Search

Venäjän turvallisuuspolitiikka – tutkimus Suomessa ja kehitystrendit Venäjällä Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä osassa on arvioitu vuosina 2011- 2015 Suomessa tehtyä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevaa vertaisarvioitua tutkimusta. Toinen o...

29.1.2026 | Ulkopoliittisen instituutin yhdessä Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteuttama tutkimus tarkastelee Venäjän 2000-luvulla Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.

29.1.2026 | I en undersökning som Utrikespolitiska institutet utfört tillsammans med Helsingfors universitet och Tammerfors universitet granskas de omfattande formerna för Rysslands påverkan på Finland under 2000-talet och hur de påverkat det finländska samhället och finländskt beslutsfattande.

29.1.2026 | A study carried out by the Finnish Institute of International Affairs together with the University of Helsinki and the Tampere University examined Russia’s full-spectrum influence activities directed at Finland since the 2000s and their effects on Finnish society and decision-making.

19.6.2024 | A recent study conducted by the Finnish Institute of International Affairs and Tampere University examines the pivotal role of nuclear deterrence within NATO. The report provides an overview of the structure and trends of the international nuclear order, the basics of NATO's nuclear deterrence and its implementation, and decision-making related to the alliance's nuclear weapons policy. This thoroug...

30.1.2024 | Suomella on useita mahdollisia tapoja osallistua Naton ydinasepelotepolitiikkaan. Näin todetaan 30. tammikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan Naton jäsenet osallistuvat liittokunnan ydinasepolitiikkaan vaihtelevin panostuksin, mikä antaa Suomellekin valinnan mahdollisuuksia.

30.1.2024 | Det finns flera möjliga sätt för Finland att delta i Natos politik om kärnvapenavskräckning. Detta konstateras i en undersökningsrapport som publicerades den 30 januari. Enligt undersökningen deltar Natomedlemmarna i alliansens kärnvapenpolitik med varierande insatser vilket också ger Finland valmöjligheter.

16.6.2023 | "Liittokunnan ydinasesuorituskykyjen tarkoituksena on rauhan säilyttäminen, ehkäistä Naton painostamista ja estää aggressiota. Nato pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että se joutuisi käyttämään ydinaseita. Pelotteen uskottavuus edellyttää kuitenkin osoitettua kykyä ja valmiutta käyttää ydinaseita. Tätä varten Nato harjoittelee ydinaseiden käyttöä ja viestii aikeistaan mahdollisille vastustajille”, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Jyri Lavikainen.

16.6.2023 | ”Syftet med Natos kärnvapenkapacitet är att bevara fred, förebygga påtryckningar på alliansen och förhindra aggression. Enligt Nato är det ytterst osannolikt att alliansen skulle bli tvungen att använda kärnvapen. För att avskräckningen ska vara trovärdig krävs dock visad förmåga och beredskap att använda kärnvapen. Därför övar Nato för kärnvapenanvändning och gör potentiella motståndare medvetna om sina avsikter”, berättar författaren till studien Jyri Lavikainen.

28.8.2023 | Afganistan-operaatiot vuosina 2002–2021 ovat olleet Suomen vaativimpia kriisinhallintatehtäviä. Tuore tutkimus tarkastelee Suomen Afganistanin-kriisinhallintatoimien vaikuttavuutta eri näkökulmista ja esittää kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä koskevia suosituksia.

28.8.2023 | Tuoreen tutkimuksen mukaan Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin kiistatta myös virheitä. Operaatioiden tavoitteissa korostuivat usein enemmän länsimaiden toiveet kuin Afganistanin todellisuus. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa myös hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Mitä kriisinhallintaoperaatioissa voisi tehdä jatkossa toisin?

1.11.2022 | Osallistuminen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Strategisissa linjauksissa todetaan, että osallistumisen tulisi olla sellaista, jolla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin nähden. Sitä, toteutuuko vaikuttavuustavoite, ei ole kuitenkaan juuri mitattu tai seurattu.

28.8.2023 | Insatserna i Afghanistan 2002–2021 räknas till Finlands mest krävande krishanteringsuppdrag. Den senaste forskningen granskar hur effektiva Finlands krishanteringsåtgärder i Afghanistan var ur olika synpunkter och lägger fram rekommendationer om hur en övergripande bedömning av krishanteringens effektivitet ska utvecklas.

28.8.2023 | The operations carried out in Afghanistan between 2002 and 2021 were some of Finland's most demanding crisis management tasks. A new study examines the effectiveness of Finland’s crisis management operations in Afghanistan from various perspectives and presents recommendations on assessing the impact of comprehensive crisis management.

29.4.2022 | A new study published by the Finnish Institute of International Affairs, the Aleksanteri Institute and the National Defence University explores the principles underpinning Russia’s Northern European foreign and security policies and the strategic communications undertaken by the Russian Ministry of Foreign Affairs from the early 2010s until 2021.

29.4.2022 | I en ny studie som publicerats i samarbete mellan Utrikespolitiska institutet, Alexanderinstitutet och Försvarshögskolan analyseras de principer som ligger bakom Rysslands utrikes- och säkerhetspolitik i Nordeuropa och ryska utrikesministeriets strategiska kommunikation gentemot de nordiska länderna från början av 2010-talet fram till 2021.

29.4.2022 | Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän Pohjois-Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla olevia periaatteita ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää Pohjoismaihin 2010-luvun alusta vuoteen 2021.

27.2.2023 | Afganistaniin rakennettiin keskushallintoa ja toimintakykyistä turvallisuussektoria kahden vuosikymmenen ajan. Maa on kuitenkin jälleen Talebanin tiukassa otteessa, mittavista kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta. Hämmennystä herättää, miten Taleban pääsi vallankahvaan niin nopeasti. 27. helmikuuta julkaistussa Policy Brief -katsauksessa haetaan kysymykseen vastauksia systeemisen analyysin avulla. Lisäksi esitetään suosituksia kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantamiseksi.

27.2.2023 | Arbetet med att bygga upp en centralförvaltning och en handlingskraftig säkerhetssektor i Afghanistan pågick i två årtionden. Trots omfattande internationella ansträngningar lever landet under talibanstyret igen. Det förvånande är hur talibanrörelsen kunde komma till makten så snabbt. I en Policy Brief-översikt som publicerades den 27 februari söker man svar på frågan med hjälp av en systematisk analys.

29.4.2022 | Venäjän suhde Pohjoismaihin on aaltoillut vuosien varrella. Suomi ei ole ainut naapurimaa, jolla on pitkä ja monimutkainen suhde Venäjään. Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopulla, mikä muutti naapuruuden kemian hetkessä täysin.

6.5.2020 | Pohjois-Eurooppa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Helsingin yliopisto/Aleksanteri-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pietarin valtionyliopisto (alihankkija) Rahoitussumma 199 946 € Ha...

27.2.2023 | For two decades, efforts were made to build a central government and a well-functioning security sector in Afghanistan. However, the country once again finds itself in the firm grasp of the Taliban, despite major international interventions. It is astonishing how quickly the Taliban were able to regain power. A Policy Brief published on 27 February aims to find out how this was possible by means of systems analysis.

31.8.2021 | Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa.

31.8.2021 | Klimatförändringen hotar stabiliteten och säkerheten i vårt samhälle på många sätt. Enligt en utredning som publicerades i dag den 31 augusti har Finland goda förutsättningar att förbereda sig på klimatförändringens konsekvenser för säkerheten, men det praktiska genomförandet måste effektiviseras avsevärt. Att utveckla samarbetet, kompetensen och prognostiseringen är av avgörande betydelse med tanke på detta.

28.2.2023 | 28. helmikuuta julkaistun tutkimuksen mukaan suurvaltojen välinen kiristyvä kilpailu vaikeuttaa globaaleihin haasteisiin vastaamista monenkeskisen yhteistyön avulla. Suomi voi vastata murrokseen pyrkimällä vahvistamaan EU:n ulkopoliittista toimijuutta, ja panostamalla yhteistyön epävirallisiin muotoihin ja kumppanuuksiin globaalin etelän toimijoiden kanssa.

28.2.2023 | Enligt en undersökning som publicerades den 28 februari gör den hårdare konkurrensen mellan stormakterna det svårare att hantera globala utmaningar genom multilateralt samarbete. Finland kan bemöta omställningen genom insatser för att stärka EU:s roll inom utrikespolitiken och genom satsningar på informella samarbetsformer och partnerskap med aktörer i det globala syd.

28.2.2023 | According to a study published on 28 February, intensifying great power competition increasingly complicates the ability to respond to global challenges through multilateral cooperation. Finland can respond to this transformation by strengthening the EU’s foreign policy capacities and by examining the potential of informal avenues of cooperation as well as partnerships in the context of the Global South.

3.2.2022 | Geoekonomisen kilpailun uusi aikakausi on astumassa maailman näyttämölle. Yhdysvallat ja Kiina käyttävät maailmantalouden työkaluja omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi, minkä myötä Euroopan unioni on haasteen edessä.

3.2.2022 | Det internationella systemet präglas allt mer av geoekonomisk tävlan. Framförallt USA och Kina utnyttjar ekonomiska styrmedel för att driva strategiska intressen, vilket utgör en svår utmaning för EU och dess medlemsländer, inklusive Finland.

3.2.2022 | The global economic system has entered a new era of geoeconomic rivarly. Particularly the United States and China are using economic instruments to advance strategic agendas, which poses a difficult challenge to the European Union.

11.5.2020 | Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Ilmatieteen laitos, Tyrsky-Konsultointi, Security Analysis Oy Rahoitussumma 149 986 € Hankkeen perustiedot Kesto: 5/2020–8/2021 Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskun...

12.2.2019 | Kiina on viime vuosikymmenen aikana osoittanut olevansa sitoutunut arktiseen alueeseen ja ymmärtävänsä sitä koskevia kysymyksiä. Jotkut toimijat ja asiantuntijat ovat huolestuneet Kiinan tavoitteista ja toimista alueella, kun taas monet muut suhtautuvat toiveikkaasti kiinalaisten instituutioiden, investoijien ja yritysten kykyyn tukea alueellista kehitystä ja tutkimusta. Valtioneuvoston teettämä selvi...

12.2.2019 | Kina har under det senaste årtiondet visat sitt engagemang och sin förståelse när det gäller den arktiska regionen och arktiska frågor. Vissa aktörer och experter har oroat sig för Kinas målsättningar och åtgärder i regionen, medan många andra är hoppfulla när det gäller kinesiska institutioners, investerares och företags förmåga att stödja utvecklingen och forskningen i regionen. En utredning ...

31.1.2018 | Tänään 31. tammikuuta julkistetussa raportissa tarkastellaan kattavasti Yhdysvaltojen globaalin roolin muotoutumista ja siihen vaikuttavia pitkän ja lyhyen aikavälin kehityskulkuja.

31.1.2018 | The report published today, 31 January, investigates the evolution of US global engagement and the longer-term trends and more immediate dynamics that affect the global role of the United States.

31.1.2018 | Utformningen av Förenta staternas globala roll samt de utvecklingsförlopp både på lång och på kort sikt som påverkar den behandlas ingående i en rapport som publicerades i dag den 31 januari.

12.2.2019 | Over the past decade, China has undertaken an effort to demonstrate its growing knowledge of, and commitment to, the Arctic region. Some actors and experts are concerned about China’s aims and actions in the region, while others express hope for Chinese institutions, investors and companies to contribute to regional development and knowledge-building. The study commissioned by the Government of Finl...

12.12.2018 | Kiinan ja Venäjän sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden keskeisillä muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia globaaliin valtatasapainoon ja koko kansainväliseen järjestykseen. Tänään julkaistu raportti osoittaa Kiinan ja Venäjän viime aikoina syventyneen suhteen haavoittuvuuden, sillä suhteessa kyse on pikemminkin yhteisestä reaktiosta Yhdysvaltojen johtoasemaan kuin syvälle ulottuvasta strategisesta liittoutumisesta.

12.12.2018 | Centrala förändringar i relationen mellan Kina och Ryssland samt mellan USA och Ryssland kan få betydande följder för den globala maktbalansen och världsordningen i stort. En rapport som publiceras i dag visar hur sårbar den nyligen fördjupade relationen mellan Kina och Ryssland är, eftersom relationen snarare är en gemensam reaktion på den amerikanska hegemonin än en djupare strategisk allians.

7.3.2019 | Maailmanjärjestyksen käynnissä oleva muutos on moniulotteinen, ja sen vaikutukset heijastuvat kansainvälispoliittisen epävakauden lisääntymisenä, globaalin yhteistyöjärjestelmän ja sääntökehikon heikentymisenä sekä suurvaltapoliittisen valtajärjestelmän muutoksina. Kansainvälisen järjestyksen kehitystrendejä ovat alueellistuminen sekä valtajärjestelmän moninapaistuminen ja toimijarakenteen hajautuminen.