosta vastaan.</p>
<h2>Skotlantia voi verrata Suomeen asukasmäärältään, maantieteeltään ja väestöllisiltä haasteiltaan.</h2>
<p>Skotlannin noin 5,5 miljoonasta asukkaasta suurin osa asuu kaupungeissa. Skotlannin pohjois- ja länsiosan syrjäiset alueet ovat harvaan asuttuja, joissa väestö ikääntyy ja vähenee. Merkittävimmät erot maiden välillä ovat Suomen kuusi kertaa suurempi maapinta-ala ja kuntien vahva itsehallinto. Skotlannin paikallishallinto on keskitettyä ja paikallishallinnon 32 neuvostolla (councils) on heikko itsehallinto.</p>
<h2>Skotlannin väestöstrategian tavoitteet</h2>
<p>Skotlannin väestöstrategiassa ei esiinny Euroopan unionissa käyttöön otettua käsitettä <i>smart shrinking. </i>Suomessa käsite on kääntynyt <i>älykkääksi sopeutumiseksi </i>keskusteltaessa väestöltään vähenevien ja ikääntyneiden alueiden muutoksen hallinnasta ja uusien ratkaisujen etsimisestä haasteisiin. Vallassa olevan Skotlannin kansallispuolueen tavoitteena on Skotlannin itsenäisyys ja EU:n jäseneksi liittyminen, mutta tästä huolimatta käsite koetaan EU:n muotisanana vieraaksi Skotlannin aluepolitiikassa. Käsitettä ei myöskään haluta käyttää, koska väestöään menettäneiden maaseutualueiden ajatellaan hyötyvän paikkariippumattomuudesta, jota COVID-pandemia on osaltaan edistänyt.</p>
<p>Skotlannin väestöstrategiassa on neljä temaattista tavoitetta ja 36 toimenpidettä. Se sisältää monia jo olemassa olevia politiikkatoimia, joilla uskotaan olevan myönteisiä vaikutuksia väestökehitykseen. Väestökehitykseen vaikuttamisen ymmärretään olevan pitkän aikavälin tavoite, joka vaatii yhtenäisiä toimia monilla politiikan aloilla.</p>
<h2>Strategian temaattiset tavoitteet</h2>
<ol>
<li>Vaikuttaa ikärakenteen vinoutumiseen parantamalla perhepolitiikkaa</li>
<li>Sopeutua väestön ikääntymiseen parantamalla terveydenhuoltoa, ikääntyneiden elämänlaatua ja heidän taloudellista asemaansa</li>
<li>Lisätä maahanmuuttoa muualta Isosta-Britanniasta ja ulkomailta</li>
<li>Tavoitella väestön tasapainoista jakautumista maan eri osiin. </li>
</ol>
<p>Strategian kolme ensimmäistä tavoitetta ovat kansallisen politiikan tason vastauksia väestömuutoksiin ja niistä aiheutuviin ongelmiin. Neljännellä tavoitteella pyritään väestön alueellisen tasapainon saavuttamiseen. Pyrkimyksenä on hidastaa kaupunkeihin suuntautuvaa muuttoliikettä ja sopeuttaa julkisia palveluja sekä väestöään menettävillä että muuttovoittoa saavilla alueilla. Väestöön ja palveluihin liittyvien tekijöiden lisäksi neljänteen tavoitteeseen liittyy myös talouden, elinkeinojen, asumisen ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä näkökulmia. Viimeinen tavoite sisältää älykkään sopeutumisen ulottuvuuksia.</p>
<h2>Politiikan keinot</h2>
<p>Väestöstrategiassa korostuvat<i> kansallisen</i> tason pyrkimykset vastata väestömuutoksiin, mutta niiden lisäksi pohditaan muiden hallinnon tasojen politiikkakeinojen toteuttamista. Strategiassa ei siten painoteta Skotlannin vahvan keskushallinnon asemaa politiikan toteuttamisessa, vaikka se saattaakin näyttäytyä sellaisena suomalaiselle lukijalle.</p>
<p>Skotlannin <i>aluehallinnon </i>politiikan keinot jaetaan strategiassa kolmeen eri ryhmään. <strong>Ensimmäinen ryhmä</strong> on ”aluesokeat” poliittiset toimet, jotka sisältävät sektoripolitiikoita, kuten työvoima- ja asuntopolitiikan. <strong>Toinen ryhmä</strong> koostuu poikkihallinnollista toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan esimerkiksi maaseutualueiden laajakaistayhteyksiä. <strong>Kolmannen ryhmän</strong> muodostaa uusi aluekäytön suunnittelu ja sen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka pohjautuvat paikallisyhteisöjen konsensukseen sekä strategioihin saaristoalueiden ja kaupunkialueiden kehittämisestä.</p>
