Haku

Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen löytyy keinoja Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen on mahdollista. Lähivuosien politiikkatoimet ja energiajärjestelmän muutos pienentävät asumisen ja liikkumisen hiilijalan...

Kalan kulutuksen lisääminen olisi eduksi suomalaisten terveydelle Kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä, ja kalan käytön lisääminen olisi väestön terveydelle eduksi. Suurimmat terveyshyö...

9.3.2022 | Kestävän kulutuksen ohjauskeinot (KULO) Päättynyt Toteuttajat Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus LUKE Rahoitussumma 290 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2022–8/2023 Kulutus on herättänyt huomiota sekä ilmasto- j...

22.8.2023 | Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.

22.2.2023 | Selvitys tavaroiden korjaamisen edistämisestä, potentiaalista ja saavutettavista eduista (REPAIRED) Päättynyt Toteuttajat Tyrsky-Konsultointi Oy, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto Rahoitussumma 221 866 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/202...

22.8.2023 | Finlands miljöcentral undersökte tillsammans med Helsingfors universitet och Naturresursinstitutet vilka styrmedel eller kombinationer av dem som skulle kunna användas för att halvera koldioxidavtrycket från hushållens konsumtion fram till år 2035.

14.4.2023 | 14. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

Maankäyttösektorin rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa Maankäyttösektorin rooli korostuu vuoden 2020 jälkeisessä ilmastopolitiikas...

Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuus Rakennettu ympäristö ja kaupungin eri toiminnot, liikenne mukaan lukien, ovat merkittäviä materiaali- ja energiaresurssien kuluttajia. Toisaalta kaupungit ovat keskeisiä sosiaalisten ja teknist...

14.4.2023 | I en undersökning som utarbetades för statsrådet och publicerades den 14 april undersökte man om en konsumtionsskatt baserad på utsläpp av växthusgaser under produkters livscykel skulle kunna effektivisera klimatpolitiken. Genomförandet av sådana konsumtionsskatter är emellertid krävande och kräver noggrann eftertanke.

Yhteiset vai omat tavoitteet: Euroopan unionin rahoituksen uudistaminen Tämä tutkimus arvioi EU:n budjettirahoituksen uudistamista koskevaa ns. Montin raporttia ja analysoi tulonlähteiksi ehdotettuja uusia omia varoja optimaalisen verotuksen ja fi...

Kohti kestävää monipaikkaisuutta Monipaikkaisuus muuttaa aluerakennetta Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat merkittävästi, minkä vuoksi monipaikkaisuutta on hyödyllistä tarkastella eri monipaikkaisuuden muotojen peru...

30.10.2023 | Liikennehankkeiden maankäyttövaikutuksista tarvitaan jälkiarviointeja, jotka olisi suunniteltava ottaen huomioon arviointikohteiden erilaisuus. Arviointien tuloksista ja käytetyistä tietoaineistoista tulisi koota valtakunnallinen aineisto, ja yhdyskuntarakenteen tietoaineistoja tulisi kehittää alueellisesti ja ajallisesti vertailukelpoisen paikkatiedon tuottamiseksi. Näin ehdotetaan 30. lokakuuta julkaistussa raportissa.

Suomi tähtää kestävän kehityksen mallimaaksi Policy Brief 10/2016 YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 käynnistyi vuoden 2016 alusta, ja Suomi pyrkii ohjelman toteuttamisen kärkimaaksi. Agenda 2030 -toimintaohjelman ytimenä on 17 maailmanl...

Kestävä ja turvallinen kiertotalous Tavoitteena haitattomat materiaalikierrot Kiertotalouden tavoitteina on vähentää materiaalien kulutusta sekä säilyttää tuotteiden ja materiaalien arvo mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on paitsi parantaa resur...

30.10.2023 | Det finns ett behov av efterhandsutvärderingar om de konsekvenser som trafikprojekt medför för markanvändning, och utvärderingarna bör planeras med beaktande av utvärderingsobjektens olikartade karaktär. Av resultaten av utvärderingarna och det informationsmaterial som använts bör man sammanställa ett riksomfattande material, och informationsmaterial om samhällsstrukturen bör utvecklas för att producera regionalt och tidsmässigt jämförbara geodata.

Vuonna 2022 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisille painopisteille: K...

18.12.2023 | Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.

18.12.2023 | I Finland behövs mer systematisk information om hur urvalet markpolitiska metoder tillämpas. Enligt Aalto-universitetets utredning bidrar de nuvarande offentliga datalagren inte till granskningen av den värdestegring som planläggningen medför, fördelningen av värdestegringen och konsekvensbedömningen av förändringar i de markanvändningspolitiska styrmedlen.

13.3.2023 | Kiinteän biomassan verotuksen laajentamisen mahdollisuudet ja haasteet Päättynyt Toteuttajat AFRY Management Consulting Oy Rahoitussumma 149 586 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–3/2024 Kiinteää biomassaa, kuten kiinteitä puuperäisiä polttoaine...

24.2.2022 | Liikennehankkeiden maankäyttövaikutusten jälkiarviointi Päättynyt Toteuttajat Ramboll Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 185 999 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–10/2023 Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutusarvioinnin moni...

4.3.2022 | Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ihmiskaupparikoksen ja sen lähirikosten soveltamiskäytäntöä. 4. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskauppaa koskevan rikoksen luonteen ymmärtämisessä sekä sitä koskevan lainsäädännön tarkoituksen ja sisällön hahmottamisessa on vielä parantamisen varaa.

