Miten kunnat voisivat ratkoa sisäilmaongelmia nykyistä paremmin?
Sisäilmaongelmat koskettavat satoja tuhansia ihmisiä Suomessa. Tutkimusten mukaan ongelmia esiintyy erityisesti julkisissa rakennuksissa. Mistä tämä johtuu ja miten ongelmia voisi ratkoa? Podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat kansanedustaja Satu Hassi ja Helsingin yliopiston työterveyden professori Kari Reijula.
Tuoreen selvityksen mukaan sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä. Sisäilmaongelmia esiintyy yleisimmin peruskoulu- ja lukiorakennuksissa.
Miksi kysymys on tärkeä, Satu Hassi?
”Sisäilmaongelmat koskettavat satoja tuhansia ihmisiä Suomessa. Ikävän suuri osa rakennuksista on sellaisia, joissa lapset ja nuoret ovat joka arkipäivä”.
Sisäilmasta käydään Suomessa vilkasta keskustelua. Onko kyseessä erityisesti suomalainen ongelma, Kari Reijula?
”Sisäilmaongelmia, ja niihin liitettyjä oireita esiintyy monessa maassa, emme siis ole yksin asian kanssa. Suomalaiset tutkijat ovat olleet aktiivisia sisäilmaongelman selvittämisessä ja niihin liittyvien terveysongelmien tutkimisessa”.
Sisäilmaongelmia esiintyy siis kaikissa kunnissa, mutta miten ongelmat hoidettaisiin niissä nykyistä paremmin?
”Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit sisäilma-asioille ja ne on huomioitu kunnan strategiassa. Ilmenneitä ongelmia ei piilotella, vaan niitä ryhdytään ratkomaan huolellisesti, monialaisesti ja eri tahoja osallistavasti. Olennaista on, että kunnan johto sitoutuu huolehtimaan hallinnassaan olevasta kiinteistökannasta”, korostaa Kari Reijula.
Satu Hassin mukaan kuntien kilpailuttamissa rakennus- ja remonttihankkeissa tulee kiinnittää huomiota työn laatuun.
”Kuivaketjusta tulee huolehtia siten, että esimerkiksi lämpöeristeet säilyvät kuivina ja ne rakenteet, joiden pitää olla kuivia ennen pinnoitusta, ovat varmistetusti kuivia ennen pinnoitustöiden aloittamista.”
Hassi nostaa esiin myös tarpeen uudistaa rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Myös kiinteistönpidon budjetoinnin tulisi hänen mukaansa olla nykyistä pitkäjänteisempää.
”Rakentamisen vastuulainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että pääurakoitsija vastaisi rakentamisen laadusta. Nykyisin laadusta vastaa urakkaan lähtenyt asiakas eli esimerkiksi kunta. Tämä on johtanut siihen, että liian usein syntyy huonoa jälkeä ja kustannukset kaatuvat asiakkaan niskaan. Kaikkialla julkisessa hallinnossa tulisi kiinteistönpidossa noudattaa vähintään 10 vuoden budjetointia, jossa katsottaisiin huolto- ja ylläpitoremonttien kustannuksia suhteessa laiminlyöntien aiheuttamiin kuluihin. Kun kiinteistöjä ei hoideta kunnolla ja rakentamisessa tai remontoinnissa säästetään, niin lopputuloksena syntyy hirveää tuhlausta.”
Mitä pitää tehdä niiden ihmisten suhteen jotka saavat sisäilmasta oireita ja sairastuvat?
”Tarvitaan moniammatillista ja monipuolista tutkimusta selvittämään tekijöitä, jotka mahdollisia oireita aiheuttavat. Potilaan tutkimisen lisäksi tulee lääkärillä olla käytössään kattavasti luotettavaa asiantuntijatietoa rakennuksesta, jossa oireilua koetaan”, toteaa Reijula.
”Peräänkuulutan potilaiden kunnollista tutkimista riippumatta siitä löytyykö oireilun syy asuin-, koulu- tai työpaikkarakennuksesta. Saan ihan liikaa viestejä ihmisiltä, jotka kokevat, että heitä ei tutkita kunnolla, vaan oireita ja sairastumista vähätellään terveydenhuollossa. Tämä on mielestäni väärin”, korostaa Hassi.
Mitä meidän pitäisi yhteiskuntana tehdä, jotta sisäilmaongelmat saataisiin kuntoon?
”Meidän tulee ehdottomasti suunnitella ja rakentaa aikaisempaa laadukkaampia ja hyvinvointia edistäviä rakennuksia. Toivon myös maltillista, tutkittuun tietoon pohjaavaa ja ratkaisuhakuista keskustelua siitä, miten sisäilmaan liittyvät ongelmat saadaan yhdessä ratkaistuiksi”, sanoo Reijula.
”Rakentamisen vastuulainsäädännön kehittämisen lisäksi tarvitaan kunnollinen ohjeistus siitä, mitkä löydökset rakennuksissa antavat perusteen millekin toimenpiteille. Myös sisäilmasta johtuvien sairauksien vuoksi työkykynsä menettäneiden ihmisten sosiaaliturvan aukot tulisi korjata”, painottaa Hassi.
Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”. Twitteristä meidät löytää aihetunnisteella #tietokäyttöön.
Tervetuloa tilaamaan podcast, kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan!