<p>Näiden politiikoiden ja strategioiden kehyksessä Skotlannin väestöstrategia ei keskity väestömuutosten vaikutusten seurauksiin, vaan toimiin, joilla pyritään kääntämään vähenevän väestön kehityssuunta eri puolilla maata. Tavoitteena on tukea rakenteellisia muutoksia, jotka vahvistavat väestöään menettävien alueiden veto- ja pitovoimaa ja turvaavat niiden palveluja. Väestöstrategia ei kohdistu ainoastaan väestöään menettäville alueille, vaan se pyrkii vähentämään kasvupainetta myös muuttovoittoalueilla.</p>
<p>Tasapainoisen väestörakenteen saavuttamisessa painotetaan paikkaperustaista aluekehittämistä, joista mainitaan muun muassa asumisen, kotona tapahtuvan etätyöskentelyn sekä etä- ja yhteistyötilojen kehittäminen. Strategiassa mainitaan myös voittoa tavoittelemattomien ja yhteisöjen hyvinvointia edistävien julkisen sektorin organisaatioiden hajauttaminen maaseutualueille. Paikallishallinnon neuvostojen lisäksi mainittavia toimijoita tavoitteen edistämiseksi ovat erilaiset työryhmät ja paikalliset yhteisöfoorumit. </p>
<h2>Lopuksi</h2>
<p>Skotlannin väestöstrategiaa on kritisoitu, että sillä tulisi olla nykyistä selkeämpi tavoite sekä selkeät politiikkakeinot tavoitteen saavuttamiseksi. Strategiassa tulisi myös olla selvät välitavoitteet ja niiden asianmukainen seuranta.</p>
<p>Skotlannin väestöstrategiassa ei ole sovellettu älykkään sopeutumisen käsitettä, mutta siinä on älykkään sopeutumisen piirteitä. Väestömuutosten lisäksi strategiassa otetaan huomioon työllisyys, yrittäjyys, asuminen, palvelut ja hyvinvointi. Skotlannissa on optimistinen suhtautuminen, että pitkään jatkunut poismuutto maaseutualueilta on mahdollista kääntää positiiviseksi kehittämällä edellä mainittuja seikkoja. Tätä optimismia puoltaa Skotlannin Suomea lyhyemmät välimatkat sekä se, että maaseutu ole yhtä syrjäinen kuin Suomessa.</p>
<p>Vaikka väestöstrategiasta saa kuvan, että sitä toteutetaan ylhäältä alas -politiikan mukaisesti, paikallishallinnon neuvostot tekevät sopimuksia kolmannen sektorin vapaaehtois- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa esimerkiksi palvelujen tuottamisesta. Paikallisella tasolla kolmannen sektorin toimijoiden merkitys korostuu merkittävinä innovaattoreina ja strategisen suunnittelun toteuttajina, joskin kansallisen strategian koordinoinnin ja neuvostojen toimeksiantojen asettamissa rajoissa.</p>
<p><strong>Skotlannin väestöstrategia sisältää eittämättä aihealueita ja lähestymistapoja, joita voidaan soveltaa Suomessa väestöltään supistuvilla alueilla ja kunnissa.</strong> Siirrettävyys ei kuitenkaan ole suoraviivainen prosessi, vaan edellyttää käytänteiden ja politiikkakeinojen huolellista tulkintaa ja asettamista oikeaan asiayhteyteen sekä hallinnalliseen kokonaisuuteen.</p>
<p>Teksti: yliopistotutkija <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/andrew-copus" target="">Andrew Copus</a>, Itä-Suomen yliopisto<br />
Kuvituskuva: Loch Etive Skotlannissa, lähde <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Skotlanti#/media/Tiedosto:Loch_Etive.jpg" target="_blank">Wikimedia Commons</a> (CC BY-SA 2.0)</p>
