Skip to Content

Hyvä kysymys -podcast
Miten meidät saadaan syömään terveellisemmin?

Julkaisuajankohta 24.5.2019 12.35
Uutinen
nainen syö pullaa

Hyvä kysymys -podcastissa keskustellaan terveellisestä ruokavaliosta ja keinoista edistää suomalaisten terveellisempää syömistä. Vieraina ovat professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta sekä neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ruokavaliolla on tärkeä merkitys paitsi ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille, myös laajemmin yhteiskunnalle. Terveellinen ruokavalio parantaa elämänlaatua, vähentää elintapasairauksia ja pidentää elinikää. Epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat terveysongelmat synnyttävät kustannuksia yhteiskunnalle muun muassa terveydenhuollon kustannusten lisääntymisen ja työn tuottavuuden laskun ja sairauspoissaolojen kautta.

”Terveellinen ravitsemus on kansanterveydellinen ja -taloudellinen kysymys. Ruokavalion ongelmat aiheuttavat lähes 200 000 menetettyä elinvuotta vuosittain. Sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, syövän ja hammaskarieksen taustalta löydetään usein ruokavalioon liittyviä ongelmia”, toteavat Saarijärvi ja Sarlio.

Ravitsemuksessa ja elintavoissa käyttäytymisen ja niiden seurausten aikajänne on usein pitkä. Terveyden edistämisessä korostuu pitkäjänteinen politiikka, sillä ihmisten terveydessä näkyvät ongelmat kehittyvät pitkän ajan kuluessa.

Professori Hannu Saarijärven johtamassa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa on määritetty terveellisiä valintoja edistävän ruokaympäristön rakennuspalikoita sekä ohjauskeinoja, joilla kuluttajia ohjataan ja kannustetaan valitsemaan terveellisempää ruokaa. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu ohjauskeinojen vaikuttavuutta.

”Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja tutkimustulokset herättävät laajasti kiinnostusta. Tarvitsemme uusia työkaluja, tutkimusta eri ohjauskeinojen vaikuttavuudesta sekä tehokkaita terveellistä ruokavaliota edistäviä toimia”, korostaa Sirpa Sarlio.

Arjen valintoja ja yhteiskunnan tuuppausta

Teemme ruokaa koskevia päätöksiä monesti tarkemmin pohtimatta, ja usein kiire määrittää valintoja arjessa. Myös ruoan hinnalla, terveellisten vaihtoehtojen saatavuudella, ruokakauppojen tarjonnalla sekä kuluttajamarkkinoinnilla on valintojamme ohjaavia vaikutuksia.

”Ruokaympäristö muodostuu erilaisista tekijöistä, joiden vaikutuksesta teemme valintoja. Ideaalisessa ruokaympäristössä terveyttä edistävät valinnat ovat mahdollisia, helppoja ja houkuttelevia”, kiteyttää Sarlio.

Aiempien tutkimusten mukaan sosioekonominen asema vaikuttaa myös ruokavalioon. Korkeasti koulutetut ja varakkaat ihmiset syövät muita terveellisemmin. Korkeasti koulutetuilla on muita useammin mahdollisuus työpaikkaruokailuun, jossa on yleensä tarjolla terveellisiä vaihtoehtoja. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla ei samaa mahdollisuutta ole.

Eri väestöryhmät onkin huomioitava yhteiskunnan ohjauskeinojen valinnassa. Yhteiskunta voi ohjata muun muassa terveyseroja tasaavien keinojen kautta. Hyviä esimerkkejä ovat neuvolatoiminta sekä koulujärjestelmä, jossa tarjotaan päivittäin lounas ja järjestetään kotitalousopetusta ja terveyskasvatusta.

Erilaiset terveellistä ruokavaliota edistävät kampanjat toimivat Saarijärven ja Sarlion mielestä heikommin.

”Kampanjat ovat usein lyhytkestoisia, tavoittavat jo valmiiksi kiinnostuneita ihmisiä ja myös maksavat paljon”, toteaa Sarlio.

”Esimerkiksi liiallisen suolan käytön vähentämiseksi olisi rakennettava tehokkaita ohjauskeinoja, joilla kulutusta ohjataan vähäsuolaisempaan suuntaan. Lisäksi on luotava kohdennettuja keinoja, joilla tavoitetaan kaikkein heikoimmin voivat ihmiset ja joiden ruokatottumukset ovat epäterveellisiä”, korostaa Saarijärvi.

Kuluttajia voi Saarijärven mukaan ohjata myös huomaamattomammin oikeaan suuntaan.

”Valitsemme usein ruokavaihtoehdon, joka on helppo valita tai muidenkin suosima. Jos haluamme lisätä esimerkiksi kasvisten tai hedelmien syömistä kotona, työpaikalla tai koulussa, ne kannattaa asettaa tarjolle näkyvälle paikalle helposti syötävässä muodossa. Näin voidaan huomaamatta tuupata valitsemaan ja syömään niitä enemmän.”

Kaupan keräämässä ostostiedossa piilee potentiaalia

Olemme kuluttajina erilaisia: jotkut toivovat enemmän ohjausta, toisia se ärsyttää. Kuluttajien ostoskäyttäytymisestä kerättävä tieto mahdollistaa Saarijärven mukaan paitsi tehokkaan kohdennetun markkinoinnin, myös ohjaamisen haluttuun suuntaan.

”Voisiko kauppa ottaa vahvemman roolin kannustamisessa vastuullisempiin ja terveellisempiin valintoihin? Aihe herättää intohimoja eri ryhmissä, mutta ainakin keskustelu olisi tervetullutta. Kuluttajien tietoisia valintoja kunnioittaen, mutta rakentamalla suotuisa ympäristö terveelliselle ravitsemukselle voidaan saavuttaa jopa kansallista kilpailuetua.”

Lisätietoja:

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke: Ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus

Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”. Twitteristä meidät löytää aihetunnisteella #tietokäyttöön.

Tervetuloa tilaamaan podcast, kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan!