Haku

16.4.2018 | Verotuksen muutospaineet ja tulevaisuuden verojärjestelmä Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Rahoitussumma 199 983 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2018–4/2019 Hankkeen tavoitteena o...

Vuonna 2015 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettäviksi valituilla hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. Hankkeet on ryhmitelty selvitys- ja tutkimussuunnitelman painopisteiden ja teemojen m...

13.3.2018 | Lohkoketjuteknologian ja ohjelmoitavan rahan hyödyntämismahdollisuudet palkkatulojen verotuksessa Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsingin yliopisto Rahoitussumma 100 000 € Hankkeen pe...

25.2.2022 | Lentoveron erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suomessa, vaihtoehtojen vaikutuksia lentomatkojen ja lentoliikenteen päästöjen määrään sekä vaikutuksia Suomen taloudelle on tutkittu kattavasti ensimmäistä kertaa. 25. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kolmea lentoveron toteutusvaihtoehtoa. Tarkasteltavina olivat matkan pituuden mukaan porrastuva lippuvero, kiinteä lentokohtainen nousuvero sekä EU:n laajuinen polttoainevero.

28.5.2021 | Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja KPMG:n tutkimuksen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.

23.10.2019 | Lämmityspolttoaineiden verotukien poistot johtaisivat energiaturpeen käytön loppumiseen, tuontibiomassan käytön lisääntymiseen ja kaukolämmön hinnan nousuun. Samalla sähkön huippukulutus kasvaisi. Huoltovarmuudelle ja sähkön toimitusvarmuudelle aiheutuvat haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa.

25.2.2022 | Olika alternativ för genomförande av flygskatt i Finland, alternativens inverkan på antalet flygresor och utsläpp från flygtrafiken samt konsekvenserna för Finlands ekonomi har undersökts grundligt för första gången. I en undersökning som publicerades den 25 februari bedömdes tre alternativ för genomförande av flygskatt. I undersökningen granskades en biljettskatt som graderas enligt resans längd, en fast lyftningsskatt per flygning och en bränsleskatt på EU-nivå.

13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

17.6.2020 | Yritystukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, VATT, Ari Hyytinen (Hanken), Tuomas Takalo (Suomen Pankki), Niku Määttänen (Helsingin yliopisto) Rahoitussumma 199 334 € Hankkeen perustiedot Kest...

2.1.2020 | Työpolitiikan vaikuttavuuden meta-analyysi Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Työterveyslaitos, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 149 400 € Hankkeen perustiedot Kesto: 1/2020–6/2020 75 prosentin työllisyystavoitteen saavutt...

28.5.2021 | Studie visar att det mest effektiva sättet för en separat gruvskatt är att beskatta gruvverksamhetens vinster. Syftet med Statens ekonomiska forskningscentrals, Finlands miljöcentrals och KPMG:s forskningsprojekt var att hitta ett skatteinstrument som skulle garantera samhället en rimlig intäkt för utnyttjandet av icke-förnybara naturresurser. Projektet granskade gruvskatten i perspektiv av ekonomi, skatterätt och miljöreglering.

22.6.2020 | Kaivosveron vaihtoehdot ja vaikutukset (TAXMINE) Päättynyt Toteuttajat VATT, Suomen ympäristökeskus, KPMG Oy Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2020–5/2021 Maaperän kaivannaiset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, kansalaisten y...

27.1.2021 | Kansallisten kierrätys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaiden jätearvoketjuun kohdistuvien ohjauskeinojen suunnittelua ja toimeenpanoa. Tuore valtioneuvoston selvitys osoittaa, että nykyiseen päästöoikeuden hintaan tai nykyiseen energiaverotukseen verrannolliseen verotasoon perustuva kiinteä painoperusteinen jätteenpolton vero ei tuo merkittäviä kierrätys- tai ilmastohyötyjä.

23.10.2019 | Slopande av skattestöden för uppvärmningsbränslen leder till att användningen av energitorv upphör, användningen av importerad biomassa ökar och priset på fjärrvärme stiger. Samtidigt ökar efterfrågan på el under perioder med toppbelastning. Det finns dock lösningar på de utmaningar som försörjningsberedskapen och elleveranssäkerheten står inför.

10.6.2020 | Työpolitiikan vaikutukset työllisyyteen ovat rajalliset, todetaan 10. kesäkuuta julkistetussa tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa katsausraportissa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimenpiteiden vaikutusta työllisyysasteeseen. Raportti suosittelee muun muassa selvittämään työpolitii...

28.5.2021 | According to a study, levying taxes on profit from mining operations would be the most effective way to implement a separate mine tax. The goal of the research project between the VATT Institute for Economic Research, the Finnish Environment Institute and KPMG was to identify a tax instrument that would guarantee reasonable income for society from the extraction of non-renewable natural resourc...

1.12.2021 | Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästö...

13.1.2022 | A new study published on 13 January shows that the most effective support policy for research and development is to allocate subsidies to businesses with high R&D productivity or innovation capacity. Uniformly targeted subsidies – which in practical innovation policy are similar to R&D tax incentives – also bring about substantial growth, albeit to a lesser extent than selectively targeted innovation subsidies.

10.2.2021 | Verotuotoissa on selviä tasoeroja kuntien ja kuntaryhmien välillä. Pienimmissä kunnissa asukaskohtainen kunnallisverotulo on neljänneksen pienempi kuin suurimmissa kunnissa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä selvittäneen analyysin mukaan verotuottojen eriytyminen ei ole kuitenkaan viime vuosina voimistunut. Nopeita rakenteellisia muutoksia verojärjestelmään ei ole syytä tehdä.

13.1.2022 | En undersökning som publicerades den 13 januari visar att den effektivaste stödpolitiken omfattar en allokering av forsknings- och utvecklingsstöd till företag med hög FoU-produktivitet eller innovationskapacitet. Inom den praktiska innovationspolitiken ger dessutom ger icke-selektiva stöd, som till sin karaktär liknar FoU-skattestöd, en betydlig välfärdsökning, trots att tillväxten inte når samma nivå som den till följd av selektiva innovationsstöd.