<p><em>Blogi on kirjoitettu osana <a href="https://tietokayttoon.fi/-/mita-on-alykas-sopeutuminen-suomessa-aly-" target="">ÄLY – Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa -hanketta.</a></em></p>Risto Alatarvas2021-06-11T06:23:00ZMiten jäsentää muuttuvan ilmaston vaikutuksia turvallisuuteen?Risto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=780692162021-05-31T07:45:51Z2021-05-31T07:16:00Z<p style="text-align:justify"><strong>Ainakin ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuraajat saattoivat panna merkille uutisen, jonka mukaan Yhdysvaltojen uusi presidentti Joe Biden nimesi lähes ensi töikseen tammikuussa <a href="https://www.theverge.com/2021/1/27/22251298/joe-biden-executive-order-climate-change-national-security" target="_blank">ilmastonmuutoksen yhdeksi kansallisen turvallisuuden prioriteetiksi</a>. Linjaus eroaa merkittävästi Bidenin edeltäjän politiikasta, mutta muuten se asettuu luontevaksi jatkoksi esimerkiksi USA:n entisen presidentin <a href="https://unfccc.int/news/president-obama-climate-change-greatest-threat-to-future-generations" target="_blank">Barack Obaman</a>, <a href="https://news.un.org/en/story/2018/05/1009782" target="_blank">YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin</a> tai Suomen presidentti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11560231" target="_blank">Sauli Niinistön</a> näkemyksille.</strong></p>
<p style="text-align:justify">Presidentti Biden näyttää kuitenkin ottavan harppauksen ongelman tunnistamisesta kohti käytännön ratkaisuja. Hän on määrännyt maan turvallisuusviranomaisia selvittämään, miten niiden tulisi työssään huomioida ilmastonmuutoksen seurauksia. Samalla huomio kääntyy yhä enemmän siihen, millaisia konkreettisia turvallisuusvaikutuksia ilmastonmuutos aiheuttaa ja miten niihin on mahdollista varautua. Samoja kysymyksiä Suomen näkökulmasta on pohdittu valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan hankkeessa “<a href="https://tietokayttoon.fi/-/suomi-ja-ilmastoturvallisuus-keskinaisriippuvaisessa-maailmassa">Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus</a>”.</p>
<p style="text-align:justify">Jotta varautumista ilmastonmuutoksen kaltaiseen uuteen turvallisuusuhkaan olisi mahdollista kehittää, on ensin pystyttävä käsitetasolla hahmottamaan, millaisesta ilmiöstä on kyse. Siksi hankkeemme yhtenä tehtävänä on ollut muodostaa ilmastoturvallisuuden jäsennys niin jatkotutkimuksen kuin käytännön työn tueksi. Käsitteet auttavat tunnistamaan ongelman, mutta samalla väistämättä heijastavat arvovalintoja, ohjaavat ajattelua ja saattavat jopa sulkea pois joitakin toimintatapoja. Siksi niihin ei voi suhtautua minä tahansa sanahelinänä.</p>
<p style="text-align:justify">Ilmastoturvallisuuden kohdalla aiheen jäsentäminen on erityisen tärkeää, sillä se poikkeaa monin tavoin perinteisestä uhkakuva-ajattelusta. Osin tämä johtuu ilmiön kokonaisvaltaisuudesta. Kuten hankkeemme edellisessä <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/mita-ilmastoturvallisuus-on-ja-miksi-se-on-tarkeaa-">blogissa</a> kuvataan, ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen yhteiskunnan toimintaan, mutta yksittäisiin vaikutuksiin ja erityisesti niiden muodostamiin vaikutusketjuihin liittyviä syy-seuraussuhteita on usein vaikea hahmottaa. Lisäksi ilmastonmuutosta on kuvattu <a href="https://theglobalobservatory.org/2021/03/climate-change-must-be-tackled-as-global-security-risk/">toimijattomaksi uhaksi</a> (“actorless threat”), minkä vuoksi sitä ei voi torjua kukistamalla yksittäinen vastustaja, vaan siihen varautuminen edellyttää pitkäjänteistä toimintaa monelle eri alalla.</p>
<p style="text-align:justify">Hankkeemme lähtökohtana on ollut, että ilmastoturvallisuuden jäsennyksen tulisi olla sekä käyttökelpoinen että viimeisintä tutkimusta heijasteleva. Turvallisuusvaikutusten moninaisuudesta huolimatta jäsennyksen tulee olla riittävän yksinkertainen, jotta se edistäisi käytännön politiikkatyötä. Toisaalta lähes miten tahansa jaoteltuina vaikutuksilla on keskinäisvaikutuksia, joten eri kategorioiden välillä on väistämättä päällekkäisyyksiä. Lopulta päädyimme kolmitasoiseen jäsennykseen, jossa ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin.</p>
