Haku

Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen löytyy keinoja Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen on mahdollista. Lähivuosien politiikkatoimet ja energiajärjestelmän muutos pienentävät asumisen ja liikkumisen hiilijalan...

Kalan kulutuksen lisääminen olisi eduksi suomalaisten terveydelle Kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä, ja kalan käytön lisääminen olisi väestön terveydelle eduksi. Suurimmat terveyshyö...

Maankäyttösektorin rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa Maankäyttösektorin rooli korostuu vuoden 2020 jälkeisessä ilmastopolitiikas...

Yhteiset vai omat tavoitteet: Euroopan unionin rahoituksen uudistaminen Tämä tutkimus arvioi EU:n budjettirahoituksen uudistamista koskevaa ns. Montin raporttia ja analysoi tulonlähteiksi ehdotettuja uusia omia varoja optimaalisen verotuksen ja fi...

Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuus Rakennettu ympäristö ja kaupungin eri toiminnot, liikenne mukaan lukien, ovat merkittäviä materiaali- ja energiaresurssien kuluttajia. Toisaalta kaupungit ovat keskeisiä sosiaalisten ja teknist...

Kohti kestävää monipaikkaisuutta Monipaikkaisuus muuttaa aluerakennetta Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat merkittävästi, minkä vuoksi monipaikkaisuutta on hyödyllistä tarkastella eri monipaikkaisuuden muotojen peru...

Suomi tähtää kestävän kehityksen mallimaaksi Policy Brief 10/2016 YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 käynnistyi vuoden 2016 alusta, ja Suomi pyrkii ohjelman toteuttamisen kärkimaaksi. Agenda 2030 -toimintaohjelman ytimenä on 17 maailmanl...

Kestävä ja turvallinen kiertotalous Tavoitteena haitattomat materiaalikierrot Kiertotalouden tavoitteina on vähentää materiaalien kulutusta sekä säilyttää tuotteiden ja materiaalien arvo mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on paitsi parantaa resur...

Vuonna 2022 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisille painopisteille: K...

11.3.2026 | Lapset ja nuoret tavoittavan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen: ohjeistusten tunnettuus ja toimeenpano Suomessa sekä kansainväliset parhaat ratkaisut (LOIKKA) Käynnissä Toteuttajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, ...

9.3.2022 | Kestävän kulutuksen ohjauskeinot (KULO) Päättynyt Toteuttajat Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus LUKE Rahoitussumma 290 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2022–8/2023 Kulutus on herättänyt huomiota sekä ilmasto- j...

16.9.2024 | POLICY BRIEF 2024:19 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisällöstä v...

22.8.2023 | POLICY BRIEF 2023:27 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

9.6.2025 | Ohjauskeinot ravinteiden kierrätyksen edistämiseen (OHRAKE) Käynnissä Toteuttajat Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2025–9/2026 Kiertotalouden periaate on tehostaa materiaalik...

16.9.2024 | Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitett...

30.5.2024 | Korjaaminen ja korjauttaminen on yksi tärkeä keino pidentää tavaroiden käyttöikää ja siten pienentää kulutuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tavaroiden korjaamisen toimiala on kuitenkin vielä pieni. Tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että kuluttajat tarvitsevat sopivan hintaisia saavutettavia korjauspalveluita ja tietoa. Korjausyritykset taas tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja parempaa kannattavuutta.

22.8.2023 | Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.

22.2.2023 | Selvitys tavaroiden korjaamisen edistämisestä, potentiaalista ja saavutettavista eduista (REPAIRED) Päättynyt Toteuttajat Tyrsky-Konsultointi Oy, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto Rahoitussumma 221 866 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/202...

4.12.2024 | POLICY BRIEF 2024:27 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

29.5.2024 | Mitä vähemmän luonnonvaroja, laitteita ja energiaa tarvitsemme yhteiskunnan toimintojen tuottamiseksi ja varmistamiseksi, sitä valmiimpia olemme kohtaamaan erilaisia kriisejä. Toukokuun 29. päivänä julkaistussa raportissa on ensimmäistä kertaa analysoitu Suomen kontekstissa kiertotaloussiirtymän dynamiikkaa ja vaikutuksia kokonaisturvallisuudelle. Kiertotalous on positiivinen mahdollisuus kokonaisturvallisuu...

18.12.2023 | Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.

14.4.2023 | 14. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

30.10.2023 | Liikennehankkeiden maankäyttövaikutuksista tarvitaan jälkiarviointeja, jotka olisi suunniteltava ottaen huomioon arviointikohteiden erilaisuus. Arviointien tuloksista ja käytetyistä tietoaineistoista tulisi koota valtakunnallinen aineisto, ja yhdyskuntarakenteen tietoaineistoja tulisi kehittää alueellisesti ja ajallisesti vertailukelpoisen paikkatiedon tuottamiseksi. Näin ehdotetaan 30. lokakuuta julkaistussa raportissa.

23.8.2023 | Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen Tiedotustilaisuus 22.8.2023 | KULO-hanke Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus Tilaisuuden ohjelma • Tilaisuuden avaus. Professori Jyri Seppälä, Suome...

19.4.2022 | Elinkaaripäästöihin pohjautuva kulutusverotus (EKUVE) Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2022–4/2023 Suomen ilmastopolitiikkaa määrittä...

31.8.2023 | Suomen nykyinen uusiutuvien polttoaineiden 34 prosentin jakeluvelvoite vuonna 2030, yhdistettynä lento- ja meriliikenteen omiin uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisvelvoitteisiin, ylittää kirkkaasti EU:n sopimat korotetut tavoitetasot. AFRY Management Consulting tutki selvityksessään vuoden 2023 alussa voimassa olleen jakeluvelvoitelain muutostarpeita, jotka syntyvät RED III-direktiivin tullessa voimaan.

30.5.2024 | POLICY BRIEF 2024:15 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Jul...

13.3.2023 | Kiinteän biomassan verotuksen laajentamisen mahdollisuudet ja haasteet Päättynyt Toteuttajat AFRY Management Consulting Oy Rahoitussumma 149 586 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–3/2024 Kiinteää biomassaa, kuten kiinteitä puuperäisiä polttoaine...

25.3.2025 | POLICY BRIEF 2025:2 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

1.12.2021 | Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästö...

25.3.2025 | POLICY BRIEF 2025:2 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

4.3.2022 | Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ihmiskaupparikoksen ja sen lähirikosten soveltamiskäytäntöä. 4. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskauppaa koskevan rikoksen luonteen ymmärtämisessä sekä sitä koskevan lainsäädännön tarkoituksen ja sisällön hahmottamisessa on vielä parantamisen varaa.

24.2.2022 | Liikennehankkeiden maankäyttövaikutusten jälkiarviointi Päättynyt Toteuttajat Ramboll Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 185 999 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–10/2023 Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutusarvioinnin moni...

19.5.2021 | Etlan 19. toukokuuta julkaistun tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen ilman merkittävää syntyvyyden nousua, maahanmuuton kasvua ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousua.

20.11.2020 | Ilmastopoliittisten toimenpiteiden, kuten päästöveron, taloudellisia kustannuksia ja vaikutuksia tulonjakoon voidaan säädellä kierrättämällä päästöverotuloja takaisin kotitalouksille, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n, Merit Economicsin ja Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUBin selvitys. Keinona voisivat olla esimerkiksi ansiotuloverotuksen ja/tai yhteisöveron keventäminen sekä kotitalouksiin kohdistuvat suorat tuet.

13.4.2021 | Mallilaskelmien valossa ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan olevan pitkällä aikavälillä kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan edistää lähivuosikymmeninä veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

25.1.2021 | Kevään 2021 budjettiriihessä keskustellaan kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on kuitenkin tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.

29.1.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. AFRY toteutti valtioneuvostolle selvityksen, joka kartoitti ja arvioi vähähiilisyystavoitteen vaikutuksia Suomen sähköjärjestelmään ja toimitusvarmuuteen vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä.

14.8.2020 | Hiilineutraalisuustavoitteen vaikutukset sähköjärjestelmään Päättynyt Toteuttajat AFRY Management Consulting Rahoitussumma 134 311 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2020–1/2021 Pääministeri Sanna Marinin hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoise...

7.3.2022 | Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Rahoitussumma 197 876 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2022–12/2023 Ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan...

8.4.2022 | Liikenneinfrastruktuurihankkeita on perinteisesti ajateltu hyvinä suhdannepolitiikan keinoina. Infrastruktuurin rakentaminen ei kuitenkaan yleensä lisää työllisyysastetta valtakunnallisesti muun muassa siksi, että maa- ja vesirakentamisalalla on ennemminkin niukkuutta kuin ylitarjontaa työvoimasta. Näin todetaan 8. huhtikuuta 2022 julkaistussa tutkimusraportissa.

22.2.2022 | Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien taloudelle Päättynyt Toteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 149 901 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–4/2023 Monipaikkaisuuteen kytkeytyy ihmisten liikkuvuudesta rahavirtoj...

17.2.2022 | Kotimaista kalaa ravinnoksi monipuolisemmin ja turvallisemmin (EU-kalat IV) Päättynyt Toteuttajat Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 350 000 € Hankkeen perustiedot ...

19.8.2019 | Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

30.8.2019 | Kansalaisten ohjaamiseksi terveellisempään ruokavalioon tarvitaan erilaisten ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä sekä ymmärrystä keskeisistä kansallisista ravitsemushaasteista, joita ovat esimerkiksi kasvisten kulutuksen lisääminen sekä suolan saannin vähentäminen. Tiedot ilmenevät 30. elokuuta julkaistusta tutkimusraportista, jossa tarkastellaan suomalaista ruokaympäristöä ja ruoankäytön ohjauskeinoja.

7.5.2021 | Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Oppilaiden jaksaminen tulee varmistaa tarjoamalla maksuton ja täysipainoinen välipala kaikille peruskoulun oppilaille jokaisena koulupäivänä, todetaan tuoreessa selvityksessä.

19.11.2020 | Korruption seurantaan tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tiedonkeruumalli. Näin todetaan Poliisiammattikorkeakoulun koordinoiman KORSI-tutkimushankkeen loppuraportissa. Hankkeessa selvitettiin Suomeen soveltuvia korruption seurannan menetelmiä ja indikaattoreita.

1.2.2021 | VN TEAS Hiilineutraalisuustavoitteen vaikutukset sähköjärjestelmään 29. TAMMIKUUTA 2021 Tulosten julkistamiswebinaari 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Vaikutusten arviointi 4. Johtopäätökset Sisältö 29.1.2021 | COPYRIGHT ÅF PÖY...

26.8.2020 | Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatiman laajan arvion mukaan Suomen luonnon monimuotoisuus on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana jatkanut vähenemistään, mutta kehityksen suunta voidaan kääntää. Muutos saavutetaan kasvattamalla tehokkaimmiksi havaittujen toimenpiteiden mittakaavaa sekä ottamalla luonnon monimuotoisuus huomioon kaikessa päätöksenteossa.

11.9.2020 | Suomessa on kerätty geotietoaineistoa järjestelmällisesti muun muassa kallioperätutkimuksilla ja -kartoituksilla jo yli sadan vuoden ajan. Tiedot auttavat esimerkiksi suunnittelemaan alueiden käyttöä, ja erilaisten toimintojen mahdollisimman hyvää sijaintia niin maanpinnalla kuin maan alla. Aineisto on myös kansainvälisesti huippuluokkaa.

31.1.2019 | Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

29.6.2020 | Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos edellyttävät strategista suunnitteluotetta, jossa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun tavoitteet ja toimet sovitetaan yhteen hallinnon eri tasoilla yhteiseen tilanne- ja tulevaisuuskuvaan perustuen. Tämä vaatii yhteispeliä lakisääteisten ja vapaamuotoisten suunnitteluvälineiden sekä yhteistyöfoorumeiden välillä.

21.4.2020 | Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit (Vesivastuu2030) Päättynyt Toteuttajat Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto, Gaia Consulting Group, Luonnonvarakeskus, VTT Rahoitussumma 120 000 € Hankkeen pe...

27.2.2020 | Suomi tavoittelee edelläkävijän ja mallimaan asemaa kiertotaloudessa. Vesiosaamisen ja puhtaiden teknologioiden kehittämiseen ja vientiin kohdistuu suuria odotuksia. Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (KIERRE) -hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin ohjauskeinoja ja rahoitusmalleja, joilla vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa voitaisiin edistää Suomessa.

21.4.2020 | Kattava koululounas ja välkyt välipalat Päättynyt Toteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ammattikeittiöosaajat Amko, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2020–5/...

10.6.2020 | Työpolitiikan vaikutukset työllisyyteen ovat rajalliset, todetaan 10. kesäkuuta julkistetussa tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa katsausraportissa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimenpiteiden vaikutusta työllisyysasteeseen. Raportti suosittelee muun muassa selvittämään työpolitii...

11.2.2020 | Dieselpolttoaineen verotuen poistaminen olisi tehokas taloudellinen ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Poisto heikentäisi vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, mutta verrattain vähän. Kotitalouksille verotuen poistaminen voitaisiin kompensoida esimerkiksi tulonsiirtoina tai alentamalla ansiotuloverotusta.

19.3.2019 | Suomi on sitoutunut seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitteen (Agenda2030 Sustainable Development Goals) saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2018 julkaistussa kaikkien YK:n jäsenmaiden kestävyysvertailussa Suomi oli kolmanneksi paras, ja Suomella on vahva globaalin suunnannäyttäjän maine kestävän kehityksen työssä. Silti taival Agenda2030-tavoitteiden toteutumiseen on meilläkin vielä pitkä.

29.11.2019 | Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät riskit ovat Suomessa suurimpia terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston 29. marraskuuta julkaistussa yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ruokaturvallisuutta ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.

12.12.2018 | Hyvä ravitsemus ja ruokailu ylläpitävät ikääntyneen toimintakykyä ja tukevat hänen kotona asumistaan. Kun huolehditaan ikääntyneen hyvästä ravitsemustilasta, hänen toimintakykynsä heikkenemistä voidaan ehkäistä ennalta. Tämä on edullisempaa kuin korjaava hoito, joten myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua voidaan hillitä. Näin todetaan Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaym-päristössä -tutkimushankkeessa.