Search

Krooninen työttömyys Pitkään avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden työttömien määrää ja rakennetta sekä työttömyyden dynamiikkaa Suomessa vuosina 2005–2013 selvittävä tutkimus Tässä raportissa selvitetään työttömyyden, erityisesti pitkäke...

15.8.2024 | Suomalainen lomautusjärjestelmä tuo joustoa suhdannekuopissa sekä työnantajille että työntekijöille, mutta ei väistämättä ole hyväksi koko kansantalouden tuottavuudelle, esittää Pellervon taloustutkimuksen, Helsingin yliopiston ja Owal Groupin selvitysraportti. Lomautukset keskittyvät varsin voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin, ja niitä saatetaan käyttää sopeutumisessa normaaliin kausivaihteluun.

15.8.2024 | Under konjunktursvackor kan det finländska permitteringssystemet bidra med flexibilitet för både arbetsgivarna och arbetstagarna, men det är inte nödvändigtvis bra med tanke på produktiviteten inom hela samhällsekonomin, konstateras det i en utredningsrapport av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut, Helsingfors universitet och Owal Group. Permitteringarna är tämligen starkt koncentrerade till vi...

21.2.2023 | Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet Päättynyt Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT, Helsingin yliopisto, Owal Group Rahoitussumma 199 259 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–8/2024 Suomessa on lomautusjärjestelmä, jok...

2.5.2024 | Frivilliga studier med arbetslöshetsförmån framstår som ett fungerande instrument tack vare dess effektivitet och mångsidighet. Enligt undersökningen ökar arbetslöshetsförmånen studier bland arbetslösa och sysselsättningen bland dem som deltar i studierna, men tränger samtidigt undan studier med studiestöd.

2.5.2024 | Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu näyttäytyy toimivana instrumenttina tuloksellisuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Tutkimuksen mukaan työttömyysetuudella tukeminen lisää työttömien opiskelua ja siihen osallistuneiden työllisyyttä, mutta myös syrjäyttää opiskelua opintotuella.

2.9.2021 | Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Labore Rahoitussumma 149 938 € Hankkeen perustiedot Kesto: 9/2021–9/2022 Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimet ovat va...

18.3.2022 | 18. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan osa-aikainen työ, jossa soviteltu työttömyysetuus täydentää tuloja, on lisääntynyt. Etuuden maksuviiveet ovat lyhentyneet, mutta kaikkia byrokratia- ja informaatioloukkuja ei ole onnistuttu purkamaan. Kokoaikaiseen työhön siirtymisessä palvelujärjestelmä voisi tukea nykyistä enemmän.

18.3.2022 | Enligt en undersökning som publicerades den 18 mars har deltidsarbete där jämkad arbetslöshetsförmån kompletterar inkomsterna ökat. Dröjsmålen i utbetalningen av förmånen har förkortats, men alla byråkrati- och informationsfällor har inte kunnat åtgärdas. Servicesystemet kan vara ett bättre stöd vid övergången till heltidsarbete än i nuläget.

26.5.2021 | Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.

26.5.2021 | Enligt en nyligen gjord undersökning kan man påverka låginkomsttagarnas ekonomi och välfärd genom att förenkla utsökningssystemet och göra det mer progressivt samt genom att göra det enklare att få skuldsanering. Effekterna av en revidering av utsökningssystemet bör utvärderas och vidareutvecklas utifrån evidensbaserad kunskap.

13.9.2022 | Koronakriisin taloudelliset vaikutukset eivät kohdentuneet tasaisesti kaikkiin kansalaisryhmiin. Työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon alle 25-vuotiaiden ryhmässä ja muutamilla palvelualoilla. Koko väestön tasolla sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat merkittävästi koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta, jonka toteuttivat VATT:n ja Laboren tutkijaryhmät.

13.9.2022 | De ekonomiska konsekvenserna av coronakrisen var inte jämnt fördelade på alla medborgargrupper. Sysselsättningen och löneinkomsterna minskade särskilt mycket inom gruppen bestående av personer under 25 år och inom vissa servicesektorer. På befolkningsnivå utjämnade det sociala trygghetssystemet och skattesystemet avsevärt coronakrisens inverkan på inkomstskillnaderna. Uppgifterna framgår av en utredning som på uppdrag av statsrådet har genomförts av forskargrupper vid VATT och Labore.