<p style="text-align:justify"><img data-fileentryid="78069234" src="https://tietokayttoon.fi/documents/portlet_file_entry/1927382/ilmastonmuutos+ja+turvallisuus.jpg/582c9bf1-982f-1f6b-7499-a558dcddc3a2?&imagePreview=1" /></p>
<p style="text-align:justify"><b>Suorat</b> vaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tai voimistamiin luonnonilmiöihin ja niistä seuraaviin vahinkoihin ihmisille, infrastruktuurille ja ekosysteemeille. Niitä ovat esimerkiksi tulvien tai rankkasateiden seuraukset sekä niistä johtuvat pitkäaikaiset sähkönjakelun häiriöt. Suoria vaikutuksia voi ilmetä myös pitkällä aikavälillä, kun esimerkiksi uusista taudinaiheuttajista johtuvat terveysriskit kasvavat. Suorat vaikutukset voivat tapahtua laajoillakin alueilla, mutta useimmiten niiden aiheuttaja ja taustalla oleva vaikutusketju on suhteellisen helposti tunnistettavissa.</p>
<p style="text-align:justify"><b>Ketjuuntuvien</b> vaikutusten kohdalla ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin vaikutuksiin. Esimerkiksi poikkeukselliset sääolosuhteet eri puolilla maailmaa voivat aiheuttaa tuotantovaikeuksia ja häiriöitä toimitusreiteillä, jotka voivat tuntua myös Suomessa. Seuraukset voivat entisestään vahvistua, mikäli ne yhdistyvät esimerkiksi valtioiden välisiin kiistoihin ja vastakkainasetteluihin. Myös muuttoliikkeiden ja globaalin eriarvoisuuden kaltaiset kysymykset voivat itsessään synnyttää turvallisuusvaikutuksia tai vahvistaa niitä. Ketjuuntuvat vaikutukset liittyvät olennaisesti myös geopolitiikan ja talouden ilmiöihin ja siten laajempaan turvallisuusympäristön muutokseen.</p>
<p style="text-align:justify"><b>Siirtymävaikutukset</b> viittaavat ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä ja siihen sopeutumisesta syntyviin seurauksiin. Ne käsittävät sekä yksittäisten toimien mahdolliset haittavaikutukset että laajemman, koko yhteiskunnan järjestelmätasolla tapahtuvan siirtymän seuraukset. Ne voivat siten liittyä esimerkiksi kestävään energiantuotantoon vaadittujen raaka-aineiden turvaamiseen tai fossiilisesta tuotannosta luopumisesta seuraaviin geopoliittisiin muutoksiin, mutta myös valtion sisällä kasvavaan yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun ja eriarvoisuuteen.</p>
<p style="text-align:justify">Hankkeen työssä jäsennys on auttanut tunnistamaan, millaisia turvallisuusvaikutuksia ilmastonmuutoksesta voi koitua Suomen kokonaisturvallisuudelle. Tässä tarkastelussa Suomelle erityisen merkittäviksi nousevat ketjuuntuvat ja siirtymävaikutukset, kuten kansainvälisten jännitteiden kohoaminen, kuljetusketjujen häiriöiden yleistyminen, polarisaatio ja kasvava eriarvoisuus. Näiden seuraaminen on ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin varautumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vaikutuksia, ennakointia ja tarvittavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin hankkeen elokuussa ilmestyvässä loppuraportissa. Selvää kuitenkin on, että työ ilmastoturvallisuuden parissa on vasta aluillaan ja edellyttää jatkoa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.</p>
<p style="text-align:justify">Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/emma-hakala" target="">Emma Hakala</a>, Ulkopoliittinen instituutti<br />
