Haku

25.2.2019 | Tutkijaryhmä esittää uutta kokeilua, jonka avulla saataisiin luotettavaa tutkimustietoa sosiaaliturvan informaatio- ja byrokratialoukuista. Ehdotettu kokeilu pureutuisi työllistymistä haittaaviin tekijöihin jäsennellymmin kuin vuosina 2017–2018 toteutettu ja laajaa huomiota saanut perustulokokeilu.

21.1.2019 | Työttömän työllistyminen kokoaikatöihin säästäisi keskimäärin noin 7 000 euroa vuosittaisissa työttömyysetuusmaksuissa. Säästöt vaihtelevat nuoren työllistyvän kohdalla tehdystä 3 600 euron säästöstä pitkäaikaistyöttömyydestä työllistyvän 11 000 euron säästöön. Kun säästöä tarkastellaan työllistyvien työllistymistodennäköisyyden pohjalta, helpommin työllistyvien säästö olisi 6 000 euroa ja vaikeammin työllistyvien 7 500 euroa.

8.3.2019 | Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista tehty tutkimus osoittaa, että ne tehostavat työnhakija-asiakkaan palveluihin ohjautumista. Haastattelujen tekeminen kaikille asiakkaille kolmen kuukauden välein ei kuitenkaan ole toimiva ja kustannustehokas toimintatapa.

13.9.2022 | De ekonomiska konsekvenserna av coronakrisen var inte jämnt fördelade på alla medborgargrupper. Sysselsättningen och löneinkomsterna minskade särskilt mycket inom gruppen bestående av personer under 25 år och inom vissa servicesektorer. På befolkningsnivå utjämnade det sociala trygghetssystemet och skattesystemet avsevärt coronakrisens inverkan på inkomstskillnaderna. Uppgifterna framgår av en utredning som på uppdrag av statsrådet har genomförts av forskargrupper vid VATT och Labore.

13.5.2019 | Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna. Selvityksen vertailumaiksi valituissa Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa matalapalkkatyö on yleisempää ja sosiaaliturvaan on tehty työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisäämiseen tähdänneitä uudistuksia. Köyhyysriski ei parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ole vertailumaissa pienentynyt.

26.5.2021 | Enligt en nyligen gjord undersökning kan man påverka låginkomsttagarnas ekonomi och välfärd genom att förenkla utsökningssystemet och göra det mer progressivt samt genom att göra det enklare att få skuldsanering. Effekterna av en revidering av utsökningssystemet bör utvärderas och vidareutvecklas utifrån evidensbaserad kunskap.

18.3.2022 | Enligt en undersökning som publicerades den 18 mars har deltidsarbete där jämkad arbetslöshetsförmån kompletterar inkomsterna ökat. Dröjsmålen i utbetalningen av förmånen har förkortats, men alla byråkrati- och informationsfällor har inte kunnat åtgärdas. Servicesystemet kan vara ett bättre stöd vid övergången till heltidsarbete än i nuläget.

26.5.2021 | Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.

13.9.2022 | Koronakriisin taloudelliset vaikutukset eivät kohdentuneet tasaisesti kaikkiin kansalaisryhmiin. Työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon alle 25-vuotiaiden ryhmässä ja muutamilla palvelualoilla. Koko väestön tasolla sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat merkittävästi koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta, jonka toteuttivat VATT:n ja Laboren tutkijaryhmät.

18.3.2022 | 18. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan osa-aikainen työ, jossa soviteltu työttömyysetuus täydentää tuloja, on lisääntynyt. Etuuden maksuviiveet ovat lyhentyneet, mutta kaikkia byrokratia- ja informaatioloukkuja ei ole onnistuttu purkamaan. Kokoaikaiseen työhön siirtymisessä palvelujärjestelmä voisi tukea nykyistä enemmän.

2.9.2021 | Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Labore Rahoitussumma 149 938 € Hankkeen perustiedot Kesto: 9/2021–9/2022 Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimet ovat va...

2.5.2024 | Frivilliga studier med arbetslöshetsförmån framstår som ett fungerande instrument tack vare dess effektivitet och mångsidighet. Enligt undersökningen ökar arbetslöshetsförmånen studier bland arbetslösa och sysselsättningen bland dem som deltar i studierna, men tränger samtidigt undan studier med studiestöd.

Vuonna 2017 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Otsikkotason koonti käynnistettäviksi valituista hankkeista. Hankkeet on ryhmitelty selvitys- j...

2.5.2024 | Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu näyttäytyy toimivana instrumenttina tuloksellisuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Tutkimuksen mukaan työttömyysetuudella tukeminen lisää työttömien opiskelua ja siihen osallistuneiden työllisyyttä, mutta myös syrjäyttää opiskelua opintotuella.

10.2.2017 | Työttömyyden laaja-alaiset kustannukset Päättynyt Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT Rahoitussumma 94 904 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2017–1/2019 Pitkittyneen työttömyyden kustannukset julkiseen talouteen ovat olleet merkittävät. Tästä k...

21.2.2023 | Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet Päättynyt Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT, Helsingin yliopisto, Owal Group Rahoitussumma 199 259 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–8/2024 Suomessa on lomautusjärjestelmä, jok...

6.7.2018 | Työttömyyden aikainen työskentely on yleistynyt koko 2010-luvun ajan. Työttömyysturvan suojaosan käyttöönotto paransi entisestään työttömän kannustimia vastaanottaa lyhyitä tai osa-aikaisia töitä.

Koronakriisin talousopit puntarissa 31.3.2025 11.01 Blogi Maaliskuussa 2020 Suomen ja koko maailmantalouden tilanne mullistui äkillisesti, kun COVID-19-pandemia vaikeutti yhteiskunnan normaalia toimintaa. Nopeasti leviävä tauti, ihmisten varovaisu...

Alueellinen liikkuvuus tehostaa työmarkkinoita – kohtaanto-ongelmaa se ei ratkaise Alueellinen liikkuvuus siirtää työvoimaa ja osaamista Alueellista liikkuvuutta tulisi edistää kaavoittamalla riittävästi asuntoja, varmistamalla vuokra-asuntojen ta...

15.8.2024 | Under konjunktursvackor kan det finländska permitteringssystemet bidra med flexibilitet för både arbetsgivarna och arbetstagarna, men det är inte nödvändigtvis bra med tanke på produktiviteten inom hela samhällsekonomin, konstateras det i en utredningsrapport av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut, Helsingfors universitet och Owal Group. Permitteringarna är tämligen starkt koncentrerade till vi...