Skip to Content

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Innovaatioilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa

Government analysis, assessment and research activitiesMinistry of Economic Affairs and Employment
Julkaisuajankohta 2.12.2019 9.37
Tiedote 638/2019

Suomalaiset yritykset ovat alkaneet huomioida ja tunnistaa kestävän kehityksen mahdollisuuksia innovaatiotoiminnassaan: lähes 90 prosenttia kaikista tämän vuosikymmenen suomalaisista innovaatioista tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksessa havaittiin, että kestävän kehityksen innovaatiot tuottavat lisäarvoa yrityksille. Lisäksi tutkimus toi esille tulevaisuuden kehityskulut, joita tarvitaan YK:n kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

Innovaatioilla on mahdollista tuottaa ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, terveydenhoitoon, ravinnontuotantoon ja kaupungistumiseen. Innovaatioilla on siis keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemissa, kertoo valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimus.

Tutkimuksessa ”Kestävän kehityksen innovaatiot” selvitettiin, mikä on innovaatioiden ja yritysten merkitys globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa. Yleisemmin tarkasteltiin, millaisilla kehityskuluilla kyseiset haasteet ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Tarkastelu tehtiin neljän sektorin kautta: maatalous ja ruoantuotanto, kaupungistuminen, energia ja materiaalit sekä terveys ja hyvinvointi.  Tutkimus tuo esille keskeisimmät näiden sektoreiden innovaatiot. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka tarkastelee YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja suomalaisen innovaatiotoiminnan yhteyksiä.

Yritykset ovat avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

Useat suomalaiset teollisuusyritykset ovat jo maailmanlaajuisia johtajia omilla aloillaan, kun on kyse kestävyydestä, asiakaslähtöisyydestä ja -palvelusta. Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuutta SDG-perustaista muutosta. Yritykset ovat kehittäneet niihin vastaamiseksi mm. kestävän energian ja talouden, kestävien ruoka- ja luonnonjärjestelmien sekä digitaalisten ratkaisujen innovaatioita. Esimerkiksi Neste Green 100 -diesel on raakaöljytön, sataprosenttisesti uusiutuva diesel. Vastaavasti St1:n RED95-diesel koostuu 95-prosenttisesti jätepohjaisesta bioetanolista. Gold&Green Foods ja Verso Food valmistavat proteiinia resurssitehokkaasti kaurasta ja härkäpavuista. Firstbeatin kehittämä sydämen mittaukseen perustuvan menetelmä kehon toimintojen analysoinnista on edennyt liikunnan vaikuttavuuden analysoinnista laajemmin ihmisen hyvinvoinnin seuraamiseen, stressin hallintaan ja riittävän levon varmistamiseen.

Kestävän kehityksen innovaatioista hyötyvät niin yhteiskunta kuin yksilö

Ilmastonmuutoksen etenemisen ja tiukempien kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden ansiosta kestävien tuotteiden ja tuotantomenetelmien käyttö sekä valmistusosaaminen ovat entistä vahvempi kilpailuetu. Älykäs automaatio, robotisointi ja tekoäly mahdollistavat raaka-aineita hukkaamattoman tuotannon ja säästävät materiaaleja. Tuotteiden suunnittelu ja valmistaminen niin, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään tukee kiertotalouden tavoitteen saavuttamista. Muovin käyttöä voidaan vähentää. Uusiutuvien materiaalien hyödyntämisessä puupohjainen sellumateriaali toimii erinomaisena esimerkkinä: selluloosa ja ligniini korvaavat synteettiset muovien raaka-aineet. Tulevaisuuden älykkäät energiaratkaisut ovat resurssitehokkaita. Kestävien ja resurssitehokkaiden tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen synnyttää työpaikkoja uusien investointien sekä puhtaiden teknologioiden, järjestelmien ja palvelujen viennin kautta.

Ruoantuotannossa nähdään iso murros peltoviljelyn hyödyntämisestä rehun sijasta suoraan ruoaksi kasvipohjaisten ruokatuotteiden käytön lisääntymisen kautta. Suomi on esimerkiksi maailmanlaajuisesti merkittävä korkealaatuisen kauran tuottaja, mikä alkaa hiljalleen näkyä myös vientituotteiden kehittymisessä. Raaka-aineet hyödynnetään kaiken kaikkiaan tehokkaammin ja ruokaketjuun hyödyntämättömien sivuvirtojen määrä on minimaalinen. Samaten lähellä kuluttajaa tapahtuva ruoantuotanto vähentää hävikkiä. Kasvipainotteisen ruokavalion lisääntyminen edistää myös terveyttä.

Tulevaisuuden älykkään ja resurssiviisaan elämisen ytimessä on data ja sen fiksu hyödyntäminen. Digitaaliset älyratkaisut ja innovaatiot korostuvat myös terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisen alueella. Dataa hyödyntävän ennakoivan terveydenhoidon avulla väestö pysyy terveempänä, mistä hyötyvät niin yhteiskunta kuin yksilö. Kaupunkirakenteen kehittyvä älykkyys tukee yhdessä älykkään liikenteen kanssa turvallisten ja kestävien kaupunkien ja asuinyhdyskuntien saavuttamista.

Suomi liiketoimintaekosysteemien kansainvälisessä kilpakentässä

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat Suomen vahvuudet globaaleihin kestävän kehityksen markkinatarpeisiin vastaamisessa. Suomi on kilpailukykyisin liikenteen ja teollisuustuotannon uudistumisessa, uuden työn sekä metsäteollisuuden ekosysteemeissä. Suomessa on johtavaa osaamista mm. digitoinnissa ja siihen liittyvissä palveluissa, liikennejärjestelmissä, jätteiden käsittelyssä, metallien ja mineraalien talteen ottamisessa, vesiteknologioissa sekä ilmanlaadun ja rakentamisen saralla. Nämä tukevat kestävän kaupunki-infran rakentamista. Innovaatioihin ja kestävän kehitykseen liiketoimintaan investoiminen voi kasvattaa merkittävästi tuotannon arvoa yrityksissä.

Suomessa olisi laadittava periaatetason tavoitteet siitä, mitkä tulisi olla kestävän kehityksen haasteista lähtevän innovaatiopolitiikan painotus ja tavoitteet. Tavoitteita on täsmennettävä määrittelemällä ja valitsemalla ratkaistavat ongelmat. Tämä vaatii laajaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä. Suomessa on pystyttävä muodostamaan osaamisen verkostoja, joiden avulla voidaan tarjota kokonaisratkaisuja kohdemaiden tarpeisiin, ja pystyttävä konseptoimaan tarjoama niin, että se toimii tehokkaasti ja ymmärrettävästi ratkaisuna tarpeeseen.

Tutkimuksen toteuttivat osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa Teknologian tutkimuskeskus VTT, Pellervon taloustutkimus PTT, 4front, Motiva ja Owal Group.

Raportti: Kestävää kehitystä – kestäviä innovaatioita – kestävää liiketoimintaa
Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa

Lisätietoja: erikoistutkija Mika Naumanen, Teknologian tutkimuskeskus VTT, p. 040 536 0868, [email protected]; metsäekonomisti Maurizio Sajeva, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 050 551 9125, [email protected]; COO Vesa Salminen, 4front, p. 040 125 2370, [email protected]

Työ- ja elinkeinoministeriö: neuvotteleva virkamies Leena Pentikäinen +358 29 504 9283 [email protected]