Haku

30.5.2024 | Korjaaminen ja korjauttaminen on yksi tärkeä keino pidentää tavaroiden käyttöikää ja siten pienentää kulutuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tavaroiden korjaamisen toimiala on kuitenkin vielä pieni. Tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että kuluttajat tarvitsevat sopivan hintaisia saavutettavia korjauspalveluita ja tietoa. Korjausyritykset taas tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja parempaa kannattavuutta.

29.5.2024 | Mitä vähemmän luonnonvaroja, laitteita ja energiaa tarvitsemme yhteiskunnan toimintojen tuottamiseksi ja varmistamiseksi, sitä valmiimpia olemme kohtaamaan erilaisia kriisejä. Toukokuun 29. päivänä julkaistussa raportissa on ensimmäistä kertaa analysoitu Suomen kontekstissa kiertotaloussiirtymän dynamiikkaa ja vaikutuksia kokonaisturvallisuudelle. Kiertotalous on positiivinen mahdollisuus kokonaisturvallisuu...

4.12.2024 | POLICY BRIEF 2024:27 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

19.4.2022 | Elinkaaripäästöihin pohjautuva kulutusverotus (EKUVE) Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2022–4/2023 Suomen ilmastopolitiikkaa määrittä...

23.8.2023 | Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen Tiedotustilaisuus 22.8.2023 | KULO-hanke Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus Tilaisuuden ohjelma • Tilaisuuden avaus. Professori Jyri Seppälä, Suome...

31.8.2023 | Suomen nykyinen uusiutuvien polttoaineiden 34 prosentin jakeluvelvoite vuonna 2030, yhdistettynä lento- ja meriliikenteen omiin uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisvelvoitteisiin, ylittää kirkkaasti EU:n sopimat korotetut tavoitetasot. AFRY Management Consulting tutki selvityksessään vuoden 2023 alussa voimassa olleen jakeluvelvoitelain muutostarpeita, jotka syntyvät RED III-direktiivin tullessa voimaan.

30.5.2024 | POLICY BRIEF 2024:15 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Jul...

1.12.2021 | Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästö...

25.3.2025 | POLICY BRIEF 2025:2 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

25.3.2025 | POLICY BRIEF 2025:2 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

19.5.2021 | Etlan 19. toukokuuta julkaistun tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen ilman merkittävää syntyvyyden nousua, maahanmuuton kasvua ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousua.

29.1.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. AFRY toteutti valtioneuvostolle selvityksen, joka kartoitti ja arvioi vähähiilisyystavoitteen vaikutuksia Suomen sähköjärjestelmään ja toimitusvarmuuteen vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä.

20.11.2020 | Ilmastopoliittisten toimenpiteiden, kuten päästöveron, taloudellisia kustannuksia ja vaikutuksia tulonjakoon voidaan säädellä kierrättämällä päästöverotuloja takaisin kotitalouksille, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n, Merit Economicsin ja Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUBin selvitys. Keinona voisivat olla esimerkiksi ansiotuloverotuksen ja/tai yhteisöveron keventäminen sekä kotitalouksiin kohdistuvat suorat tuet.

25.1.2021 | Kevään 2021 budjettiriihessä keskustellaan kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on kuitenkin tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.

13.4.2021 | Mallilaskelmien valossa ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan olevan pitkällä aikavälillä kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan edistää lähivuosikymmeninä veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

14.8.2020 | Hiilineutraalisuustavoitteen vaikutukset sähköjärjestelmään Päättynyt Toteuttajat AFRY Management Consulting Rahoitussumma 134 311 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2020–1/2021 Pääministeri Sanna Marinin hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoise...

7.3.2022 | Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Rahoitussumma 197 876 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2022–12/2023 Ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan...

8.4.2022 | Liikenneinfrastruktuurihankkeita on perinteisesti ajateltu hyvinä suhdannepolitiikan keinoina. Infrastruktuurin rakentaminen ei kuitenkaan yleensä lisää työllisyysastetta valtakunnallisesti muun muassa siksi, että maa- ja vesirakentamisalalla on ennemminkin niukkuutta kuin ylitarjontaa työvoimasta. Näin todetaan 8. huhtikuuta 2022 julkaistussa tutkimusraportissa.

17.2.2022 | Kotimaista kalaa ravinnoksi monipuolisemmin ja turvallisemmin (EU-kalat IV) Päättynyt Toteuttajat Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 350 000 € Hankkeen perustiedot ...

22.2.2022 | Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien taloudelle Päättynyt Toteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 149 901 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–4/2023 Monipaikkaisuuteen kytkeytyy ihmisten liikkuvuudesta rahavirtoj...

19.8.2019 | Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

30.8.2019 | Kansalaisten ohjaamiseksi terveellisempään ruokavalioon tarvitaan erilaisten ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä sekä ymmärrystä keskeisistä kansallisista ravitsemushaasteista, joita ovat esimerkiksi kasvisten kulutuksen lisääminen sekä suolan saannin vähentäminen. Tiedot ilmenevät 30. elokuuta julkaistusta tutkimusraportista, jossa tarkastellaan suomalaista ruokaympäristöä ja ruoankäytön ohjauskeinoja.

