Haku

Krooninen työttömyys Pitkään avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden työttömien määrää ja rakennetta sekä työttömyyden dynamiikkaa Suomessa vuosina 2005–2013 selvittävä tutkimus Tässä raportissa selvitetään työttömyyden, erityisesti pitkäke...

15.8.2024 | Suomalainen lomautusjärjestelmä tuo joustoa suhdannekuopissa sekä työnantajille että työntekijöille, mutta ei väistämättä ole hyväksi koko kansantalouden tuottavuudelle, esittää Pellervon taloustutkimuksen, Helsingin yliopiston ja Owal Groupin selvitysraportti. Lomautukset keskittyvät varsin voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin, ja niitä saatetaan käyttää sopeutumisessa normaaliin kausivaihteluun.

Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä on kärjistynyt Suomessa vuosina 2012–2016. Kohtaanto-ongelmat liittyvät erityisesti seitsemä...

Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (TYPYKE) -tutkimushankkeen loppuraportti Kuntoutussäätiö toteutti yhteistyössä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen j...

Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja niihin osallistuvien työllistyminen Tavoitteena on selvittää työvoimapalveluiden kohdistumista erilaisiin kohderyhmiin sekä esittää arvioita niiden työllisyysvaikutuksista. Tutkimus perustuu kattaviin rekisteria...

Lomautusten käyttö on keskittynyttä Työnantajat käyttävät lomautuksia pitääkseen kiinni niille tärkeästä työvoimasta. Työntekijöiden näkökulmasta lomauttaminen koetaan usein irtisanomista parempana vaihtoehtona, ja lomautetut palaavat lähes aina t...

15.8.2024 | Under konjunktursvackor kan det finländska permitteringssystemet bidra med flexibilitet för både arbetsgivarna och arbetstagarna, men det är inte nödvändigtvis bra med tanke på produktiviteten inom hela samhällsekonomin, konstateras det i en utredningsrapport av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut, Helsingfors universitet och Owal Group. Permitteringarna är tämligen starkt koncentrerade till vi...

Alueellinen liikkuvuus tehostaa työmarkkinoita – kohtaanto-ongelmaa se ei ratkaise Alueellinen liikkuvuus siirtää työvoimaa ja osaamista Alueellista liikkuvuutta tulisi edistää kaavoittamalla riittävästi asuntoja, varmistamalla vuokra-asuntojen ta...

Koronakriisin talousopit puntarissa 31.3.2025 11.01 Blogi Maaliskuussa 2020 Suomen ja koko maailmantalouden tilanne mullistui äkillisesti, kun COVID-19-pandemia vaikeutti yhteiskunnan normaalia toimintaa. Nopeasti leviävä tauti, ihmisten varovaisu...

6.7.2018 | Työttömyyden aikainen työskentely on yleistynyt koko 2010-luvun ajan. Työttömyysturvan suojaosan käyttöönotto paransi entisestään työttömän kannustimia vastaanottaa lyhyitä tai osa-aikaisia töitä.

21.2.2023 | Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet Päättynyt Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT, Helsingin yliopisto, Owal Group Rahoitussumma 199 259 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–8/2024 Suomessa on lomautusjärjestelmä, jok...

10.2.2017 | Työttömyyden laaja-alaiset kustannukset Päättynyt Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT Rahoitussumma 94 904 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2017–1/2019 Pitkittyneen työttömyyden kustannukset julkiseen talouteen ovat olleet merkittävät. Tästä k...

2.5.2024 | Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu näyttäytyy toimivana instrumenttina tuloksellisuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Tutkimuksen mukaan työttömyysetuudella tukeminen lisää työttömien opiskelua ja siihen osallistuneiden työllisyyttä, mutta myös syrjäyttää opiskelua opintotuella.

Vuonna 2017 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Otsikkotason koonti käynnistettäviksi valituista hankkeista. Hankkeet on ryhmitelty selvitys- j...

2.5.2024 | Frivilliga studier med arbetslöshetsförmån framstår som ett fungerande instrument tack vare dess effektivitet och mångsidighet. Enligt undersökningen ökar arbetslöshetsförmånen studier bland arbetslösa och sysselsättningen bland dem som deltar i studierna, men tränger samtidigt undan studier med studiestöd.