Kuvituskuva: Pasi Markkanen</p>Risto Alatarvas2021-05-31T07:16:00ZPohjoismaat tukevat työn ja tekijän kohtaamista – valtio voi kannustaa monipaikkaisuuteen verovähennyksilläRisto Alatarvashttps://tietokayttoon.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=1986843&entryId=772897682021-06-21T10:54:54Z2021-05-26T07:51:00Z<p><strong>Monipaikkaisuus on ilmiönä laaja ja monimuotoinen, mutta yleensä sillä tarkoitetaan asumista tai työskentelyä kahdella paikkakunnalla tai esimerkiksi ajoittaista etätyötä. Verotuksen avulla voidaan ohjata ihmisten työperäistä liikkumista ja monipaikkaisuutta. </strong></p>
<p>Tarkastelimme, miten eri maat huomioivat koti- ja vuokratoimistot, työmatkakulut sekä työasunnot henkilöverotuksessa. Pohjoismaat näyttävät tukevan kaikkein laajimmin työn ja tekijän kohtaamista ja sitä kautta monipaikkaisuutta.</p>
<h2>Työhuonevähennykseen liittyy tiukkoja ehtoja, mutta maiden käytännöissä on eroja</h2>
<p>Verovähennysten suuruus, ehdot sekä hallinnollinen taakka vaihtelivat tarkastelluissa maissa huomattavasti. Suomen <a href="https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/tulonhankkimismenot/ty%C3%B6huonev%C3%A4hennys/" target="_blank">työhuonevähennys</a> on avokätisin etätyön edistämisen näkökulmasta. Siinä missä Suomessa voi vähentää tulonhankkimiskuluina oman asunnon käytöstä työn tekemiseen liittyviä kuluja joko todellisten kulujen mukaan tai kaavamaisesti kotona tehdyn työn määrän perusteella, Tanskassa ja <a href="https://www.skatteetaten.no/en/business-and-organisation/tax-for-businesses/tax-return/deductions/deduction-tool-for-sole-proprietorships/deductions-related-to-office-space/" target="_blank">Norjassa</a> saa verovähennystä kotitoimistosta ainoastaan, jos työkäyttöön on varattu erillinen huone. <a href="https://skat.dk/skat.aspx?oid=2245166" target="_blank">Tanskassa kotitoimiston kuluja</a> voi vähentää ainoastaan noin 850 euron omavastuuosuuden ylittävältä osalta.</p>
<p>Muissa tarkastelussa mukana olleissa maissa kotitoimistoon kohdistuvat verovähennykset ovat rajatumpia ja ne edellyttävät ehdotonta tarvetta etätyöskentelylle. Esimerkiksi <a href="https://www.skatteverket.se/privat/skatter/arbeteochinkomst/avdragslexikonforprivatpersoner/a.4.5fc8c94513259a4ba1d800042947.html" target="_blank">Ruotsissa kotitoimiston verovähennysten</a> ehtona on muun muassa, että työnantaja ei tarjoa työtilaa, kotitoimiston on oltava erillään asuintiloista ja sisustettu siten, ettei sitä voida käyttää asumiseen ja että koti on suurempi kuin mitä se olisi ilman tarvetta työhuoneelle. Lisäksi useissa maissa kotitoimiston verovähennysten hallinnollinen taakka on suuri, sillä verotettavan tulee todistaa ja dokumentoida joko kotona tehdyn etätyön määrä tai todellisten kulujen määrä (<a href="https://www.ato.gov.au/individuals/income-and-deductions/deductions-you-can-claim/home-office-expenses/" target="_blank">Australia</a>).</p>
<p>Koronapandemia on vaikuttanut selvästi verovähennysten saatavuuteen joissakin tarkastelluissa maissa. Monin paikoin verovähennysten saatavuuden kriteerejä on madallettu, ja esimerkiksi <a href="https://www.gov.uk/tax-relief-for-employees/working-at-home" target="_blank">Isossa-Britanniassa pandemia on lisännyt kotitoimiston verovähennysten saatavuutta</a> hyvin merkittävästi. Toisaalta, esimerkiksi Tanskan veroviranomaiset eivät hyväksy väliaikaista kotitoimistoa pandemian vuoksi etätöitä tekeville. Pohjoismaissa etätöitä varten vuokratun toimiston kuluja korvataan avokätisesti, kun taas Isossa-Britanniassa ja Irlannissa ne eivät ole vähennyskelpoisia lainkaan. </p>
<h2>Työmatkavähennykset perustuvat useammin matkan pituuteen kuin kulkuvälineeseen</h2>