26.8.2020 | Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatiman laajan arvion mukaan Suomen luonnon monimuotoisuus on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana jatkanut vähenemistään, mutta kehityksen suunta voidaan kääntää. Muutos saavutetaan kasvattamalla tehokkaimmiksi havaittujen toimenpiteiden mittakaavaa sekä ottamalla luonnon monimuotoisuus huomioon kaikessa päätöksenteossa.

1.2.2021 | VN TEAS Hiilineutraalisuustavoitteen vaikutukset sähköjärjestelmään 29. TAMMIKUUTA 2021 Tulosten julkistamiswebinaari 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Vaikutusten arviointi 4. Johtopäätökset Sisältö 29.1.2021 | COPYRIGHT ÅF PÖY...

21.4.2020 | Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit (Vesivastuu2030) Päättynyt Toteuttajat Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto, Gaia Consulting Group, Luonnonvarakeskus, VTT Rahoitussumma 120 000 € Hankkeen pe...

27.2.2020 | Suomi tavoittelee edelläkävijän ja mallimaan asemaa kiertotaloudessa. Vesiosaamisen ja puhtaiden teknologioiden kehittämiseen ja vientiin kohdistuu suuria odotuksia. Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (KIERRE) -hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin ohjauskeinoja ja rahoitusmalleja, joilla vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa voitaisiin edistää Suomessa.

21.4.2020 | Kattava koululounas ja välkyt välipalat Päättynyt Toteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ammattikeittiöosaajat Amko, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2020–5/...

11.2.2020 | Dieselpolttoaineen verotuen poistaminen olisi tehokas taloudellinen ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Poisto heikentäisi vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, mutta verrattain vähän. Kotitalouksille verotuen poistaminen voitaisiin kompensoida esimerkiksi tulonsiirtoina tai alentamalla ansiotuloverotusta.

10.6.2020 | Työpolitiikan vaikutukset työllisyyteen ovat rajalliset, todetaan 10. kesäkuuta julkistetussa tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa katsausraportissa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimenpiteiden vaikutusta työllisyysasteeseen. Raportti suosittelee muun muassa selvittämään työpolitii...

29.11.2019 | Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät riskit ovat Suomessa suurimpia terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston 29. marraskuuta julkaistussa yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ruokaturvallisuutta ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.

19.3.2019 | Suomi on sitoutunut seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitteen (Agenda2030 Sustainable Development Goals) saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2018 julkaistussa kaikkien YK:n jäsenmaiden kestävyysvertailussa Suomi oli kolmanneksi paras, ja Suomella on vahva globaalin suunnannäyttäjän maine kestävän kehityksen työssä. Silti taival Agenda2030-tavoitteiden toteutumiseen on meilläkin vielä pitkä.

2.1.2020 | Hiilitullijärjestelmän vaikutukset Suomen talouteen Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 1/2020–10/2020 Euroopan unioni (EU) ja Suomi ...

5.10.2018 | Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka käyttöä voi lisätä turvallisesti. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan useimmissa kotimaisissa kaloissa on erittäin vähän ympäristömyrkkyjä. Näitä kaloja ovat mm. siika, muikku ja särki sekä merialueiden ahven, kuha ja made. Lisäämällä kotimaisen luonnonkalan käyttöä voidaan saavuttaa kansanterveydellisiä hyötyjä, lisätä lähiruoan tarjontaa sekä edistää kalataloutta.

7.5.2018 | Ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus Päättynyt Toteuttajat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto Rahoitussumma 199 476 € Hankkeen perustiedot Kesto: 5/2018–8/2019 Terveellinen ruokavalio on keskeinen hyvinvoinnin ja terveyde...

21.6.2017 | Liikenteeseen ja autoiluun liittyvien verojen simulointimallin rakentaminen Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Palkansaajien tutkimuslaitos, Tilastokeskus Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot: Kesto: 4/2017–...

3.4.2018 | Suomalainen tutkijaryhmä analysoi EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.

11.3.2022 | Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimussuunnitelma 2022 Valtioneuvoston yleisistunto 25.11.2021 2(7) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimussuunnitelma 2022 Suunnitelman tavoitteet Valtioneuvoston päätöksent...

29.4.2019 | Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijat ovat selvittäneet yritystukien vaikutusta Suomen kilpailukykyyn. 29.4. julkaistun tutkimuksen mukaan tukien painotuksista löytyy niin hyvää kuin korjattavaakin. Tulokset tukevat eniten johtopäätöstä, että energiaverojen palautukset eivät ole parantaneet yritysten taloudellisia tuloksia, työllisyyttä tai energiatehokkuutta.

28.1.2022 | POLICY BRIEF 2022:4 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julk...

20.4.2022 | POLICY BRIEF 2022:14 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Jul...