2.9.2021 | Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Labore Rahoitussumma 149 938 € Hankkeen perustiedot Kesto: 9/2021–9/2022 Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimet ovat va...

18.3.2022 | 18. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan osa-aikainen työ, jossa soviteltu työttömyysetuus täydentää tuloja, on lisääntynyt. Etuuden maksuviiveet ovat lyhentyneet, mutta kaikkia byrokratia- ja informaatioloukkuja ei ole onnistuttu purkamaan. Kokoaikaiseen työhön siirtymisessä palvelujärjestelmä voisi tukea nykyistä enemmän.

13.9.2022 | Koronakriisin taloudelliset vaikutukset eivät kohdentuneet tasaisesti kaikkiin kansalaisryhmiin. Työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon alle 25-vuotiaiden ryhmässä ja muutamilla palvelualoilla. Koko väestön tasolla sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat merkittävästi koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta, jonka toteuttivat VATT:n ja Laboren tutkijaryhmät.

26.5.2021 | Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.

18.3.2022 | Enligt en undersökning som publicerades den 18 mars har deltidsarbete där jämkad arbetslöshetsförmån kompletterar inkomsterna ökat. Dröjsmålen i utbetalningen av förmånen har förkortats, men alla byråkrati- och informationsfällor har inte kunnat åtgärdas. Servicesystemet kan vara ett bättre stöd vid övergången till heltidsarbete än i nuläget.

26.5.2021 | Enligt en nyligen gjord undersökning kan man påverka låginkomsttagarnas ekonomi och välfärd genom att förenkla utsökningssystemet och göra det mer progressivt samt genom att göra det enklare att få skuldsanering. Effekterna av en revidering av utsökningssystemet bör utvärderas och vidareutvecklas utifrån evidensbaserad kunskap.

13.5.2019 | Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna. Selvityksen vertailumaiksi valituissa Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa matalapalkkatyö on yleisempää ja sosiaaliturvaan on tehty työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisäämiseen tähdänneitä uudistuksia. Köyhyysriski ei parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ole vertailumaissa pienentynyt.

13.9.2022 | De ekonomiska konsekvenserna av coronakrisen var inte jämnt fördelade på alla medborgargrupper. Sysselsättningen och löneinkomsterna minskade särskilt mycket inom gruppen bestående av personer under 25 år och inom vissa servicesektorer. På befolkningsnivå utjämnade det sociala trygghetssystemet och skattesystemet avsevärt coronakrisens inverkan på inkomstskillnaderna. Uppgifterna framgår av en utredning som på uppdrag av statsrådet har genomförts av forskargrupper vid VATT och Labore.

8.3.2019 | Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista tehty tutkimus osoittaa, että ne tehostavat työnhakija-asiakkaan palveluihin ohjautumista. Haastattelujen tekeminen kaikille asiakkaille kolmen kuukauden välein ei kuitenkaan ole toimiva ja kustannustehokas toimintatapa.

21.1.2019 | Työttömän työllistyminen kokoaikatöihin säästäisi keskimäärin noin 7 000 euroa vuosittaisissa työttömyysetuusmaksuissa. Säästöt vaihtelevat nuoren työllistyvän kohdalla tehdystä 3 600 euron säästöstä pitkäaikaistyöttömyydestä työllistyvän 11 000 euron säästöön. Kun säästöä tarkastellaan työllistyvien työllistymistodennäköisyyden pohjalta, helpommin työllistyvien säästö olisi 6 000 euroa ja vaikeammin työllistyvien 7 500 euroa.

25.2.2019 | Tutkijaryhmä esittää uutta kokeilua, jonka avulla saataisiin luotettavaa tutkimustietoa sosiaaliturvan informaatio- ja byrokratialoukuista. Ehdotettu kokeilu pureutuisi työllistymistä haittaaviin tekijöihin jäsennellymmin kuin vuosina 2017–2018 toteutettu ja laajaa huomiota saanut perustulokokeilu.

13.5.2019 | Lågavlönat arbete är inte lika allmänt i Finland som i andra europeiska länder, bland annat i Danmark, Tyskland, Nederländerna och Storbritannien. Den sociala tryggheten i dessa jämförelseländer har reformerats i syfte att öka utbudet på arbetskraft och arbetslivets flexibilitet. Det förbättrade sysselsättningsläget i jämförelseländerna har trots allt inte lett till en mindre fattigdomsrisk.