<p>Työmatkojen suhteen <a href="https://www.vero.fi/en/individuals/tax-cards-and-tax-returns/income-and-deductions/travel_expenses/commuting_expense/" target="_blank">Suomi</a>, <a href="https://www.skatteverket.se/servicelankar/otherlanguages/inenglish/individualsandemployees/declaringtaxesforindividuals/commondeductionsinthetaxreturn.4.7be5268414bea064694c75e.html" target="_blank">Ruotsi</a>, <a href="https://www.citizensinformation.ie/en/travel_and_recreation/public_transport/public_transport_commuter_tickets_and_tax.html" target="_blank">Irlanti</a>, <a href="https://skat.dk/SKAT.aspx?oid=2244509" target="_blank">Tanska</a>, <a href="https://www.skatteetaten.no/en/person/taxes/get-the-taxes-right/employment-benefits-and-pensions/travel-home-work/travel-deduction/" target="_blank">Norja</a> ja <a href="https://germantaxes.de/income-related-expenses-taxes-employees" target="_blank">Saksa</a> myöntävät kattavia verovähennyksiä. Siinä missä Irlannin työmatkavähennys ohjaa erityisesti julkisen liikenteen käyttöön sekä <a href="https://www.citizensinformation.ie/en/travel_and_recreation/cycling/cycle_to_work_scheme.html" target="_blank">pyöräilyyn</a>, Tanskassa ja Saksassa verovähennykset ovat samansuuruisia kulkuvälineestä riippumatta.</p>
<p>Suomessa ja Ruotsissa verovähennyksissä on myös selvästi huomioitu toimintaympäristö, jossa välimatkat voivat olla paikoitellen pitkiä ja jossa julkista liikennettä ei ole mahdollista käyttää. Tämä konkretisoituu kilometriperusteisena verovähennyksenä, joka lasketaan toteutuneen matkan mukaan. Suomessa ja Ruotsissa tuetaan pitkiä työmatkoja, kun taas Tanskassa verovähennykset ovat suurimmat keskipitkille työmatkoille. Kaavamainen, etäisyyteen perustuva työmatkakuluvähennys on korkeampi 25–120 km työmatkoille kuin yli 120 km työmatkoille (paitsi reuna-alueilla tai pienillä saarilla asuville). Alle 25 kilometrin työmatkoista ei voi saada Tanskassa verovähennystä.</p>
<p>Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa työmatkavähennyksessä on euromääräinen omavastuu, jonka yli kulut korvataan (Suomessa maksimimäärään saakka). Ruotsin työmatkakulujen verotusta ollaan tosiin muuttamassa yksinkertaisempaan malliin, joka perustuu etäisyyksiin (vähintään 30 kilometriä) ja jossa korvauksen suuruus olisi yhteneväinen kulkuneuvosta riippumatta. Muut tarkasteluun kuuluneet maat (<a href="https://www.irs.gov/credits-deductions-for-individuals" target="_blank">Yhdysvallat</a>, <a href="https://www.ato.gov.au/individuals/income-and-deductions/deductions-you-can-claim/vehicle-and-travel-expenses/travel-between-home-and-work-and-between-workplaces/" target="_blank">Australia</a> ja <a href="https://www.gov.uk/tax-relief-for-employees/travel-and-overnight-expenses" target="_blank">Iso-Britannia</a>) eivät myöntäneet henkilöverotuksessa verovähennyksiä työmatkoista lainkaan. Sen sijaan <a href="https://www.gov.uk/expenses-and-benefits-public-transport" target="_blank">Isossa-Britanniassa työnantajat saavat verovähennyksiä</a> työntekijöilleen palkan osana tarjoamistaan julkisen liikenteen kausilipuista.</p>
<h2>Työasuntovähennykset muita vähennyksiä suppeampia</h2>
<p>Työasuntoon liittyvien verovähennysten taustalta ovat havaittavissa työn ja tekijän kohtaamiseen kohdistetut tavoitteet. Työasuntoon kohdistuvan verovähennyksen ensisijainen tarkoitus on kannustaa työn vastaanottamista ulkopaikkakunnalta, mikä on työmarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeää. On kuitenkin selvää, että työasunnon verovähennykset tukevat välillisesti myös monipaikkaisuutta.</p>