11.9.2020 | I Finland har man samlat in geodatamaterial systematiskt i över hundra år, bland annat genom undersökningar och kartläggningar av berggrunden. Datamaterialet är till hjälp exempelvis vid planeringen av områdesanvändningen och vid planeringen av hur olika funktioner ska placeras ovan och under markytan. Dessutom håller materialet internationellt sett hög standard.

11.9.2020 | Suomessa on kerätty geotietoaineistoa järjestelmällisesti muun muassa kallioperätutkimuksilla ja -kartoituksilla jo yli sadan vuoden ajan. Tiedot auttavat esimerkiksi suunnittelemaan alueiden käyttöä, ja erilaisten toimintojen mahdollisimman hyvää sijaintia niin maanpinnalla kuin maan alla. Aineisto on myös kansainvälisesti huippuluokkaa.

29.6.2020 | Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos edellyttävät strategista suunnitteluotetta, jossa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun tavoitteet ja toimet sovitetaan yhteen hallinnon eri tasoilla yhteiseen tilanne- ja tulevaisuuskuvaan perustuen. Tämä vaatii yhteispeliä lakisääteisten ja vapaamuotoisten suunnitteluvälineiden sekä yhteistyöfoorumeiden välillä.

4.3.2022 | En grupp forskare vid Helsingfors universitet har utrett tillämpningspraxisen vid människohandelsbrott och anslutande brott. Enligt en utredning som publicerades den 4 mars finns det fortfarande utrymme för förbättringar när det gäller förståelsen om arten av brott som hänför sig till människohandel samt uppfattningen om syftet och innehållet avseende lagstiftningen om människohandelsbrott.

7.5.2021 | Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Oppilaiden jaksaminen tulee varmistaa tarjoamalla maksuton ja täysipainoinen välipala kaikille peruskoulun oppilaille jokaisena koulupäivänä, todetaan tuoreessa selvityksessä.

7.5.2021 | Högst en tiondel av skoleleverna äter dagligen en näringsmässigt fullvärdig skollunch och endast var fjärde kommun erbjuder eleverna ett avgiftsfritt mellanmål om skoldagen blir lång. Enligt den färska utredningen bör man säkerställa att eleverna orkar med skoldagen genom att alla grundskoleelever erbjuds ett avgiftsfritt och närande mellanmål varje skoldag.

29.6.2020 | Samhälleliga och miljömässiga fenomen, bland annat klimatförändringar, förutsätter att man tar ett strategiskt grepp om planeringen av markanvändningen och trafiksystemet. Det innebär att målen och åtgärderna samordnas på olika förvaltningsnivåer utifrån en gemensam lägesbild och framtidsbild. Detta kräver samspel mellan lagstadgade och informella planeringsverktyg och samarbetsforum.

11.3.2026 | Lapset ja nuoret tavoittavan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen: ohjeistusten tunnettuus ja toimeenpano Suomessa sekä kansainväliset parhaat ratkaisut (LOIKKA) Käynnissä Toteuttajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, ...

19.11.2020 | Korruption seurantaan tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tiedonkeruumalli. Näin todetaan Poliisiammattikorkeakoulun koordinoiman KORSI-tutkimushankkeen loppuraportissa. Hankkeessa selvitettiin Suomeen soveltuvia korruption seurannan menetelmiä ja indikaattoreita.

19.11.2020 | För att följa upp korruption behövs ett övergripande tillvägagångssätt och en modell för datainsamling. Det är slutsatsen i slutrapporten för forskningsprojektet KORSI, som samordnades av Polisyrkeshögskolan. I projektet utreddes vilka metoder och indikatorer för korruption som lämpar sig för finländska förhållanden.

31.1.2019 | Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

12.12.2018 | Hyvä ravitsemus ja ruokailu ylläpitävät ikääntyneen toimintakykyä ja tukevat hänen kotona asumistaan. Kun huolehditaan ikääntyneen hyvästä ravitsemustilasta, hänen toimintakykynsä heikkenemistä voidaan ehkäistä ennalta. Tämä on edullisempaa kuin korjaava hoito, joten myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua voidaan hillitä. Näin todetaan Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaym-päristössä -tutkimushankkeessa.

12.12.2018 | En bra kost och god nutrition stöder äldres funktionsförmåga och boende hemma. Det är alltså möjligt att förebygga funktionsnedsättning hos äldre genom att upprätthålla ett gott näringstillstånd. Säkerställandet av ett gott näringstillstånd är ett billigare alternativ än rehabiliterande vård, vilket innebär att också ökningen av social- och hälsovårdskostnaderna kan dämpas. Detta konstateras i en rapp...

31.1.2019 | Enligt en färsk undersökning är det med tanke på markanvändningssektorns klimatmål motiverat att minska avskogningen och öka beskogningen trots att dessa åtgärders effekter är relativt små i förhållande till den totala mängden kolsänkor i skogar. Den mest ändamålsenliga lösningen ur klimatsynpunkt är att begränsa avskogningen, det vill säga röjningen av skog för markanvändning, framför allt på torvmarker.

16.9.2024 | POLICY BRIEF 2024:19 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisällöstä v...

22.8.2023 | POLICY BRIEF 2023:27 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

9.6.2025 | Ohjauskeinot ravinteiden kierrätyksen edistämiseen (OHRAKE) Käynnissä Toteuttajat Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2025–9/2026 Kiertotalouden periaate on tehostaa materiaalik...

16.9.2024 | Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitett...