Haku

31.1.2018 | Tänään 31. tammikuuta julkistetussa raportissa tarkastellaan kattavasti Yhdysvaltojen globaalin roolin muotoutumista ja siihen vaikuttavia pitkän ja lyhyen aikavälin kehityskulkuja.

12.12.2018 | Kiinan ja Venäjän sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden keskeisillä muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia globaaliin valtatasapainoon ja koko kansainväliseen järjestykseen. Tänään julkaistu raportti osoittaa Kiinan ja Venäjän viime aikoina syventyneen suhteen haavoittuvuuden, sillä suhteessa kyse on pikemminkin yhteisestä reaktiosta Yhdysvaltojen johtoasemaan kuin syvälle ulottuvasta strategisesta liittoutumisesta.

12.2.2019 | Kiina on viime vuosikymmenen aikana osoittanut olevansa sitoutunut arktiseen alueeseen ja ymmärtävänsä sitä koskevia kysymyksiä. Jotkut toimijat ja asiantuntijat ovat huolestuneet Kiinan tavoitteista ja toimista alueella, kun taas monet muut suhtautuvat toiveikkaasti kiinalaisten instituutioiden, investoijien ja yritysten kykyyn tukea alueellista kehitystä ja tutkimusta. Valtioneuvoston teettämä selvi...

11.12.2018 | Turvallisuuspolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat aiempaa tärkeämpiä EU:n kansalaisille toteaa tänään julkaistu Ulkopoliittisen instituutin tutkimus. Tiistaina 11. joulukuuta julkaistu raportti tutkii kansalaisten näkemyksiä EU:sta turvallisuusyhteisönä.

28.1.2019 | Terrorismin torjunnan ulkoiset ulottuvuudet Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti Rahoitussumma 79 759 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2019–1/2020 Hanke selvitti eri hallinnonaloilla tapahtuvaa terrorisminvastaista toimintaa Suomessa j...

3.9.2019 | Ydinaseet ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa. Ydinasepelotteen merkityksen korostuminen on kytköksissä kiristyneeseen suurvaltakamppailuun, alueellisiin turvallisuusjännitteisiin sekä teknologiseen kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmän sodan kaltaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, koska ydinasepolitiikkaan liittyvä toimintaympäristö on moninapaisempi kuin ennen.

7.3.2019 | Maailmanjärjestyksen käynnissä oleva muutos on moniulotteinen, ja sen vaikutukset heijastuvat kansainvälispoliittisen epävakauden lisääntymisenä, globaalin yhteistyöjärjestelmän ja sääntökehikon heikentymisenä sekä suurvaltapoliittisen valtajärjestelmän muutoksina. Kansainvälisen järjestyksen kehitystrendejä ovat alueellistuminen sekä valtajärjestelmän moninapaistuminen ja toimijarakenteen hajautuminen.

11.5.2020 | Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Ilmatieteen laitos, Tyrsky-Konsultointi, Security Analysis Oy Rahoitussumma 149 986 € Hankkeen perustiedot Kesto: 5/2020–8/2021 Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskun...

31.8.2021 | Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa.

3.2.2022 | Geoekonomisen kilpailun uusi aikakausi on astumassa maailman näyttämölle. Yhdysvallat ja Kiina käyttävät maailmantalouden työkaluja omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi, minkä myötä Euroopan unioni on haasteen edessä.

29.4.2022 | Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän Pohjois-Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla olevia periaatteita ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää Pohjoismaihin 2010-luvun alusta vuoteen 2021.

29.4.2022 | Venäjän suhde Pohjoismaihin on aaltoillut vuosien varrella. Suomi ei ole ainut naapurimaa, jolla on pitkä ja monimutkainen suhde Venäjään. Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopulla, mikä muutti naapuruuden kemian hetkessä täysin.

1.11.2022 | Osallistuminen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Strategisissa linjauksissa todetaan, että osallistumisen tulisi olla sellaista, jolla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin nähden. Sitä, toteutuuko vaikuttavuustavoite, ei ole kuitenkaan juuri mitattu tai seurattu.

27.2.2023 | Afganistaniin rakennettiin keskushallintoa ja toimintakykyistä turvallisuussektoria kahden vuosikymmenen ajan. Maa on kuitenkin jälleen Talebanin tiukassa otteessa, mittavista kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta. Hämmennystä herättää, miten Taleban pääsi vallankahvaan niin nopeasti. 27. helmikuuta julkaistussa Policy Brief -katsauksessa haetaan kysymykseen vastauksia systeemisen analyysin avulla. Lisäksi esitetään suosituksia kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantamiseksi.

28.2.2023 | 28. helmikuuta julkaistun tutkimuksen mukaan suurvaltojen välinen kiristyvä kilpailu vaikeuttaa globaaleihin haasteisiin vastaamista monenkeskisen yhteistyön avulla. Suomi voi vastata murrokseen pyrkimällä vahvistamaan EU:n ulkopoliittista toimijuutta, ja panostamalla yhteistyön epävirallisiin muotoihin ja kumppanuuksiin globaalin etelän toimijoiden kanssa.

16.6.2023 | "Liittokunnan ydinasesuorituskykyjen tarkoituksena on rauhan säilyttäminen, ehkäistä Naton painostamista ja estää aggressiota. Nato pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että se joutuisi käyttämään ydinaseita. Pelotteen uskottavuus edellyttää kuitenkin osoitettua kykyä ja valmiutta käyttää ydinaseita. Tätä varten Nato harjoittelee ydinaseiden käyttöä ja viestii aikeistaan mahdollisille vastustajille”, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Jyri Lavikainen.

28.8.2023 | Afganistan-operaatiot vuosina 2002–2021 ovat olleet Suomen vaativimpia kriisinhallintatehtäviä. Tuore tutkimus tarkastelee Suomen Afganistanin-kriisinhallintatoimien vaikuttavuutta eri näkökulmista ja esittää kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä koskevia suosituksia.

28.8.2023 | Tuoreen tutkimuksen mukaan Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin kiistatta myös virheitä. Operaatioiden tavoitteissa korostuivat usein enemmän länsimaiden toiveet kuin Afganistanin todellisuus. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa myös hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Mitä kriisinhallintaoperaatioissa voisi tehdä jatkossa toisin?

30.1.2024 | Suomella on useita mahdollisia tapoja osallistua Naton ydinasepelotepolitiikkaan. Näin todetaan 30. tammikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan Naton jäsenet osallistuvat liittokunnan ydinasepolitiikkaan vaihtelevin panostuksin, mikä antaa Suomellekin valinnan mahdollisuuksia.

6.5.2020 | Pohjois-Eurooppa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Helsingin yliopisto/Aleksanteri-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pietarin valtionyliopisto (alihankkija) Rahoitussumma 199 946 € Ha...