Haku
- Fess-haku
Näytetään tulokset 221 - 240 / 747
-
6.5.2020 | Mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan? Kysymykseen vastaamiseksi tarvitaan lapsibudjetointia. Sen käyttöönottoa on pilotoitu analysoimalla valtion talousarviota vuodelle 2020 sekä tekemällä yhteistyötä kolmen kunnan taloushallinnon toimijoiden kanssa. Tuore raportti antaa valtion ja kuntien päättäjille, johtajille sekä taloushallinnolle uusia välineitä hallinnonalat ylittävään tiedolla johtamiseen ja vaikutusarviointiin.https://tietokayttoon.fi/-/10616/raportti-selvityksesta-tukea-lapsibudjetointiin-mallit-tyovalineet-ja-tiekartta-valtiolle-ja-kunnille
-
3.2.2022 | Det internationella systemet präglas allt mer av geoekonomisk tävlan. Framförallt USA och Kina utnyttjar ekonomiska styrmedel för att driva strategiska intressen, vilket utgör en svår utmaning för EU och dess medlemsländer, inklusive Finland.https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/forskning-europas-lander-bor-forbereda-sig-pa-den-nya-geoekonomiska-eran
-
26.4.2018 | Sukupuolitietoinen budjetointi vaatii poliittista tahtoa ja johtajuutta. Näin todetaan 26. huhtikuuta julkistetussa taustaselvityksessä Sukupuolitietoinen budjetointi – muiden maiden hyvät käytännöt. Talousarvion laadintaan tarvitaan sukupuolinäkökulmaa, sillä talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri mies- ja naisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai heikentää tasa-arvoa.https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-sukupuolitietoinen-budjetointi-vaatii-poliittista-tahtoa
-
3.2.2022 | The global economic system has entered a new era of geoeconomic rivarly. Particularly the United States and China are using economic instruments to advance strategic agendas, which poses a difficult challenge to the European Union.https://tietokayttoon.fi/en/-/10616/study-european-countries-need-to-prepare-for-the-new-era-of-geoeconomic-rivalry
-
13.5.2019 | Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna. Selvityksen vertailumaiksi valituissa Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa matalapalkkatyö on yleisempää ja sosiaaliturvaan on tehty työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisäämiseen tähdänneitä uudistuksia. Köyhyysriski ei parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ole vertailumaissa pienentynyt.https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-matalapalkkatyon-yleistyminen-parantaa-tyollisyysastetta-mutta-ei-pienenna-koyhyysriskia
-
29.1.2026 | Ulkopoliittisen instituutin yhdessä Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteuttama tutkimus tarkastelee Venäjän 2000-luvulla Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.https://tietokayttoon.fi/-/194055633/tutkimus-venajan-vaikuttaminen-suomeen-hyodynsi-kahdenvalisen-suhteen-erityispiirteita
-
12.3.2018 | Tänään 12. maaliskuuta julkaistu selvitys osoittaa, että lainsäädännön hienosäädöllä olisi mahdollista ehkäistä ruokahävikin syntymistä ilman että elintarviketurvallisuus vaarantuu. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan, keskimäärin 450 miljoonaa kiloa vuodessa.https://tietokayttoon.fi/-/10616/ruokahavikkia-voidaan-vahentaa-kehittamalla-lainsaadantoa
-
6.4.2018 | Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut koskevat suurta osaa suomalaisista. Maksujen kohdentumisen ja suuruuden suhteen on kuitenkin merkittäviä väestöryhmäkohtaisia eroja. Asiakasmaksuilla katetaan noin 7 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista, todetaan tänään julkistetussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa.https://tietokayttoon.fi/-/10616/tutkimus-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakasmaksut-kasaantuvat-harvojen-maksettavaksi
-
3.4.2018 | Suomalainen tutkijaryhmä analysoi EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.https://tietokayttoon.fi/-/10616/tutkijat-eu-n-budjettirahoituksen-uudistamisesta-suomen-edistettava-ymparisto-ja-yhteisoverojen-harmonisointia
-
14.2.2017 | Den bioekonomiska tillväxt som Finland eftersträvar förutsätter att man undanröjer många flaskhalsar. För att målen ska uppnås måste man ändra både inställningar och föreskrifter samt utveckla kunnandet. Detta framgår av forskningsprojektet Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus om bioekonomi, som genomfördes av Pellervon taloustutkimus PTT och e2 Ajatuspaja.https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/biotalouden-edistaminen-kaipaa-tuekseen-saantelyn-ja-tutkimuksen-lisaksi-myos-kansalaisia
-
14.12.2020 | Mätarna för kostnadskonkurrenskraften, såsom index för enhetsarbetskostnader, ger en fingervisning om landets ekonomiska utveckling men ska inte övertolkas, visar en studie som utförts av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut PTT och Löntagarnas forskningsinstitut PT. Produktionen och exporten påverkas även av många andra faktorer, och i synnerhet på kort sikt har de större betydelse än konkurrenskraftsfaktorerna.https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/studie-ingen-entydig-matare-for-kostnadskonkurrenskraften-sifforna-ska-inte-heller-overtolkas