13.5.2019 | Lågavlönat arbete är inte lika allmänt i Finland som i andra europeiska länder, bland annat i Danmark, Tyskland, Nederländerna och Storbritannien. Den sociala tryggheten i dessa jämförelseländer har reformerats i syfte att öka utbudet på arbetskraft och arbetslivets flexibilitet. Det förbättrade sysselsättningsläget i jämförelseländerna har trots allt inte lett till en mindre fattigdomsrisk.

13.5.2019 | Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna. Selvityksen vertailumaiksi valituissa Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa matalapalkkatyö on yleisempää ja sosiaaliturvaan on tehty työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisäämiseen tähdänneitä uudistuksia. Köyhyysriski ei parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ole vertailumaissa pienentynyt.

8.3.2019 | Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista tehty tutkimus osoittaa, että ne tehostavat työnhakija-asiakkaan palveluihin ohjautumista. Haastattelujen tekeminen kaikille asiakkaille kolmen kuukauden välein ei kuitenkaan ole toimiva ja kustannustehokas toimintatapa.

21.1.2019 | Työttömän työllistyminen kokoaikatöihin säästäisi keskimäärin noin 7 000 euroa vuosittaisissa työttömyysetuusmaksuissa. Säästöt vaihtelevat nuoren työllistyvän kohdalla tehdystä 3 600 euron säästöstä pitkäaikaistyöttömyydestä työllistyvän 11 000 euron säästöön. Kun säästöä tarkastellaan työllistyvien työllistymistodennäköisyyden pohjalta, helpommin työllistyvien säästö olisi 6 000 euroa ja vaikeammin työllistyvien 7 500 euroa.

21.1.2019 | Om en arbetslös person sysselsätts på heltid blir besparingen i utbetalade arbetslöshetsförmåner i genomsnitt 7 000 euro per år. Besparingarna varierar från en besparing på 3 600 euro om en ung person sysselsätts till 11 000 euro om en långtidsarbetslös person sysselsätts. När besparingen betraktas utifrån personens sannolikhet att sysselsättas, är besparingen när det gäller de som lättare sysselsätts 6 000 euro och de som är mest svårsysselsatta 7 500 euro.

6.7.2018 | Työttömyyden aikainen työskentely on yleistynyt koko 2010-luvun ajan. Työttömyysturvan suojaosan käyttöönotto paransi entisestään työttömän kannustimia vastaanottaa lyhyitä tai osa-aikaisia töitä.

8.3.2019 | Undersökningen av de periodiska intervjuerna med arbetslösa visar att de leder till att arbetssökande effektivare hänvisas till tjänster för arbetssökande kunder. Att intervjua alla kunder med tre månaders mellanrum fungerar dock inte och är inte ett kostnadseffektivt tillvägagångssätt.

25.2.2019 | Tutkijaryhmä esittää uutta kokeilua, jonka avulla saataisiin luotettavaa tutkimustietoa sosiaaliturvan informaatio- ja byrokratialoukuista. Ehdotettu kokeilu pureutuisi työllistymistä haittaaviin tekijöihin jäsennellymmin kuin vuosina 2017–2018 toteutettu ja laajaa huomiota saanut perustulokokeilu.

6.7.2018 | Arbete under perioder av arbetslöshet har blivit allt vanligare under hela 2010-talet. Införandet av ett så kallat skyddat belopp i samband med arbetslöshetsförmåner förbättrade ytterligare incitamenten för arbetslösa att ta emot korttidsarbete eller deltidsarbete.

25.2.2019 | En grupp forskare föreslår ett nytt försök som ska ge tillförlitliga forskningsdata om informations- och byråkratifällor när det gäller social trygghet. Det föreslagna försöket tar fasta på faktorer som inverkar negativt på sysselsättningen på ett mera strukturerat sätt än det försök med basinkomst som genomfördes 2017–2018 och som fått mycket uppmärksamhet.