26.3.2019 | Työn organisointi muuttuu niin, että jako työnantajiin ja palkansaajiin käy yhä epäselvemmäksi. Tiistaina 26.3. julkaistun tutkimuksen mukaan yrittäjäriskiä ja toimeentulon riskejä pitäisi tulevaisuudessa hallinnoida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tähän asti riskejä on hallinnoitu siiloutuneesti valtionhallinnon eri sektoreilla.

21.1.2019 | Om en arbetslös person sysselsätts på heltid blir besparingen i utbetalade arbetslöshetsförmåner i genomsnitt 7 000 euro per år. Besparingarna varierar från en besparing på 3 600 euro om en ung person sysselsätts till 11 000 euro om en långtidsarbetslös person sysselsätts. När besparingen betraktas utifrån personens sannolikhet att sysselsättas, är besparingen när det gäller de som lättare sysselsätts 6 000 euro och de som är mest svårsysselsatta 7 500 euro.

8.3.2019 | Undersökningen av de periodiska intervjuerna med arbetslösa visar att de leder till att arbetssökande effektivare hänvisas till tjänster för arbetssökande kunder. Att intervjua alla kunder med tre månaders mellanrum fungerar dock inte och är inte ett kostnadseffektivt tillvägagångssätt.

6.7.2018 | Arbete under perioder av arbetslöshet har blivit allt vanligare under hela 2010-talet. Införandet av ett så kallat skyddat belopp i samband med arbetslöshetsförmåner förbättrade ytterligare incitamenten för arbetslösa att ta emot korttidsarbete eller deltidsarbete.

25.2.2019 | En grupp forskare föreslår ett nytt försök som ska ge tillförlitliga forskningsdata om informations- och byråkratifällor när det gäller social trygghet. Det föreslagna försöket tar fasta på faktorer som inverkar negativt på sysselsättningen på ett mera strukturerat sätt än det försök med basinkomst som genomfördes 2017–2018 och som fått mycket uppmärksamhet.

31.3.2025 | Koronakriisin talousopit puntarissa 31.3.2025 11.01 Blogi Maaliskuussa 2020 Suomen ja koko maailmantalouden tilanne mullistui äkillisesti, kun COVID-19-pandemia vaikeutti yhteiskunnan normaalia toimintaa. Nopeasti leviävä tauti, ihmisten varovaisu...

26.3.2019 | Indelningen i arbetsgivare och löntagare blir allt mer diffus i och med förändringar i organiseringen av arbete. Enligt en studie som offentliggjordes den 26 mars bör företagar- och utkomstrisker i framtiden hanteras på ett mer övergripande sätt än för närvarande. Hittills har riskhanteringen varit splittrad mellan olika sektorer inom statsförvaltningen.

23.3.2026 | POLICY BRIEF 2026:2 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. julkaisun si- sällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Koronapandemian h...

2.12.2024 | Nuorten toimeentulo on merkittävä haaste Suomessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yksinasuminen altistaa nuoret toimeentuloriskeille, ja opintotuen lainapainotteisuuden kasvu lisää velkaantumisen riskiä. Vieraskieliset ja kehitysvammaiset nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

3.1.2025 | POLICY BRIEF 2024:25 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

22.2.2023 | Lapsiperheiden pienituloisuus ja sosiaaliturvaetuudet (LAPSOSET) Päättynyt Toteuttajat Kela, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla Rahoitussumma 148 325 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–10/2024 Kansallisen Lapsistrategian mukaan lapsiper...

22.2.2023 | Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa Päättynyt Toteuttajat Kela, Tampereen yliopisto Rahoitussumma 199 997 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–12/2024 Nuorten toimeentuloon liittyvät ja tulevaisuuteen ohja...

3.4.2023 | Kuntakokeilut kokevat olevansa kehittämistyössä oikealla tiellä, vaikka merkittäviä vaikutuksia ei kuntatason tilastojen perusteella vielä ole nähtävissä. Alkava kaksivuotiskausi ratkaisee missä määrin palvelun uudistaminen on onnistunut ja kokeilujen ideoita ja toimintatapoja saadaan sovitettua uuteen työvoimapalvelujen ekosysteemiin, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtaman tutkijakonsortion väliraportissa.