-
8.12.2021 | Arbetsproduktiviteten inom Finlands samhällsekonomi har stannat på samma nivå som 2007. Hur påverkar resursallokering och strukturförändringar inom olika branscher arbetsproduktivitetens utveckling? Enligt en undersökning som publicerades den 8 december behöver resursallokeringen förbättras, men den viktigaste förklaringen till produktivitetsutvecklingen är den gynnsamma utvecklingen för enskilda företag.https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/undersokning-vad-ar-orsaken-till-den-langsamma-tillvaxttakten-for-arbetsproduktiviteten-i-finland-mycket-rum-for-forbattringar-nar-det-galler-omfordelningen-av-resurser-
-
30.1.2018 | Yritysrahoituksen kehityksen huomioon ottaminen lainsäädännössä on tarpeen Suomen kilpailukyvyn kannalta. Selvityksen tuloksia käytetään yhtiö- ja maksukyvyttömyyslainsäädännön muutostarpeen arvioinnissa.https://tietokayttoon.fi/-/10616/kansainvalinen-selvitys-velkakonversion-ulottuvuuksista-yritysjarjestelyiden-ja-maksukyvyttomyystilanteiden-nakokulmasta
-
23.3.2026 | POLICY BRIEF 2026:2 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. julkaisun si- sällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Koronapandemian h...https://tietokayttoon.fi/documents/113169639/113170760/2-2026-Koronapandemian+hallinta+Suomessa_opit_haasteet+ja+kehitt%C3%A4miskohteet.pdf/cabc91ec-b53c-ebe4-4038-49b8b9eef40c?version=1.0&t=1774254676645
-
11.9.2018 | Valtion vientirahoitus on kasvanut Suomessa viime vuosina muita maita nopeammin, mikä on nostanut valtion riskejä selvästi. Vientirahoitus on myös voimakkaasti keskittynyt muutamalle alalle. Suurimmat vientirahoituksen saajat ovat Meyerin Turun telakan ja Nokian asiakkaat. Suurimpien saajien osalta vientirahoitus on perusteltavissa, mutta ei ongelmatonta. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston selvit...https://tietokayttoon.fi/-/10616/tutkijat-julkinen-vientirahoitus-luo-merkittavasti-tyopaikkoja-ja-arvonlisaa-mutta-ei-ilman-riskeja
-
14.2.2017 | The Finnish goal of bioeconomy growth requires that several bottlenecks are removed. Reaching the goal needs changes to attitudes and regulations as well as improved skills, according to a research project on bioeconomy and its bottlenecks and steering mechanisms carried out by Pellervo Economic Research PTT and Think Tank e2.https://tietokayttoon.fi/en/-/10616/biotalouden-edistaminen-kaipaa-tuekseen-saantelyn-ja-tutkimuksen-lisaksi-myos-kansalaisia
-
22.2.2023 | Kansa osaa, sopeutuu ja muuntaa! Paikallinen kansalaistoiminta yhteiskunnan resilienssin lisääjänä Päättynyt Toteuttajat Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Demos Helsinki Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–3/2025 ...https://tietokayttoon.fi/-/kansa-osaa-sopeutuu-ja-muuntaa-paikallinen-kansalaistoiminta-yhteiskunnan-resilienssin-lisaajana
-
21.12.2017 | Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli hallituksen tavoitteiden edistämisessä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelusektoreilla sekä puhtaiden ratkaisujen, kiertotalouden ja digitalisaation ajurina, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa selvityksessä.https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-julkisen-sektorin-hankinnoissa-on-merkittavia-mahdollisuuksia-edistaa-innovaatioita
-
8.12.2021 | Labour productivity in Finland’s national economy has been stagnating at the 2007 level for more than a decade. How is the development of labour productivity affected by resource allocation and structural changes in different sectors? According to a study published on 8 December, there is room for improvement when it comes to resource allocation, but the strongest factor behind productivity growth is the favourable development of individual businesses.https://tietokayttoon.fi/en/-/10616/study-why-is-labour-productivity-development-lagging-in-finland-plenty-of-room-for-improvement-in-resource-reallocation-
-
20.9.2019 | De strukturella reformerna av statens ägarstyrning har fungerat bra och det operativa genomförandet av ägarstyrningen har blivit mer professionellt under det senaste årtiondet. Vissa utmaningar förekommer dock i situationer där regeringens substanspolitiska reformer inte sammanfaller med statens ägarpolitiska riktlinjer. Detta konstateras i en utvärderingsrapport av KPMG Oy Ab, Näringslivets forskningsinstitut och Vantage Consulting Oy. Rapporten publicerades den 19 september.https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/raportti-valtion-omistajaohjaus-on-ammattimaistunut-mutta-kehittamisen-varaakin-on