26.3.2019 | Työn organisointi muuttuu niin, että jako työnantajiin ja palkansaajiin käy yhä epäselvemmäksi. Tiistaina 26.3. julkaistun tutkimuksen mukaan yrittäjäriskiä ja toimeentulon riskejä pitäisi tulevaisuudessa hallinnoida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tähän asti riskejä on hallinnoitu siiloutuneesti valtionhallinnon eri sektoreilla.

26.3.2019 | Indelningen i arbetsgivare och löntagare blir allt mer diffus i och med förändringar i organiseringen av arbete. Enligt en studie som offentliggjordes den 26 mars bör företagar- och utkomstrisker i framtiden hanteras på ett mer övergripande sätt än för närvarande. Hittills har riskhanteringen varit splittrad mellan olika sektorer inom statsförvaltningen.

Lomautusten käyttö on keskittynyttä Työnantajat käyttävät lomautuksia pitääkseen kiinni niille tärkeästä työvoimasta. Työntekijöiden näkökulmasta lomauttaminen koetaan usein irtisanomista parempana vaihtoehtona, ja lomautetut palaavat lähes aina t...

Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä on kärjistynyt Suomessa vuosina 2012–2016. Kohtaanto-ongelmat liittyvät erityisesti seitsemä...

Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (TYPYKE) -tutkimushankkeen loppuraportti Kuntoutussäätiö toteutti yhteistyössä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen j...

Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja niihin osallistuvien työllistyminen Tavoitteena on selvittää työvoimapalveluiden kohdistumista erilaisiin kohderyhmiin sekä esittää arvioita niiden työllisyysvaikutuksista. Tutkimus perustuu kattaviin rekisteria...

Koronakriisin talousopit puntarissa 31.3.2025 11.01 Blogi Maaliskuussa 2020 Suomen ja koko maailmantalouden tilanne mullistui äkillisesti, kun COVID-19-pandemia vaikeutti yhteiskunnan normaalia toimintaa. Nopeasti leviävä tauti, ihmisten varovaisu...

31.3.2025 | Koronakriisin talousopit puntarissa 31.3.2025 11.01 Blogi Maaliskuussa 2020 Suomen ja koko maailmantalouden tilanne mullistui äkillisesti, kun COVID-19-pandemia vaikeutti yhteiskunnan normaalia toimintaa. Nopeasti leviävä tauti, ihmisten varovaisu...

22.2.2023 | Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa Päättynyt Toteuttajat Kela, Tampereen yliopisto Rahoitussumma 199 997 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–12/2024 Nuorten toimeentuloon liittyvät ja tulevaisuuteen ohja...

3.1.2025 | POLICY BRIEF 2024:25 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

24.2.2021 | Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö ja tilapäinen työ sekä siirtymät kokoaikatyöhön Päättynyt Toteuttajat Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Tampereen yliopisto Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perust...

10.1.2020 | Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut (MAKO) Päättynyt Toteuttajat Kuntoutussäätiö, Demos Helsinki Oy, Helsingin yliopisto, Oxford Research Oy, Siirtolaisuusinstituutti Rahoitussumma 170 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 1/2020–5/2021 Vu...

5.10.2023 | POLICY BRIEF 2023:33 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

5.3.2018 | Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä, on ensisijaisesti suurten kasvukeskusten ongelma. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa laaditusta tutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että työttömän työnhakijan työllistymisestä saama taloudellinen hyöty on heikentynyt finanssikriisin jälkeen. Tutkimuksen tulokset perustuvat laajoihin työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen aineistoihin.

29.4.2024 | POLICY BRIEF 2024:7 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

27.11.2018 | Suomessa yksinasuminen on lisääntynyt paitsi vanhuusiällä, myös nuorten ja keski-ikäisten ikäryhmissä. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksinasuvien asemaa yhteiskunnassa eri laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa.

3.3.2017 | Kohtaanto työmarkkinoilla: keskeiset ongelmat ja politiikkasuositukset Päättynyt Toteuttajat Jyväskylän yliopisto Rahoitussumma 147 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2017–3/2018 Tehokkaan työmarkkina- ja talouspolitiikan toteuttaminen edellyttää...