Search

9.6.2025 | Verokannustimet luonnonsuojeluun ja luonnonarvojen tuottamiseen elinkeinotoimintana (VELU) Käynnissä Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT, Suomen ympäristökeskus SYKE, Similä Environment and Law Consulting Ky Rahoitussumma 148 950 € Hankkeen p...

17.3.2021 | Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa Päättynyt Toteuttajat FLOU Oy, Aviado Partners Advisory Services GmbH, Merit Economics Rahoitussumma 186 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2021–2/2022 Useissa Euroopan maissa, myös Suomessa, on keskustel...

21.3.2024 | Selvityksessä tarkasteltiin biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomessa erityisesti kaukolämmön ja teollisuuden lämmöntuotannon osalta, sekä arvioitiin vaikutuksia mm. ilmaston, valtiontalouden, kuluttajien ja teollisuuden kannalta.

21.3.2024 | Utredningen undersökte möjligheterna och effekterna av beskattningen av biomassa i Finland, särskilt i fråga om fjärrvärme och värmeproduktion inom industrin, samt bedömde konsekvenserna bland annat för klimatet, statsfinanserna, konsumenterna och industrin.

14.4.2023 | I en undersökning som utarbetades för statsrådet och publicerades den 14 april undersökte man om en konsumtionsskatt baserad på utsläpp av växthusgaser under produkters livscykel skulle kunna effektivisera klimatpolitiken. Genomförandet av sådana konsumtionsskatter är emellertid krävande och kräver noggrann eftertanke.

14.4.2023 | 14. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

19.4.2022 | Elinkaaripäästöihin pohjautuva kulutusverotus (EKUVE) Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2022–4/2023 Suomen ilmastopolitiikkaa määrittä...

13.3.2023 | Kiinteän biomassan verotuksen laajentamisen mahdollisuudet ja haasteet Päättynyt Toteuttajat AFRY Management Consulting Oy Rahoitussumma 149 586 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–3/2024 Kiinteää biomassaa, kuten kiinteitä puuperäisiä polttoaine...

25.2.2022 | Lentoveron erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suomessa, vaihtoehtojen vaikutuksia lentomatkojen ja lentoliikenteen päästöjen määrään sekä vaikutuksia Suomen taloudelle on tutkittu kattavasti ensimmäistä kertaa. 25. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kolmea lentoveron toteutusvaihtoehtoa. Tarkasteltavina olivat matkan pituuden mukaan porrastuva lippuvero, kiinteä lentokohtainen nousuvero sekä EU:n laajuinen polttoainevero.

25.2.2022 | Olika alternativ för genomförande av flygskatt i Finland, alternativens inverkan på antalet flygresor och utsläpp från flygtrafiken samt konsekvenserna för Finlands ekonomi har undersökts grundligt för första gången. I en undersökning som publicerades den 25 februari bedömdes tre alternativ för genomförande av flygskatt. I undersökningen granskades en biljettskatt som graderas enligt resans längd, en fast lyftningsskatt per flygning och en bränsleskatt på EU-nivå.

23.10.2019 | Lämmityspolttoaineiden verotukien poistot johtaisivat energiaturpeen käytön loppumiseen, tuontibiomassan käytön lisääntymiseen ja kaukolämmön hinnan nousuun. Samalla sähkön huippukulutus kasvaisi. Huoltovarmuudelle ja sähkön toimitusvarmuudelle aiheutuvat haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa.

28.5.2021 | Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja KPMG:n tutkimuksen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.

28.5.2021 | Studie visar att det mest effektiva sättet för en separat gruvskatt är att beskatta gruvverksamhetens vinster. Syftet med Statens ekonomiska forskningscentrals, Finlands miljöcentrals och KPMG:s forskningsprojekt var att hitta ett skatteinstrument som skulle garantera samhället en rimlig intäkt för utnyttjandet av icke-förnybara naturresurser. Projektet granskade gruvskatten i perspektiv av ekonomi, skatterätt och miljöreglering.

23.10.2019 | Slopande av skattestöden för uppvärmningsbränslen leder till att användningen av energitorv upphör, användningen av importerad biomassa ökar och priset på fjärrvärme stiger. Samtidigt ökar efterfrågan på el under perioder med toppbelastning. Det finns dock lösningar på de utmaningar som försörjningsberedskapen och elleveranssäkerheten står inför.

17.6.2020 | Yritystukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, VATT, Ari Hyytinen (Hanken), Tuomas Takalo (Suomen Pankki), Niku Määttänen (Helsingin yliopisto) Rahoitussumma 199 334 € Hankkeen perustiedot Kest...

2.1.2020 | Työpolitiikan vaikuttavuuden meta-analyysi Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Työterveyslaitos, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 149 400 € Hankkeen perustiedot Kesto: 1/2020–6/2020 75 prosentin työllisyystavoitteen saavutt...

28.5.2021 | According to a study, levying taxes on profit from mining operations would be the most effective way to implement a separate mine tax. The goal of the research project between the VATT Institute for Economic Research, the Finnish Environment Institute and KPMG was to identify a tax instrument that would guarantee reasonable income for society from the extraction of non-renewable natural resourc...

13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

13.1.2022 | A new study published on 13 January shows that the most effective support policy for research and development is to allocate subsidies to businesses with high R&D productivity or innovation capacity. Uniformly targeted subsidies – which in practical innovation policy are similar to R&D tax incentives – also bring about substantial growth, albeit to a lesser extent than selectively targeted innovation subsidies.

13.1.2022 | En undersökning som publicerades den 13 januari visar att den effektivaste stödpolitiken omfattar en allokering av forsknings- och utvecklingsstöd till företag med hög FoU-produktivitet eller innovationskapacitet. Inom den praktiska innovationspolitiken ger dessutom ger icke-selektiva stöd, som till sin karaktär liknar FoU-skattestöd, en betydlig välfärdsökning, trots att tillväxten inte når samma nivå som den till följd av selektiva innovationsstöd.