<p>Tarkasteltavista maista tällaisia verovähennyksiä myöntävät Pohjoismaat ja <a href="https://germantaxes.de/second-household" target="_blank">Saksa</a>. Ehdoissa ja verovähennyksen saatavuudessa on kuitenkin eroja. <a href="https://www.skatteverket.se/privat/skatter/arbeteochinkomst/avdragslexikonforprivatpersoner/d.4.5fc8c94513259a4ba1d800042835.html#h-Dubbelbosattning" target="_blank">Ruotsissa</a> työpaikan ja vakituisen asunnon välisen matkan tulee olla vähintään 50 kilometriä, <a href="https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/tulonhankkimismenot/ty%C3%B6asuntov%C3%A4hennys/" target="_blank">Suomessa</a> 100. Ruotsissa ja <a href="https://skat.dk/skat.aspx?oid=2245171" target="_blank">Tanskassa</a> työasuntovähennyksen voi saada vain väliaikaisesti, mikä Ruotsissa tarkoittaa kahden vuoden määräaikaa ja Tanskassa määräaikaista työsuhdetta. Suomessa työasuntovähennystä voi saada vain vuokratusta asunnosta, kun taas <a href="https://www.skatteetaten.no/en/person/taxes/get-the-taxes-right/employment-benefits-and-pensions/travel-home-work/commuter/commuter/commuter-deduction/" target="_blank">Norjassa</a> vähennystä voi saada myös omistusasunnosta.</p>
<p>Myös perhesuhteet vaikuttavat työasuntovähennyksen saatavuuteen. Kun Suomessa yksin asuva voi saada työasuntovähennystä, Tanskassa sitä voi saada vain naimisissa tai avoliitossa oleva tai yksinhuoltaja. Yleisesti ottaen, kansainvälinen vertailu osoitti, että työasuntovähennykset olivat sekä määrältään suppeimpia että vaatimuksiltaan suurimpia, kun verrataan muihin tarkasteltuihin verovähennyksiin.</p>
<h2>Verovähennyksiin kohdistunee jatkossa muutospaineita</h2>
<p>Kaiken kaikkiaan tarkastelun kohteena olleet verovähennykset muodostavat kokonaisuuden, josta on havaittavissa yhdenmukaisia tavoitteita. Kuten aiemmin todettiin, Pohjoismaat näyttävät tukevan laajimmin työn ja tekijän kohtaamista. Pohjoismaiden suhteen yhtymäkohtia löytyy myös eurooppalaisiin verrokkimaihin, vaikkakin verovähennykset vaikuttavat olevan tarveharkintaisempia Keski-Euroopassa.</p>
<p>Huomionarvoiseksi tekijäksi esille nousi myös Iso-Britannian ja Irlannin vähennyksiä leimaava pragmaattisuus, joka näyttäytyi tarkasti ja yksityiskohtaisesti määriteltyinä rajauksina koskien vähennyksiä.</p>
<p>Lisäksi tarkasteltuihin verovähennyksiin liittyi eriävä määrä hallinnollista taakkaa, sekä verotettavalle että verottajalle. Hallinnollisen taakan suuruus vaihteli sekä maittain että verovähennystyypeittäin. Suomessa työhuonevähennykseen liittyy vähän hallinnollista taakkaa, kun taas Tanskassa työmatkakulujen vähennys on yksinkertaista. Sen sijaan työasuntovähennys näyttäytyy hallinnollisesti muita tarkasteltua verovähennyksiä raskaampana.</p>
<p>Yleisesti ottaen, mahdollisuudet verovähennyksiin ovat kansainvälisesti melko kattavia, vaikkakin vaihtelevia eri maissa. Verovähennyksiin, erityisesti työhuonevähennykseen ja työmatkavähennykseen, kohdistunee kuitenkin muutospaineita niin etätyön yleistymisen kuin päästövähennystavoitteiden johdosta. </p>
<p>Teksti: <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/sari-rannanpaa" target="">Sari Rannanpää</a> ja <a href="https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/sebastian-hovi" target="">Sebastian Hovi</a>, MDI Public Oy<br />
Kuvituskuva: Anssi Kumpula</p>
<p><em>Blogi on osa keväällä 2020 käynnistynyttä <a href="https://tietokayttoon.fi/-/elinvoimainen-ja-kestava-monipaikkainen-suomi-sompa-">VN TEAS Monipaikkaisuus -hanketta</a>, jonka tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva monipaikkaisuuden kehityksestä sekä tunnistaa keskeiset keinot, joilla voidaan edistää kestävää monipaikkaisuutta. Hanketta toteuttavat MDI Public Oy, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.</em></p>Risto Alatarvas2021-05-26T07:51:00Z